Kuka on Kynäniekka?

Tervetuloa seuraamaan Kynäniekan salaisia mietteitä. Täältä  löydät napakoita kannanottoja vammaisuuteen, mielenterveyteen ja seksuaalisuuteen liittyen. Kannanottojen lisäksi pyrin pohdiskelemaan minua mietityttäviä ilmiöitä, joihin törmään yhteiskunnassamme. Pyrin asiapitoisen sisällön lisäksi tarjoamaan sinulle, rakas lukija, myös hippusia huumoria. Vaikuttajana pidän nimenomaan ruohonjuuritasolla toimimisesta. Haluan tehdä sisältöä, joka herättää tunteita ja ajatuksia. Koen onnistuneeni, jos tekstini herättävät ajatuksia edes yhdessä ihmisessä. Haluan herättää keskustelua. Haluan tarjota vertaistukea muille vammaisille. Haluan avata yhden näkökulman siihen, millaista elämä vamman kanssa voi olla. Ihmisellä, jolla ei ole kokemusta vammaisuudesta kun voi olla hyvin kummallisia käsityksiä siitä, millaista vammaisen elämä on. Haluan kuitenkin muistuttaa, etteivät blogini tekstit vammaisuuteen liittyvistä seikoista ole välttämättä suoria kuvauksia omasta elämästäni. Ne ovat myös havaintoja ympäröivästä maailmasta. 

Jos luet tekstejäni, tai esimerkiksi Instagramiani (@kynaniekka), huomaat törmänneesi persoonaan, joka ei erityisemmin säästele sanojaan. Uskon, että muutoksen aikaansaamiseksi tulee olla suora. En kuitenkaan halua aiheuttaa teksteillä kenellekään mielipahaa ja kuulen mieluusti, mikäli teksteissäni on jotain asiavirheitä, tai haluaisit haastaa ajatteluani. Nautin hyvin argumentoiduista keskusteluista.

Vammaisuuden lisäksi seksuaalisuus ja mielenterveys ovat lähellä sydäntäni. Kirjoittajana minulle on tärkeää puhua asioista, joista muuten vaietaan, tai joihin liittyvä keskustelu on kapeakatseista. Vaikka mielenterveydestä puhutaan nykyään paljon, liittyy siihen yhä paljon stigmaa ja ihmiset pelkäävät tuoda haasteitaan esiin. Tahdon esimerkilläni auttaa muita, rohkaista heitä puhumaan ja hakemaan apua. Haluan normalisoida henkisen hyvinvoinnin haasteista puhumista. Omien ongelmien peittely ei auta ketään. Kamppailen itse masennuksen kanssa. Aiemmin olen sairastanut myös anoreksiaa. Olen kirjoittanut kokemuksistani molempien kanssa avoimesti myös näillä sivuilla.

Seksuaalisuudesta on viime aikoina puhuttu huomattavasti aiempaa enemmän. Keskustelu ei kuitenkaan (ainakaan oman somekuplani ulkopuolella) ota kovin hyvin huomioon seksuaalisuuden moninaisuutta. Kirjoitan seksuaalisuudesta paitsi vammaisen näkökulmasta, myös yleisellä tasolla. “Tarvitseeko siitä seksuaalisuudesta puhua koko ajan?”, joku voi kysyä. Vastaukseni on yksinkertainen: Niin kauan kuin maailman normaalein asia herättää ihmisissä voimakkaita negatiivisia tunteita, tarvitsee siitä puhua. Etenkin, jos tunteet heräävät asiapitoisesta, pohtivasta sisällöstä. On hyvä, että tunteet heräävät, mutta on joskus hyvä pohtia, miksi ne ovat niin voimakkaita. Meissä jokaisessa asuu seksuaalisuus kehdosta hautaan. Seksuaalisuus on läsnä käyttäytymisessä, pukeutumisessa ja ajatuksissa, näin muutaman mainitakseni. Seksi puolestaan on seksuaalista mielihyvää tuottavia akteja, joita ihminen voi harrastaa, jos sellaisen kokee omakseen. Teksteillä tahdon haastaa myös lukijaa ruudun takana.

Mielenkiintona analyyttisten tekstien tuottaminen

Opiskelen tällä hetkellä mediatutkimusta yliopistossa ja erityinen kiinnostuksen kohteeni ovatkin representaatiot.

Blogissani käsittelenkin kolmessa eri juttusarjassa representaatioita. Vammaiskuvastot mediassa – juttusarjassa tutkin, miten tapa kuvata vammaisuutta muuttuu median muodoista toiseen: mitä eroja ja yhteläisyyksiä niissä on? Samalla pyrin etsimään vastausta kysymykseen: ”Millainen representaatio vaikuttaa positiivisesti vammaisen minäkuvaan?” Tämä juttusarja syntyi opiskeluihini liittyvän raportin pohjalta. Tein raportin: ”Millainen representaatio vaikuttaa positiivisesti vammaisen minäkuvaan?” tutkimuskyselyni pohjalta. Blogijuttusarja ei ole referaatti kyselytuloksista, vaikka niitä hyödynnänkin ko. kokonaisuuden teksteissä. Juttusarjassa tutkailen kuitenkin kyselyn kautta mieleeni nousseita seikkoja laajemmin, kuin itse raportissa.

