Podcastin 2. kausi pyörii parhaillaan! Kaikki jaksot löydät alempaa vanhemmasta – uusimpaan järjestyksessä. (Vanhin ylimpänä uusin alempana)

Oletko kyllästynyt tapaan, jolla etenkin toimintakykynormista poikkeavien seksuaalisuudesta puhutaan esimerkiksi valtamediassa? Tai oletko ylipäänsä kyllästynyt keskustelun kapeaan narratiiviin? Minä ainakin olen. Flirtillä, vähillä vaatteilla ja viettelyllä myydään kaikkea autoista lähtien. On kuitenkin absurdia, miten vähän infoa tai asiallista keskustelua joistakin intiimiyteen liittyvistä teemoista on helposti saatavilla. Vaikka seksuaalisuuteen liittyvät teemat kiinnostavat, tuntuu niistä olevan hankala puhua. 

Lähes kaikissa aihetta käsittelevissä podcasteissa ohitetaan maailman suurin vähemmistö, vammaiset. 

Olisiko sinustakin aika kuulla keskustelua normien ulkopuolelta? Rampaseksiä-podcast on vastaus toiveisiisi! Sanavalmiiden, moninaisista taustoista tulevien, eri tavoin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden vieraiden kanssa sukelletaan seksuaalisuuden saloihin näkökulmista, joista puhutaan vain harvoin.

Podcastissa haastetaan käsityksiä halusta ja haluttavuudesta. Jaksoissa romutetaan kapeita intiimiyden käsikirjoituksia faktaa ja polveilevaa keskustelua yhdistäen. Vieraat tulevat erilaisista taustoista ja heidän toimintakykynsä vaihtelee, samoin kuin heidän ajatuksensa seksuaalisuudesta. Monipuolinen vieraskattaus haastaakin ajatuksia paitsi haluttavuudesta ja halusta, myös siitä, mitä on olla pitkäaikaissairas. 

Luvassa on keskustelua moninaisista teemoista kevyestä vakavaan. Puhumme seksuaalikasvatuksesta,  sateenkaarevuudesta, deittailusta, kinkymaailmasta niin ostajan kuin palveluntarjoajankin näkökulmasta, pornosta ja sen vaikutuksista, intimiyteen liittyvistä myyteistä ja seksuaaliväkivallasta. 

Podcastissa kantava teema on toimintakykynormin ulkopuolella olo, tuntuvat siinä lausutut ajatukset samaistuttavilta toimintakyvystä riippumatta. Etsitpä uutta tietoa, samaistumispintaa tai vain viihdettä, pitävät jaksot sinua otteessaan.

Miksi juuri nimi Rampaseksiä? Päädyin joidenkin mielestä rumaan, tai vanhanaikaiseen, termiin rampa yksinkertaisesta syystä: Aktivistit ympäri maailman ovat omineet sanan ”crip” puolustaessaan vammaisten oikeuksia. Koska tässä podcastissa puhutaan vammaisten seksuaalioikeuksia, oli nimivalinta selvä.

Podcast on kuunneltavissa kaikilla vapailla alustoilla, kuten Spotifyssa.

Kaikki jaksot, kuten myös lisämateriaalina toimivat audioblogit löytyvät alle linkatun Spotifyn lisäksi ihmisen tekstittäminä YouTubesta: https://www.youtube.com/@kynaniekka

Muista painaa käyttämästäsi alustasta riippuen ”Seuraa” tai ”Tilaa” saadaksesi ilmoituksen uudesta jaksosta, sillä podcast palaa syksyllä uusin aihein. Voit myös lisätä RSS-feedin käyttämääsi podcast-appiin.

Jaksot

1. Seksuaalikasvatus – miksi vammaisten seksuaalisuus on yhä tabu?

Ensimmäisessä jaksossa Pinjan vieraaksi saapuu aikuisena vammautunut Janos, joka on omien sanojensa mukaan ”monialakoheltaja” Polveleivassa ja elämänmakuisessa keskustelussa pohditaan esimerkiksi, miltä ulossulkeva seksuaalikasvatus tuntuu, ja miten eri tavalla intiimiyteen saatetaan suhtautua riippuen siitä, onko henkilö vammautunut vai syntymävammainen. Janos vastaa sensuroimattomasti, miten suhde omaan seksuaalisuuteen muuttuu toimintakyvyn muuttuessa. Mistä vieraan kaverit olivat poikkeuksellisen kiinnostuneita vammautumisen jälkeen? Tähän ja moneen muuhun kysymykseen saat vastauksen kuuntelemalla ensimmäisen jakson.

