Lue tai kuuntele nämä ja opi seksuaalisuudesta on juttusarja, jossa analysoin olemassa olevia, seksuaalisuutta käsitteleviä asiateoksia. Millaisen kuvan nämä teokset antavat seksuaalisuuden moninaisuudesta? Miten ne käsittelevät tällä hetkellä voimakkaasti pinnalla olevia teemoja, kuten vaikkapa suostumusta, kehohäpeää, nautinnon moninaisia väyliä ja esimerkiksi kommunikaatiota?
Tällä kertaa arvostelussani on alkuvuodesta 2023 ilmestynyt Kajo Välikankaan seksuaalikasvatuksen näkökulmasta ilmiömäinen teos Vulvapositiivisuus. Jo tästä yhdestä sanavalinnasta lienee selvää, että pidin teoksesta, ja mielestäni monet työssään seksuaalikasvatusta nuorten kanssa tekevät voisivat ottaa siitä ideoita, oppia tai mallia. Miksi pidin tästä informatiivisesta ja kattavasta teoksesta, jota ei kokonsa puolesta uskoisi niin helppolukuiseksi, kuin mitä se oli? Otetaan selvää!
Ennen kuin mennään syvemmälle itse teoksen analyysiin, on syytä pysähtyä pohtimaan, millaisessa maailmassa elämme: vuosikymmeniä seksuaalisuus ja seksistä nauttiminen on nähty peniksellisten ihmisten yksinoikeutena. Vulvallisten seksielämää tai nautintoa on väheksytty. Naistyypillisiä piirteitä omaavat kehot on yritetty ahtaa kohtuuttoman kapeaan muottiin. Häpeä on ollut voimakkaasti läsnä: milloin meitä on opetettu häpeämään kehojamme, milloin halujamme ja milloin mitäkin. Vulvapositiivisuus sotii kaikkea meille opetettua vastaan, mutta ei huudellen ja meuhkaten, vaan jämptisti ohjeistaen ja kouluttaen.
Kajo on koonnut yksien kansien väliin taidokkaasti tietoa moninaisista suunnista ja aiheista. Hän ei vedä mitään mututuntumalla, vaan on selvästi perehtynyt jokaiseen kirjoittamaansa teemaan. Toisaalta emme joudu kirjassa kuuntelemaan pelkästään Kajon ääntä, sillä monessa kohtaa puheenvuoron saavat tämän seksuaalisuuden parissa työskentelevät kollegat. Äänessä ovat esimerkiksi gynekologit, seksityöntekijät, seksuaalineuvojat ja terapeutit. Kenttien välinen yhteistyö on nähdäkseni yleistä seksuaalisuutta käsittelevissä teoksissa, mutta Kajon teoksessa tätä yhteistyötä nähdään runsaasti. Yhteistyö on toteutettu virkistävästi niin, että osa vieraskynistä on kirjassa haastattelun muodossa, ja osa teksteistä on muiden seksologien itsensä kirjoittamia.
Kajolla on seksuaalikasvatusta ja vulvataidetta sisältävällä @vulv4positiivisuus -Instagram-tilillään valtava määrä seuraajia, jotka myös pääsevät ääneen kirjassa. Kirjaa tehdessään Kajo osallisti seuraajiaan kyselemällä heiltä erilaisia seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä Instagram-storyissaan. Vastauksia kerättiin anonyymeilla kysymystarroilla ja IG-kyselyillä. Lisäksi Kajo pyysi seuraajiaan kertomaan anonyymeja kokemustarinoita seksuaalisuuteen liittyen. Nämä tarinat yhdessä Kajon taiteilemien vulvapiirrosten kanssa ovat ikuistettuina kirjan sivuille. Mielestäni tämä seuraajien osallistaminen oli kerrassaan nerokasta kahdesta syystä. Ensinnäkin se osoittaa seuraajille, että heidän mielipiteistään välitetään. Toisekseen se on loistokas tapa tuoda esiin, kuinka moninainen asia seksuaalisuus siihen liittyvine kokemuksineen on. Siinä, missä arkikielessä, ja jossain määrin valtamediassakin ainakin takavuosina, sanat seksi ja seksuaalisuus nähtiin synonyymeina, osoittaa Kajon teos hyvin selvästi alleviivaten, etteivät ne ole synonyymeja nähneetkään. Seksi on seksuaalista nautintoa tuottavia akteja, eli toimintoja. Seksuaalisuus on sitä, mitä olemme.
