Kukas minä olenkaan?

Kuvan on ottanut Emmi Viitala

Olet näköjään eksynyt Kynäniekan salaiset mietteet -blogini pariin, mahtavaa! Toivottavasti viihdyt matkallasi ja sisältöjä lukiessasi ja opit jotain uutta. Täällä pohdin suorasanaisesti ja kainostelematta vammaisuutta, seksuaalisuutta ja mielenterveyttä. Postaukset nojaavat pitkälti lukemaani, havaitsemaani tai kokemaani. Silloin tällöin olen ripotellut mukaan myös löytämääni tutkimustietoa. Mikäli olen käyttänyt tekstin luomisessa jotain selkeää lähdettä (esim. tutkimus), on se merkattu joko itse tekstiin tai tekstin loppuun. Toisaalta, blogi ei ole myöskään suora kuvaus henkilökohtaisesta elämästäni, vaan yhdistelmä kaikkea edellä mainittua. Omakohtaiset kokemukset on ilmaistu tekstissä selvästi. 

Perustin blogin, sillä tahdoin ottaa kantaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja muuttaa ihmisten asenteita erilaisista asioista, yksi lukija kerrallaan. Blogini on tarkoitus antaa tietoa heille, joilla ei ole kokemusta vammaisuudesta, ja herättää monipuolista keskustelua seksuaalisuudesta. Se ei kuitenkaan ole kuvaus vammaisuudesta ylipäätään, se on vain yhden ihmisen kokemuksia ja ajatuksia. En voi puhua kaikkien vammaisten puolesta, enkä tahdokaan toimia kaikkien äänitorvena. Tarkoitukseni on herättää keskustelua ja ajatuksia. Sen lisäksi tahdon toimia vertaistukena heille, jotka itsekin omaavat toiminnallisia rajoitteita. Käsittelen aiheita rehellisesti ja kaunistelematta, enkä pelkää arkojakaan teemoja. Pyrin kirjoittamaan tekstini helposti lähestyttäväksi ja rennolla otteella, liian vakavaa ei saa olla. Yhteiskunnallisesti kantaa ottavien ja keskustelua herättävien aiheiden vastapainoksi pyrin toisinaan kirjoittamaan hiukan humoristisempaa sisältöä, yleensä jännittävistä kohtaamistilanteista, joihin olen päätynyt. 

Onko sinulla aihe-ehdotus? Vinkkaa siitä Instagramissa @kynaniekka, tai ota yhteyttä blogin yhteydenottolomakkeen kautta. Haluatko tehdä kanssani yhteistyötä? Katso tästä, millaisiin yhteistöihin olen valmis.

Kuka minä sitten olen? 

Olen Pinja Eskola, mutta suurimman osan ajasta minua kutsutaan mitä eriskummallisimmilla lempinimillä. Putkahdin maailmaan vuonna 1995 ja siitä lähtien olen aiheuttanut hallittua kaaosta ja hämmennystä minne ikinä menenkin. Matkakumppaninani on CP-vamma. Se vaikuttaa elämääni päivittäin ja tarvitsen henkilökohtaista avustajaa monessa arjen asiassa. Vammani on vaikuttanut monesta näkökulmasta siihen, miten näen maailman. Se ei ole kuitenkaan koskaan määrittänyt tai hidastanut minua. En ole rajoitteeni. Olen opiskelija, aktivisti, äiti kahdelle ihanalle kissalle, kirjoittaja, kuntoutuja, ystävä, kumppani, näin esimerkiksi.

Toimin freelancer-kirjoittajana. Tämän blogin rustailusta en saa rahaa, mutta voit katsella esimerkkejä ammattimaisemmasta kirjoittamisestani tahi esiintymisistäni Työnäytteet – sivulta. Kynäilen esimerkiksi Tukilinja-lehteen ja satunnaisesti kirjoitan sisältöjä joidenkin järjestöjen ja hankkeiden sosiaalisiin medioihin. Olen myös kokemustoimija, eli käyn luennoimassa eri tahoille vammaisuudesta oman kokemukseni kautta. Lue lisää kokemustoimijuudesta tästä ja tilaa luento yhteydenottolomakkeen kautta. Opiskelen käsikirjoittajaksi ammattikorkeakoulussa ja seksuaalineuvojaksi Sexpo-säätiöllä. Jälkimmäisestä valmistun joulukuussa. Medianomiopinnoistani minun on tarkoitus pitää välivuotta lukuvuosi 2021-22. Minusta tulevaisuuden seksuaalineuvojana voit lukea elokuussa avautuvasta alasivusta. Samasta paikasta voit varata minulle myös neuvonta-ajan. HUOM. Ajanvaraus ei ole vielä mahdollista. Ilmoitan, kun ajanvaraus alkaa.  Tämän lisäksi teen aktivismia mielenterveydestä, vammaisuudesta ja seksuaalisuudesta. Arkeani täyttää myös roolipelaaminen sen monissa muodoissa, sekä päivittäinen kuntoilu joko kotona MotoMed-laitteella, tai kuntosalilla. Kalenterini on siis lievästi sanottuna täynnä, mutta kukin valitsee elämäntapansa. 

Olen persoonana hiukan höpsähtänyt: innostun helposti kaikesta erikoisesta ja uppoudun siihen täysillä. Olen hiljainen, mutta kun ryhdyn selittämään jotain, ei minua saa helpolla hiljaiseksi. Olen voimakkaan introvertti, mutta kaipaan paljon läheisyyttä. Päästän vain harvat ihmiset lähelleni, mutta niiden, jotka murtavat muurini, vuoksi tekisin mitä vain. Jos roolipelaan, rakastan yliampuvaa draamaa, mutta siviilielämässäni arvostan rauhaa. Musikaalit ovat rakkauteni. Ilmaisen itseäni parhaiten kirjoittamalla. Juureni ovat fantasiaproosassa, ja joskus nuorempana vannoin, etten koskaan kirjoita asiatekstejä. Hupsista.

Tulevaisuudelta toivon yksinkertaisia asioita. Haluaisin elättää itseni vapaasti kirjoittamista, puhujankeikkoja ja seksuaalineuvontaa yhdistellen. Toivon ympärilleni ihmissuhteita, jotka antavat enemmän kuin ottavat. Toivoisin voivani elää maailmassa, jossa jokainen saa olla aidosti sellainen kuin on ilman syrjintää tai kulmien kurtistelua. Toivon myös voivani joskus palata fiktion kirjoittamisen  pariin, jossain määrin, sillä nyt se on jäänyt vahvasti muiden hommien varjoon.  

Vastaa