Suoraan jaksoon pääset TÄSTÄ.

2. Seksuaalinen väkivalta – ”kuka nyt rampaa satuttaisi?”

Toisessa jaksossa Pinjan vieraana on pitkään naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä tehnyt Pirkko Justander, jonka kanssa keskustellaan seksuaalisesta väkivallasta. Ajatus “Kuka nyt rampaa satuttaisi?“ yhdistettynä käsitykseen, jonka mukaan vammaisuus olisi rumaa, saa helposti ummistamaan silmät karulle faktalle: vammainen on moninkertaisessa riskissä altistua seksuaaliselle väkivallalle. Jaksossa ruoditaan mm. seuraavia kysymyksiä: Miksi vammaisiin kohdistuvasta väkivallasta on vaikea puhua? Miten kaltoinkohtelu vaikuttaa meihin? Karusta aiheestaan huolimatta jakso tarjoaa toivoa, eikä siinä kuvailla kaltoinkohtelua. Seuraa podcastin uusia käänteitä Instagramissa

Suoraan jaksoon pääset TÄSTÄ.

Jaksoon liittyy myös audioblogi, jossa pohdin suostumuksen eri ulottuuvuuksia ja sitä, mitä teemaan liittyvässä keskustelussa tulisi ottaa huomioon. Audioblogiin pääset tästä.

3. Kinkyys – kuuluuko se myös vammaiselle?

Rampaseksiä-podcastin kolmannessa jaksossa Pinjan vieraaksi saapuu kroonisten kipusairauksien kanssa elävä  shibaritaiteilija Anata. 

Jaksossa sukelletaan syvälle kinkyn maailmaan  ja haastetaan kuulijan käsitystä intiimiydestä ja ihmisyydestä: Mitä kinky on, onko se aina seksuaalista? Kinkyilyllä on ollut maine villinä ja vaarallisena, mutta etenkin BDSM on valtavirtaistunut ja keskustelu avautunut. Onko se yksiselitteisesti hyvä juttu? Anata kuulee usein, ettei näytä kinkyltä, mutta voiko kinkyä tunnistaa kaukaa?

Kipu nähdään usein pahana asiana, mutta jakso haastaa kuulijan miettimään, onko asia niin mustavalkoinen.  Voiko kroonisesti sairas tai vammainen nauttia suostumuksellisesta kivusta, tai kokea sen jopa elämänlaatua parantavaksi? Onko vammaisella aina tietty rooli sessiossa?  Millaisten asioiden toivoisimme valuvan kinkykulttuurista myös perinteisimpiä kaavoja petipuuhissaan mukailevien keskuuteen? 

Suoraan jaksoon pääset TÄSTÄ.

Jaksoon liittyy myös audioblogi, jossa avataan rauhassa seikkoja, joiden avulla sessiosta saa turvallisemman. Audioblogiin pääset tästä.

4. Deittailu – ketkä rakastuvat rampoihin?

Podcastin neljännessä jaksossa Pinja kutsuu studioon keskustelemaan exänsä, perinnöllistä lihassairautta sairastavan Samin: Entinen pariskunta sukeltaa pohtimaan sukupuolirooleja ja deittailua: Millaista on kasvaa kulttuurissa, jonka kapeat sukupuoliin liitetyt muotit eivät useinkaan sovi sellaisenaan vammaiselle? Miten löytää itsensä?

Ovatko deittiappit pilanneet pariutumisen? Miltä deittimarkkinat näyttävät vammaiselle – ketkä rakastuvat rampoihin?

Suoraan jaksoon pääset TÄSTÄ.

Jaksoon liittyy myös audioblogi, jossa mietitään, mitä deittailijan olisi hyvä pohdiskella niin ennen treffejä, treffeillä kuin niiden jälkeenkin. Audioblogiin pääset tästä.