Mitä kaikkea kirjassa sitten käsitellään? Lyhyt vastaus olisi yksinkertaisuudessaan: Kyllä. Teemat vaihtelevat kehohäpeästä ja kehonkuvasta nautintoon, rajoihin, haluihin ja kommunikaatioon, mutta toisaalta opuksen sivuilla on runsaasti tilaa myös terveysjutuille: kirjassa annetaan anatomian oppitunti, ja kuullaan gynekologeja puhumassa vulvaterveydestä. Lisäksi kirjassa käsitellään teemoja, joista ei voi puhua liikaa: seksuaalista väkivaltaa ja sateenkaarevuutta. (Nämä ovat kirjassa omina teemoinaan, mutta on tärkeä kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon vähemmistöt kokevat syrjintää, pahimmillaan omiensa keskuudessa.)
Seksuaaliväkivaltaa käsittelevä osuus herättelee onnistuneesti lukijaa siihen, kuinka tottuneita olemme esimerkiksi intiimiin kanssakäymiseen painostamisen muotoihin, emmekä välttämättä pysähdy sen herättämiin tunteisiin, tai olemme valmiit painamaan asioita villaisella. Tämä johtuu vain tavasta, jolla meidät on kasvatettu. ”Etkö sä nyt vois kun yleensäkin”, on koettu vain ärsyttävänä lausahduksena, vaikka todellisuudessa se on yritys horjuttaa rajoja. Uhkailu ja painostus seksiin ovat seksuaalista väkivaltaa, myös vieraisiin sänkyihin menemisellä uhkailu. Toivon mahdollisimman monen lukevan teosta ja peilaavan omaa käytöstään muihin.
Kuten alussa sanoin, teemojensa ja toisaalta asiantuntevan otteensa takia kirja sopisi hyvin seksuaalikasvatuksen oppaaksi. Sellaisenaan kirja ei luonnollisestikaan sovi esimerkiksi terveystiedon oppimateriaaliksi, mutta mikäli opettajat lukisivat kirjaa, olisi heillä todennäköisesti paljon paremmat valmiudet keskustella seksuaalisuuteen liittyvistä seikoista oppilaidensa kanssa, sekä myös ymmärtää paitsi sitä, millaisia haasteita nuoret kohtaavat, myös omaa seksuaalisuuttaan.
Entäpä kirjasta löytyvät kokemustarinat, mitä mieltä olin niistä? Ne olivat voimauttavia ja herättivät moninaisia tunteita. Ihailin rohkeutta, jolla Kajon seuraajat kirjoittivat elämänsä suurista kipukohdista raadollisen avoimesti. Minuun sattui sisäistää jälleen kerran se, kuinka vinoutuneesti jopa oma sukupolveni, ja etenkin minua vanhemmat ihmiset, on opetettu ajattelemaan omasta asemastaan, tarpeistaan ja rajoistaan, sekä ennen kaikkea itsestään kokonaisuutena. Kuvaukset kelpaamattomuuden tunteista toistuivat tarinasta toiseen, ja sydämestäni sieppasi joka kerran tunnistaessani etenkin nuoremman itseni toksisia ajatuskeloja kirjan sivuilta. Jokaisen kokemus omasta seksuaalisuudesta on luonnollisesti yksilöllinen, ja siihen vaikuttaa jokaisen uniikki eletty elämä, mutta kulttuurimme luo raameja, joiden kautta kokemuksemme ovat monella tapaa samanlaisia. Riemuitsin joka kerran lukiessani tarinan siitä, miten seuraaja oli kohdattu lempeydellä ja rakkaudella. Iloitsin, kun joku kertoi saaneensa positiivista vahvistusta kylmäävistä epävarmuuksistaan huolimatta. Hymyilin lukiessani tarinoita siitä, kuinka seksuaalisuus voidaan kokea voimavarana tietyllä tapaa lähtökohdista huolimatta. Kaikki kokemustarinoista eivät ole kaikkein herkimmille lukijoille. Mutta toimivatko ne mahtavana vertaistukena? Ehdottomasti.
Suosittelen kirjaa sinulle, joka kipuilet seksuaalisuutesi kanssa ja pohdit, kuuluuko se sinulle. Suosittelen sitä sinulle, jolle seksuaalisuus on voimavara. Suosittelen teosta sinulle, peniksellinen, jotta ymmärtäisit paremmin vulvallisten maailmaa, osaisit olla parempi liittolainen ja kohdata meidät entistä lempeämmin. Kirja on myös sinulle, joka työskentelet seksuaalisuuden parissa. Uskon aivan jokaisen saavan kirjasta irti jotain. Valitettavasti teos ei ole saatavilla äänikirjapalveluissa.
Kynäniekan salaiset mietteet 