Olen aiemmin puhunut liveroolopelaamisesta vammaisen näkökulmasta. Ne postaukset voit lukea tästä ja tästä. Minulle kuitenkin heitettiin ehdotus puhua siitä, millainen on vaikkapa larppiskenen esteettömyys. Koska pohdin fyysistä esteettömyyttä jo aiemmassa postauksessani, ajattelin nyt ottaa saavutettavuuden laajemmin käsittelyyn. Ovatko liveroolipelit saavutettavia?
Kuten olen aiemmin maininnut, useimmat pelipaikat sisältävät portaita, tai haastavia kynnyksiä. Jotkut larpit pelataan ulkona, apuvälineen käyttäjän näkökulmasta kimuranteissa luonto-olosuhteissa. Ymmärrettävää on, että pelejä halutaan järjestää mahdollisimman autenttisissa tiloissa, esimerkiksi jos peli sijoittuu vaikkapa keskiaikaan ja vanhoja linnoja tai vastaavia tiloja on mahdollisuus saada käyttöön. Tämä kuitenkin luonnollisesti rajoittaa millaisiin peleihin vammainen henkilö voi osallistua.
Tilat voivat olla haastavia myös toisesta näkökulmasta: Liveroolipelit tehdään usein vapaaehtoisvoimin, mikä tarkoittaa myös pientä budjettia. Hyvin harvat tilat täyttävät kaikki vaatimukset, kun niiden pitäisi esteettömyyden lisäksi sopia pelin kuviteltuun miljööseen, olla kyllin tilavat monelle kymmenelle ihmisille, ja vielä sopia pieneen budjettiin. Ymmärrän siis täysin, ettei pelinjohto voi aina ottaa huomioon pelinsä saavutettavuutta.
Ongelmallista on sekin, että esteettömyyteen on ihan yleisellä tasolla alettu kiinnittämään huomiota yhteiskunnassamme vasta viime vuosina. Aiemmin ei rakennusvaiheessa edes mietitty, ovatko oviaukot tarpeeksi suuret ja kynnykset riittävän matalat. Ei ollut puhetta siitä milllaisia ramppiratkaisuja on olemassa. Mikäli pelaaja itse ottaa pelinjohtoon yhteyttä kysyäkseen tilojen esteettömyydestä, kannattaa pelinjohdon oikeasti paneutua asiaan. Mitkä voisivat olla ongelmakohtia? Miten niitä voitaisiin minimoida? Voisiko esimerkiksi pelialuetta rajata, tai olisiko mahdollista ottaa irtoramppeja käyttöön? Näistä keskusteluista voi syntyä jotain hedelmällistä, mikä auttaa hahmottamaan myös siviilielämää paremmin.
Esteettömyys ei kuitenkaan ole pelkästään tiloja ja niiden soveltuvuuteen liittyviä seikkoja, vaan myös asenteita: Sitä kuinka vammaan suhtaudutaan, ja miten se otetaan (tai pelaajan toiveesta jätetään ottamatta) pelissä huomioon.Oman kokemukseni mukaan valtaosa liveroolipelaajista on varsin avarakatseista kansaa, mutta aina ei silti tiedetä, kuinka vammaan kannattaisi suhtautua. Paras tapa on jättää vamma omaan arvoonsa niin kauan, kun sillä ei ole pelin kannalta mitään merkitystä. Jos jokin kuitenkin askarruttaa, esimerkiksi pelin esteettömyyden tai mahdollisimman mukavan pelikokemuksen takaamiseksi, kannattaa asiasta kysyä. Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Tietysti joissain tilanteissa on hyvä miettiä miten sanansa esittää, mutta ei meidän kansamme tarvitse turhaan olla varpaillaan ja pelätä sanomisiaan. Mikäli vamma ei ole osa peliä, voi invaa esimerkiksi työntää joidenkin kynnysten yli tai kantaa tarjottimen pöytään pelin sujuvuuden parantamiseksi. Suurempiin hommiin vammaisella on usein mukana avustaja, jos hän sellaista tarvitsee.
Mikäli vamma on osa hahmoa, tulee se luonnollisesti ottaa myös pelin aikana huomioon. Mikäli vamma on syystä tai toisesta päätetty ottaa osaksi peliä, se voi antaa hahmoon syvyyttä, jos sille on kirjoitettu jokin syy. Kytkökset menneisyyteen antavat tarttumapintaa hahmoon ja auttavat pelaamaan voimakkaammin.
Saavutettavuus on myös selkeää informointia. Hyvän larpin nettisivut on rakennettu selkeiksi ja niistä löytyvät kaikki olennaiset tiedot helposti ja selkeästi kirjattuna. Etenkään käytännön seikat eivät saisi jäädä arvailun varaan. Tärkeää on myös ilmoittaa, kehen kuuluu ottaa yhteyttä ja minkälaisten kysymysten kanssa.
Monissa liveroolipeleissä pelataan raskaita teemoja. Ihmiset tulevat eri taustoista ja reagoivat eri tavoin eri asioihin. Osa käyttää raskaita teemoja sisältäviä pelejä itsetutkiskelun ja toipumisen työkaluina turvallisessa ympäristössä. Pelaajan on kuitenkin hyvä tietää heti kättelyssä, millaiseen peliin on hakemassa. Näin säästytään ikäviltä yllätyksiltä ja kaikki saavat peliltä sen, mitä tulivat hakemaan.
Samoin kuin mahdollisista triggereistä, myös kaikista muista mahdollisista haasteista on hyvä ilmoittaa. Onko pelissä paljon välkkyviä valoja, jotka ovat riski esimerkiksi epileptikolle? Pelataanko peli hämärässä tilassa? Onko siinä kovia ääniä?
Saavutettavuus on monen seikan summa. Siihen vaikuttavat niin tilat ja rakentaminen, asenteet, kuin esimerkiksi informaation selkeys. Suurin ongelma saavutettavuudessa on se, että kukaan ei pysty ottamaan kaikkea huomioon, sekä se, että saavutettavuutta ajatellaan usein vain esteettömyyden kautta.