5. Kuvattu nautinto – vammaisuus aikuisviihteessä

Turmeleeko porno? Tähän iänikuiseen, ja feministiset rivitkin kahtia jakaneeseen aiheeseen sukelletaan Rampaseksiä -podcastin viidennessä jaksossa, kun Pinja kutsuu studiolle MS-taudin myötä Onlyfans-taiteilijaksi ryhtyneen väitöskirjatutkijan Akun. Vieraan kanssa pohditaan esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Mikä sairastumisessa sytytti kipinän tuottaa eroottista sisältöä? Mikä on ramman rooli pornossa? Mitä Pinjan kanditutkielma paljasti siitä, miten aikuisten viihde vaikuttaa vammaisten minäkuvaan? Voiko jynkky voimauttaa?

Suoraan jaksoon pääset TÄSTÄ.

6. Sateenkaarevuus – millaista on olla vammainen ja queer?

Kuudennessa Rampaseksiä-podcastin jaksossa on aika tullut paljastaa suuri salaisuus: vammaisetkin saattavat kuulua sateenkaaren alle. Pinjan studioon saapuu hänen hyvä ystävänsä Jaana Tiiri sateenkaareva, työssään erityisesti moniperusteiseen syrjintään paneutunut järjestöjyrä. Jaana toteaa jo jakson alkupuolella kaapin, johon yhteiskunta cis-hetero-oletuksineen meidät pakottaa, olevan esteellinen. Miksi?

Ajoittaisen huumorin lomassa  etsitään vastauksia raskaisiin, mutta, tärkeisiin kysymyksiin: Miten yhteiskunta syrjii erityisesti sukupuoli – ja seksuaalivähemmistöön kuuluvia vammaisia ja pitkäaikaissairaita? Mikä merkitys yhteisöllä  ja representaatioilla on? Miten sateenkaarevan vammaisen kohtaamisessa voitaisiin petrata?

Suoraan jaksoon pääset TÄSTÄ.

Jaksoon liittyy myös audioblogi, jossa annan jokaisen sovellettavissa olevia arkipäivän vinkkejä sateenkaariliittolaisuuteen. Audioblogiin pääset tästä.

7. Maksullinen intiimiys – millaista on seksityö vammaisena?

Kuka voi tehdä seksityötä ja millaista on palveluntarjoajan arki? Mediasta mieleesi on ehkä piirtynyt kuva hyväksikäytetystä uhrista, tai viime vuosina myös helppoa rahaa tahkoavasta luksuspalveluiden tarjoajasta, mutta vastaako kumpikaan todellisuutta? Rampaseksiä-podcastin seitsemännessä jaksossa, Pinja kutsuu studioonsa EDS:n kanssa elävän Lilun, tanssitaiteilijan ja entisen seksityöntekijän. Hänen matkansa alalle ja toisaalta kokemukset siitä, olivat  osin erilaiset, verrattuna perinteisiin tarinoihin. Miten Lilu voimaantui seksityössä? Mitä hän tekisi nyt toisin? Miten vamma osoittautui eduksi?

Jakson tarkoitus ei ole maalata loistokasta kuvaa työstä, vaan murtaa yhden vieraan tarinan kautta stereotypioita ja stigmaa. 

Tulemme myöhemmässä 1. kauden jaksossa käsittelemään seksin ostoa asiakkaan näkökulmasta kahden eri vieraan, sekä tietenkin oman Pinjan tarinan kautta, eli jos teema kiinnostaa, pysy kuulolla ja ota podcast seurantaan.

8. Asiakkaana intiimipalveluissa – miksi vammaiset ostavat seksiä?

Seksi on perinteisesti ajateltu, jos ei merkiksi rakkaudesta, niin kahden ihmisen välisestä viehätysvoimasta. Aina näin ei kuitenkaan ole, vaan toisinaan tilanteessa on mukana myös raha. Miksi jotkut, tämän jakson kontekstissa nimenomaan vammaiset, ostavat seksiä, tai muuta vastikkeellista kanssakäymistä, kuten ammattidominan sessioita?