Vastaavasti juttusarjassani Vammaisuuden näyttämö analysoin olemassa olevia vammaisuuden kuvauksia niin elokuvissa, kirjoissa, sarjoissa, kuin podcasteissakin. Etsin analyyseissani vastausta seuraaviin kysymyksiin: Millaisessa valossa teos näyttää vammaisuuden? Onko representaatio samaistuttavaa tai vastaavasti uskottavaa? Mikä tökki? Mitä olisin kaivannut lisää?

Seksuaalisuuden saloja analysoivassa Seksuaalisuus fiktiossa – juttusarjassa puolestaan analysoin lähinnä elokuvia ja sarjoja, joiden juoni kietoutuu merkittävästi seksuaalisuuden ympärille. Kysyn sarjassa: Miten tuotos ottaa huomioon seksuaalisuuden moninaisuuden? Missä valossa se kuvaa esittelemiään ilmiöitä? Mikä tökkii? Mikä sytytti, mitä olisin toivonut lisää?

Mikäli mielessäsi on elokuva tai sarja, josta haluaisit kuulla mielipiteeni, älä epäröi laittaa viestiä esim. Instagramin kautta.

Persoona ruudun takana

Kynäniekan salaisten mietteiden takaa löydyn minä, Pinja Eskola. Sydäntäni lähellä ovat ihmisoikeudet ja niiden puolustaminen. Synnyin vuonna 1995 ja olen tuosta asti aiheuttanut ympärilleni hallittua kaaosta. Innostun helposti kaikesta ja minulla on usein tuhat rautaa tulessa. Olen kevytyrittäjä, kuntoutuja, kirjoittaja, sekä polyamorinen biseksuaali. Olen kahden maailman suloisimman kissan äiti. Pidän hevosista,  ja minut näkeekin ratsastamassa aina mahdollisuuksien mukaan. Kuntoutuksen ja liikkumisen muotoihini kuuluvat lisäksi uinti, kuntosali ja kuntopyöräily. Eräs intohimoistani on roolipelaaminen, sillä siinä voin unohtaa tosielämän tuomat fyysiset, sekä muut rajoitteet ja heittäytyä hetkeksi olemaan joku muu. Roolipelaaminen on minulle myös tapa käsitellä tunteita.

  Elämänmittaisena matkakumppaninani on CP-vamma. Se vaikuttaa elämääni monenlaisin tavoin ja on vaikuttanut tapaani hahmottaa maailmaa, muttei ole koskaan määritellyt minua. Tarvitsen apua monissa päivittäisissä toiminnoissa, joissa minua auttavat ohjeideni mukaan henkilökohtaiset avustajat. Avuntarpeestani huolimatta olen oman elämäni aktiivinen tekijä, en passiivinen olija. Samoin käyttämäni liikkumisen apuvälineet eivät tarkoita minun olevan kävelykyvytön, vaan kykenen kävelemään tuetusti. Nostan tämän esiin, sillä tahdon murtaa stereotypioita siitä, mitä apuvälineen käyttäminen tarkoittaa. Me vammaiset emme ole yhtenäinen massa, vaan toimintakykymme on yksilöllinen.

. Koska olen näkyvästi vammainen ja esillä sosiaalisessa mediassa, kysytään minulta toistuvasti samoja kysymyksiä. Osa niistä on hyvin tungettelevia. Tästä voit lukea lueskella kysymyksiä, joihin en enää jaksaisi vastata. Tavatessani ihmisiä ja ollessani heidän kanssaan vuorovaikutuksessa, törmään jatkuvasti tilanteeseen, jossa ihmiset arastelevat käyttää sanaa vammainen. Suosittelenkin jokaista lukemaan mietteitäni normeista poikkeavaan toimintakykyyn liittyvästä termistöstä.

Kirjoitan freelancerina erilaisille tahoille. Erityisvahvuuteni ovat kolumnit, mutta kirjoitan mieluusti mitä vain tekstityyppejä.

Käyn luennoimassa kokemustoimijan roolissa esimerkiksi oppilaitoksille ja erilaisille tahoille. Kokemustoimijuudesta voit lukea lisää tästä.

Valmistuin joulukuussa 2021 Sexpo-säätiöltä seksuaalineuvojaksi. Erikoisalaani ovat vammaisuus ja kinkyhommat, mutta luokseni ovat tervetulleita kaikki, jotka pohdiskelevat jotain seksuaalisuuteen, ihmissuhteisiin, seksiin tai kehonkuvaan liittyvää. Luokseni voivat tulla niin yksilöasiakkaat kuin pari- ja moniskunnatkin. Lue lisää neuvonnastani tästä. 

Olen aina innoissani erilaisista projekteista, olivatpa ne lyhyitä tai pitkäkestoisempia. Mikäli mielessäsi on yhteistyö, jonka voisin toteuttaa yhteisösi tai yrityksesi kanssa, kuulen siitä mieluusti enemmän. En kuitenkaan tee sellaisia yhteistöitä, jotka eivät vastaa arvojani tai joita en saa nidottua yhteen blogini muiden sisältöjen kanssa. Ota rohkeasti yhteyttä ja katsotaan, mitä saamme aikaiseksi.

Toivottavasti viihdyt blogini parissa!