Kuntoutus

Palautteen merkityksestä kuntoutuksessa ja muuta

Disclaimer: Tiedän kaikkien kuntoutujien olevan erilaisia ja tarvitsevan eri juttuja, jotta he saisivat kuntoutuksestaan parhaan hyödyn irti. Puhun tekstissä omasta näkökulmastani.

Millainen on hyvä fysioterapeutin palaute asiakkaalleen? Miksi palaute on tärkeää? Miten hyväksi tarkoitetun palautteen voi mokata? Miksi asiakas on tärkeä nähdä yksilönä esimerkiksi asentoja miettiessä? Mm. näihin kysymyksiin pyrin saamaan vastauksen tässä tekstissä.

Ihminen tarvitsee kehuja, kannustusta tai keholta saatua positiivista palautetta kyetäkseen harjoittelemaan tehokkaasti ja motivoituneesti. Vammaisen ihmisen keholtaan saama palaute voi olla vamman tai sairauden vuoksi heikentynyttä, tai se on niin heikkoa, etteivät aivot ehkä rekisteröi sitä. Kenties kehitys lihaksissa on hitaampaa, kuin vammattomalla. Tarve palautteeseen on sama toimintakyvystä riippumatta. Fysioterapeutin toimenkuvaan kuuluukin, etenkin neurologisilla asiakkailla, palautteen antaminen ja kannustaminen. Motivaation tulee lähteä korvien välistä, mutta ammattilaisella on suuri rooli sen ylläpidossa. Voiko fysioterapeutin hyväksi tarkoitettu kommentti kuitenkin olla jossain tilanteissa haitallinen? Käytän tällaisesta turhaksi ja omalla kohdallani merkityksettömäksi kokemastani kehusta termiä ”fyssarihyvä.” Ko. ilmiö esiintyy silloin, kun alan ammattilainen ei osaa ns. lukea asiakkaansa senhetkisiä tarpeita tai tapaa, jolla hän saa kehostaan parhaan hyödyn irti.

Fysioterapeutin tehtävä onkin paitsi kannustaa ja tukea asiakkaan omaa motivaatiota, mutta myös tulkita, mitä juuri hän siinä hetkessä tarvitsee. Ongelmia syntyy, jos asiakasta ei esimerkiksi tunne, eikä ole aikaa, tai muuten mahdollisuutta tutustua. Jos toista ei tunne, voi helposti sortua tapoihin, jotka pikemminkin ärsyttävät kuin tukevat kuntoutujaa. Tällainen tapa on esimerkiksi sanoa ”hyvä”, silloin kuin mitään ei tapahdu.

Jos asiakassuhde ei ole vielä muotoutunut, on se riski, että fysioterapeutti keskittyy vääriin asioihin, tai sellaisiin, jotka eivät itseni kohdalla juuri sillä hetkellä ole akuutteja. Ammattilaisen on tärkeä perehtyä mahdollisimman hyvin kuntoutujan tilanteeseen asiakassuhteen alussa, lukemalla esimerkiksi kuntoutujasta tehtyjä fysioterapialausuntoja ja haastattelemalla häntä. Myös asiakkaan on tärkeä ohjeistaa fysioterapeuttia, mikäli hän siihen kykenee, siitä millaista palautetta hän kaipaa ja mitkä seikat hän kokee kuntoutumisessaan tärkeäksi.

Olen huomannut, kuinka etenkin silloin kun fysioterapeutti ei tunne minua, hän tyytyy huonompaan asentoon ja sanoo sitä hyväksi: Polvet saavat olla fysioterapeutin mukaan (inan liian) koukussa, tai jalka kääntyneenä hiukan väärään asentoon.  Neurologiselta kuntoutujalta on aivan turha odottaa täydellistä asentoa, mutta hänen vammaansa ja hänen kehonsa suhteutettua “täydellistä” voi kuitenkin tavoitella. Neurologinen kuntoutuja ei kuitenkaan välttämättä tunnista parasta asentoaan, joten vastuu siitä siirtyy automaattisesti fysioterapeutille. Koska toista ei tunneta, saatetaan siihen näennäiseen hyvään tyytyä. Pidemmällä aikavälillä tämä voi vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi henkilön kykyyn kuntoutua. Jos henkilön antaa pitkään mennä ns. puolella teholla, tulee sen parhaasta mahdollisesta suorituksesta todellinen paras. Näin ollen toimintakyky saattaa jopa laskea, tai jopa romahtaa. Onkin tärkeää, että asiakkaalta pyrkii rohkeasti kysymään, saisiko hänen mielestään asennon paremmaksi / miten muut toimivat kuntoutustilanteessa. En vähättele yhtäkään fysioterapeuttia, olen vain huomannut, kuinka erilaisilla fysioterapeutilla on erilaiset prioriteetit.