Tähän pureudutaan Rampaseksiä-podcastin 8. jaksossa peräti kolmen tarinan kautta: Pinja kertoo ammattidominalla käymisestä. Hänen vieraikseen puolestaan saapuvat saapuvat seksologi Oliver, joka on intiimisti ainoastaan maksullisissa kohtaamisissa, ja jo deittailujaksosta tuttu Sami, jonka historian tiettyyn vaiheeseen ostoseksi kuului.

Mitä asiakkaan olisi hyvä muistaa palveluntarjoajalla käydessään? Miten hankala lainsäädäntö vaikuttaa asiakkaisiin? Onko ableismi läsnä myös tällä elämän osa-alueella? Esimerkiksi näihin kysymyksiin etsimme vastausta.

Jaksoon liittyy myös audiblogi, jossa Pinja kertoo tarinallisuutta ja faktaa yhdistäen, millainen käynti ammattidominalla voi olla. Audioblogiin pääset tästä.

9. Seksimyytit – mitä kummaa ihmiset uskovat?

Voiko vammainen heittäytyä lihallisiin iloihin? Hälyttävän moni haluaa tietää miten heilutan peittoa, vaikken ollut heittäytymässä lemmenleikkeihin heidän kanssaan. Siinä, missä petihommamme herättävät uteliaisuutta ja hämmennystä, on ihmisillä toisaalta kummallinen käsitys, ettei meitä himottaisi, tai ettemme olisi haluttavia. On ajateltu virheellisesti, ettemme kaipaisi seksuaalikasvatusta, sillä se menisi kohdallamme hukkaan. Miten intiimiyteen liittyvät myytit vaikuttavat tapaan, jolla meidät kohdataan ja kuinka näemme itsemme? Mistä nämä myytit kumpuavat ja kuinka niitä tulisi purkaa? 

Näihin pureudutaan Rampaseksiä-podcastin yhdeksännessä jaksossa, jossa Pinja tuo studion julkisoikeuden opiskelijan ja ihmisoikeusaktivisti Selinä Neran keittiöön.

10. Q&A – Kysymyksiä ja vastauksia

Suhde omaan seksuaalisuuteen on mitä todennäköisemmin monimutkainen, sillä usein omat ajatukset ja tunteet ovat jossain määrin ristiriidassa ympärillämme olevan seksuaalisuuskuvaston, tai saamamme seksuaalisuuskasvatuksen kanssa. Seksuaalisuus on jatkuvassa muutoksessa, minkä vuoksi saatamme huomata olevamme erilaisten, toinen toistaan hämmentävämpien kysymysten äärellä. Rampaseksiä-podcastin ensimmäisen kauden päätösjaksossa Pinja pohtii vastauksia esimerkiksi seuraaviin kuulijoiden  kysymyksiin: Mitä ottaa huomioon kinkybileisiin mennessä? Kuinka löytää seksuaalista itsevarmuutta? Miten pyytää apua seksissä?

Suoraan jaksoon pääset tästä

BONUSJAKSO: Vammaisen ja vammattoman suhde

Rampaseksiä-podcastin bonusjaksossa yksityisyydestään normaalisti tarkka Pinja päästää kuulijan kurkistamaan yksityiselämäänsä. Pinja kutsuu studioonsa kumppaninsa Noutajan, jolle hän esittää haastavia kysymyksiä, kuten: Mitä hän ajatteli vammaisuudesta ennen heidän suhdettaan, ja kuinka normeista poikkeava toimintakyky vaikuttaa arkeen? Kuuluuko kumppanin avustaa vammaista ja miten ulkopuolisen avustajan läsnäoloon tottuu? Entäpä, mitä vammaisuudesta voi oppia?

KAUSI 2

K2J1: Saavutettava seksuaalisuus – onko intiimiys esteetöntä?

Toisen kauden avausjaksossa sukelletaan suoraan intiimiyden ytimeen, pohtimaan onko kaikilla mahdollisuus saada riittävästi tietoa seksistä ja seksuaalisuudesta. On vaikea toteuttaa itseään aidosti, ellei saa riittävästi tietoa seksuaalisuuden moninaisista ulottuvuuksista. Ei ole myöskään mahdollista pitää itseään ja muita turvassa, ellei pysty kommunikoimaan halujaan ja rajojaan. Jaksossa Pinja kutsuu studioonsa toimintaterapeutin ja erityistason seksuaaliterapeutin Henna Suikin, joka tekee uraauurtavaa työtä intiimiyteen liittyvän tiedon muuttamiseksi saavutettavaan muotoon. Yhdessä pohdimme esimerkiksi, miten ableismi näkyy seksuaalikasvatuksessa? Onko kaikilla samanlainen mahdollisuus päästä käsiksi tietoon? Entäpä seksilelujen käytettävyys, ovatko ne myös vammaisten ulottuvilla?

Jakso 2: Sidonta osa 1: Mikä köysissä kutkuttaa?

“Miksi ihmeessä sä haluaisit köysiin?” Syitä sidontaan on aivan yhtä paljon kuin on ihmisiäkin. Tähän kysymykseen pyrimme kuitenkin etsimään näkökulmia Rampaseksiä-podcastin historian ensimmäisessä kaksiosaisessa jaksossa, joihin Pinja kutsuu vieraakseen toimintakykynormista eroavan sidontataiteilija Amy Mayn. Tässä jaksossa kaksikko pohtii henkilökohtaisten tarinoidensa kautta sidonnan merkitystä ja avaavat omaa matkaansa kulttuurin maailmaan. Lisäksi jaksossa pohditaan turvallisuutta.

JAKSO 4: Sidonta osa 2 – onko köysien maailma kaikille avoin?

“Mutta voiko mua sitoa?” Shibarin, eli sidonnan, maailmaa käsittelevän kokonaisuuden toisessa osassa Pinja ja sidontataiteilija Amy May kääntävät katseensa itsestään kulttuuriin. Onko köysien maailma syrjinnästä vapaa? Miksi näkemämme kuvasto on kapeaa – ja toisaalta, miten sidonta ravistelee kehollisuuden normeja? Entä, miten sidonta voi auttaa hyväksymään muuttunutta toimintakykyä? Tässä jaksossa saadaan myös kurkistaa  sidonta-artistin työhön.

Kuuntele myös audioblogi, jossa tutustutaan BDSM-bileiden etikettiin. Kuulet jakson tästä

K2J4: AVUSTEINEN INTIIMIYS – MITEN SEKSISSÄ AVUSTAMINEN TOIMII?

Miltä tuntuu, kun vamman takia tarvitsee apua voidakseen tuottaa nautintoa itselleen tai kumppanille ja makuuhuoneen ovet avautuvat ihmiselle, joka ei ole osallinen petipuuhiin? Kulttuurissamme on ajatus, jonka mukaan intiimi kanssakäyminen ja siihen liittyvät asiat kuuluvat vain niille, joiden kanssa ollaan intiimisti. Kaikilla vammaisilla tilanne ei ole tämä ja seksuaalisuuden fyysiseen toteuttamiseen apua tarvitsevat saattavat kohdata haasteita itsensä toteuttamisessa ennakkoluulojen ja tiedonpuutteen vuoksi. Rampaseksiä-podcastin uusimmassa jaksossa Pinja kutsuu studioonsa seksuaalikasvattaja Raila Riikosen, jonka kanssa he puivat avusteiseen seksiin liittyviä ennakkoluuloja ja haasteita. Mitä avusteisuus on ja ei ole? Miten keskustelun voi avata ja mitä tulee ottaa huomioon? Mitä yhteiskunta voisi tehdä, jotta asia olisi vähemmän tabu?

Kuuntele myös Rampaseksiä-extra jossa haastattelen avustajaa siitä, miltä intiimiydessä auttaminen tuntuu avustajan näkökulmasta. Mitä ja miten asioista tulisi puhua ja mitä huomioida? Haastattelu on kuunneltavissa tästä.

K2 jakso 5: Rammat tarinoissa – mitä fiktio opettaa vammaisuudesta?

“Onko vammainen sankaritar epäuskottava?” -kysymyksen ympärillä pyöritään uusimmassa Rampaseksiä-podcastin jaksossa, jossa Pinja matkaa Seinäjoelle keskustelemaan kirjailija Kaisa Viitalan kanssa. Viitalan huippusuosittu historiallista romantiikkaa oleva Nummien kutsu-sarja on genressään poikkeuksellinen. Sarjan päähenkilö Agnes on nimittäin vammainen. Tämän diagnoosia ei nimetä, mutta Viitala on ottanut monia omia kokemuksiaan soveltuvin osin osaksi Agnesia. 