Mutta millä muulla tavoin ”fyssarihyvä” voi laskea henkilön motivaatiota toimia? Vastaus on yksinkertainen, ainakin omalla kohdallani. Olen perfektionisti. Etenkin pienenä kaikenlainen harjoittelu turhautti, sillä vihasin yli kaiken sitä, kuinka hankalaa kaikki oli. Perfektionistin päähän ei todellakaan sovi se, miten hankalaa kaikki on. Hänen mielestään kaiken kuulisi tapahtua heti nyt, eikä joskus viiden kuukauden harjoittelun tuloksena. Häntä ahdistaa ja turhauttaa silloinkin, kun hänen kehonsa kiukuttelulle on validi syy. Hän tietää, ettei tämä ole hänen paras suorituksensa. Hän tuntee sen joka solullaan. Häntä saattaa, ainakin omassa tapauksessani, myös hatuttaa se, ettei oma keho toimi kuten pitäisi ja kuten on tottunut. Turhaan kehuminen saattaa aiheuttaa turhautumista fysioterapeuttia kohtaan. ”Miten tuo kehtaa sanoa noin? Enhän minä pysty enää mihinkään. Mitä kehumista tässä on?” Pahimmillaan asiakkaan turhautuminen voi johtaa tulehtuneisiin väleihin terapeutin kanssa ja saada asiakkaan jopa vihaamaan terapiassa käymistä. Aina on myös riskinä, että asiakas alkaa tyytyä. Hän ei ehkä enää yritä parempaa suoritusta, jos terapeutti on herkkä kehumaan ilman erillisiä lisäohjeita. ”Turhat” kehut voivat lisäksi viedä pontta oikeilta kehuilta. Se on vähän niin kuin tarinassa, jossa poika huusi sutta. Kun jotain kuulee liian monta kertaa, ei sitä enää usko. Tilanteeseen liittyy siis monia riskejä. Jos fyssari haluaa välttämättä käyttää termiä hyvä, kannattaisi hänen varmuuden vuoksi ns. perustella hyvänsä. Onko tapahtunut jotain sellaista kehitystä, jota en esimerkiksi itse kuntoutujana huomaa? 

”Mutta juurihan sanoit, että kannustaminen on tärkeää.” Niin, niin sanoinkin. Kannustaa voi kuitenkin monella muulla tavalla, kuin sanomalla vain hyvä. Esimerkiksi itselläni toimii paremmin sellainen ”Hyvin jaksaa! Vielä kolme toistoa!” – tyyppinen kehotus / ”komento” kuin pelkkä hyvä, ilman mitään ohjetta.  Hyvä on ok myös silloin, jos on jaksanut raskaan sarjan loppuun, vaikka varsinaista edistymistä ei olisikaan suoraan tapahtunut.  Tuossa yhteydessä kehu on ankkuroitu nimenomaan jaksamiseen, ei olemattomaan kehitykseen.  ”Jaksaa jaksaa, vielä vielä!” on myös toimiva komento. Kyllä, se ärsyttää, mutta ärsyttävyydellään se saa, ainakin allekirjoittaneen painamaan töitä aivan täysillä, ihan vain, jotta terapeutti pitäisi suunsa kiinni. Joillekin ihmisille tuo “Jaksaa, jaksaa “ – kommentti voi olla puhtaasti positiivinen kommentti ja palaute, mutta itselle se toimii positiivisen negatiivisena ärsykkeenä: “Etkö nyt näe, että minä teen tässä jo parhaani?”

Olen aiemminkin sanonut, kuinka tärkeitä pitkäjänteiset asiakassuhteet ovat kuntoutuksessa. Vain sen kautta, että asiakkaan tuntee, kykenee fysioterapeutti tarjoamaan asiakkaalleen parasta mahdollista terapiaa. Hän osaa kiinnittää huomiota oikeisiin asentoihin ja tietää, millaiset kommentit provosoivat asiakasta, hyvällä tavalla, saadakseen hänet suoriutumaan  parhaalla mahdollisella tavalla. Hyvätkin kommentit voivat johtaa huonoon lopputulokseen.

Lue myös:
Millainen on hyvä fysioterapeutti?
Pitkäjänteisillä asiakassuhteilla on merkitystä kuntoutumisessa
Sinulle, fysioterapian ammattilainen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.