Miksi vammaisuudesta kirjoittaminen voi olla haastavaa, jopa toimintakykynormista eroavalle itselleen? Mitä viihde voi opettaa meille vammaisuudesta ja toisaalta, intiimiydestä? Kuka voi kirjoittaa vammaisuudesta – ja millaisia kliseitä kannattaa välttää?

Kuuntele myös extrakeskustelu. jossa analysoimme elokuva-alalla työskennelleen kumppanini kanssa muutamia vammaisuuden representaatiota. Extrakeskustelu löytyy tästä.

K2J6: Rakkautta kirjolla – miten nepsyys vaikuttaa ihmissuhteisiin?

Romanttisiin ihmissuhteisiin liittyy kasa kirjoittamattomia sääntöjä, joiden oletetaan olevan itsestäänselviä. Usein törmätään tilanteisiin, joissa suoraa kommunikaatiota suorastaan vierastetaan ja ihminen laitetaan tulkitsemaan ilmeitä ja eleitä. Entä, jos seurustelun säännöt tuntuvatkin salakieleltä, jonka koodin purkamiseen ei ole ikinä saatu ohjeita? Miltä näyttää rakkaus neurokirjolla – ja miksi nepsyt voivat itseasiassa olla loistavia kumppaneita?

Tätä selvitetään Rampaseksiä-podcastin jaksossa, jossa Pinja kutsuu studioonsa taiteilija ja vaihdevuosiaktivisti Inkeri Routakorven, joka sai diagnoosin aikuisena.

Miten diagnoosin saaminen  aikuisiällä vaikuttaa siihen kuinka henkilö näkee itsensä? Nyt kun Inkeri katsoo ajassa taaksepäin, miten hän näkee nuoruuden seurustelusuhteensa? Mitä hän olisi esimerkiksi kaivannut seksuaalikasvatukseen? Voisimmeko ottaa mallia nepsyistä puhuesssamme seksistä ja seksuaalisuudesta?

K2J7: Viittoen vietelty – miten kuurous vaikuttaa intiimiyteen

“Mä laitan vähän musiikkia, että saadaan tunnelmaa” toteavat monet ennen intiimejä hetkiä. Aivan kuten yhteiskunnassamme on oletus siitä, että jokainen pystyy liikkumaan tietyllä tavalla, oletamme kaikkien aistien olevan käytössä ja toimivan samalla tavalla. Kulttuurimme nojaakin usein paitsi visuaalisuuteen, myös ääneen. Miltä näyttää intiimiys, kun kuuloon ei voida nojata? Millainen rakkauden kieli on viittomakieli – ja miten ableismi ulottaa lonkeronsa myös kuurojen maailmaan? Esimerkiksi näihin kysymyksiin etsitään vastausta jaksossa, jossa Pinja kutsuu studioon viittomakielisen ja kuuron seksuaalikasvattaja Pirjo Kilkkilän. 

Onko kuurojen maailma ja kulttuuri sinulle täysin vieras? Kuuntele tämä jakso, sillä siinä paneudutaan ohuesti myös laajemmin kulttuuriin ja historiaan. 

K2J7: Äitiys vammaisena – miten murtaa myytti kaikkivoipaisesta äidistä?

Millaista on olla äiti, kun keho ei mene toimintakykynormiin ja yhteiskunnan mukaan äidin tulisi olla superihminen? Entäpä, kun lapsen perhe ei olekaan kaksi vanhempaa, joilla on idyllinen omakotitalo vaan itsellinen äiti sukuineen?

Pinja kutsuu studioonsa Ellan, joka vammautui 10 vuotta sitten aivoinfarktin seurauksena – ja päätti kuntouduttuaan hakeutua hedelmöityshoitoihin itsellisenä vanhempana. Millaisia pelkoja prosessiin liittyi? Mitä tukea hän sai ja mitä hän olisi kaivannut? Miten erilainen toimintakyky heijastuu vanhemmuuteen?

Keskustelu jatkuu tuttuun tapaan podcastin Instagram-tilillä @rammatkinrietastelee

K2J8: Intiimiys sokeana – mitä kosketus merkitsee?

Elämme visuaalisessa kulttuurissa: Saamme valtavasti informaatiota ympäristöstämme näköaistin kautta. Monet asiat on pelkistetty taulukoiksi tai kaavioiksi, sillä ne helpottavat hahmottamista. Nykyään jopa etsimme kumppania enimmäkseen deittisovelluksista, joissa kuvat ovat pääosassa. Vaikka emme menisi ulkonäkö edellä, teemme silti johtopäätöksiä potentiaalisesta kumppanista sen perusteella, mitä tuntemuksia tapa, jolla hän tuo itseään kuvien kautta esiin meissä herättää. Oletamme kaikkien tekevän samoin, mutta todellisuudessa yhteiskunnassa on suuri joukko ihmisiä, jotka luottavat ensisijaisesti muihin aisteihinsa. 

Millaista on elää sokeana näköaistiin luottavassa yhteiskunnassa? Miten sokeus vaikuttaa deittailuun, itseilmaisuun ja intiimiyteen?  Esimerkiksi näihin kysymyksiin pääsemme kuulemaan vastauksen tässä Rampaseksiä-podcastin jaksossa, kun Pinja kutsuu studioonsa vieraaksi syntymäsokean Annukan.

K2J9: Kehonkuvan kipukohdat – kuinka löytää itsensä, jos ei sovi muottiin?

Kulttuurimme on täynnä kapeita muotteja, joihin vain harva mahtuu. Muotit ulottuvat aina kauneusihanteista ajatuksiimme suhteista ja siitä, miten ja milloin meidän tulisi tuntea halua. Näiden muottien ympäröimänä kasvaminen ei ole helppoa kellekään ja matka itsensä hyväksymiseen voi olla hyvinkin kivikkoinen. Erityisen paljon kipuilua itsen löytämiseen voi liittyä silloin, jos eroaa näkyvästi normeista, eikä ympärillä ole vertaisia, tai ammattimaista tukea, joiden kanssa purkaa ajatuksia. 

Uudessa Rampaseksiä-jaksossa ajatuksiaan intiimiydestä kertoo monisairas lyhytkasvuinen Elina. Sukellamme jaksossa tavanomaista enemmän siihen, millaisia kivikkoja itsensä löytämisen matkalle voi liittyä ja millaisen jäljen ne jättävät. Elina avaa rohkeasti matkaansa, osoittaen, että itsensä kanssa voi olla sinut, vaikka monet asiat aiheuttaisivatkin vielä epävarmuutta. 

Jaksossa pohdimme esimerkiksi, miten kulttuurimme kapea malli haluista voi vaikuttaa ajatuksiin itsestä? Millainen rooli vertaisilla, tai avoimella keskustelulla niin ammattilaisen kuin ympäristön kanssa, voi olla itsensä löytämisessä?

K2J10: Isyys sokeana – mitä hyvää on vanhemmuudessa vammaisena?

Yhteiskunnassa on yhä ahtaita muotteja, johon yritetään tunkea niin vammaisia kuin vanhempiakin. Osa on sukupuolitettuja, ja yhä edelleen tunnutaan pitävän poikkeuksellisena, jos isä on tiiviisti lapsen arjessa. Kun kuvassa on mukana vanhemman vammaisuus, stereotypioiden määrä räjähtää. Voidaan helposti ajatella, että lapsesta koulittaisiin vanhemmalle avustajaa, tai että joku muu hoitaa vanhemmuuden velvollisuudet.

Pitävätkö oletukset paikkansa? Millaista on olla sokea isä visuaalisuuteen nojaavassa yhteiskunnassa? Tätä Pinja kysyy jaksossa, jossa matkataan Jyväskylään tapaamaan Santeria. Santeri puhuu kainostelematta vanhemmuuden moniulotteisuudesta ja siitä, miksi vanhemman vammasta voi oikeastaan olla etua lapselle.

Kuuntele myös extra-jakso, jossa haastattelen lyhytkasvuista Pekkaa isyyden teemoista. Pääset kuuntelemaan jakson tästä.

Keskustelu jatkuu tuttuun tapaan podcastin Instagram-tilillä @rammatkinrietastelee