Vaikka puhun blogissani paljon vammaisten asioista, ja esimerkiksi esteettömän suunnittelun puolesta, myönnän, etten itsekään ole virheetön. On paljon sellaisia asioita, joita en tule ajatelleeksi. Ihminen on siinä mielessä itsekäs, että hän ajattelee usein vain niitä ongelmia, joihin hän tai hänen läheisensä itse törmäävät. Siinä ei sinänsä ole mitään väärää. Tämä on vain hyvä tiedostaa. Koska tiedostan omat kompastuskiveni, ymmärrän, miten esteellisiin ratkaisuihin saatetaan päätyä. Saavutettavuudessa on kyse paitsi tiedosta (tai sen puutteesta), myös rahasta. Se ei ole pelkkiä esteettömyysratkaisuja, se on myös palveluiden helppokäyttöisyyttä. Saavutettavuus ei ole keneltäkään pois, se on kaikkien etu.
EU:n parlamentti hyväksyi vuonna 2016 saavutettavuusdirektiivin. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2021 kaikkien julkisen sektorin sivustojen tulisi olla saavutettavia, myös vanhojen sivujen. Yksityishenkilöitä tämä ei tulkintani mukaan koske, mutta olisihan se nyt kaikille hyvä, jos sivut olisivat mahdollisimman selkeät. Yksityishenkilön on kuitenkin lähes mahdoton tuottaa monipuolista ja kattavaa somesisältöä niin, että kaikki pystyisivät sitä samalla tavoin kuluttamaan.
Mitä saavutettavuus sitten on, kun mietitään verkkopalveluista? Kaiken sisällön pitäisi olla havaittavissa siten, ettei sitä tarvitse nähdä tai kuulla. Palvelun tulee olla myös hallittavaa. Sitä pitää pystyä käyttämään ilman hiirtä, sivuilta toiselle liikkumisen on oltava jouhevaa. Linkeistä tulee ymmärtää, mihin ne johtavat.
Sisällön on oltava selkeää ja helposti ymmärrettävää. Lauserakenteiden tulee olla sopivan lyhyitä, eikä niiden kannata sisältää monimutkaisia termejä. Niin että mitenkä meni noin omasta mielestäni, jos mietin omaa tapaani tuottaa tekstiä? Sehän vain vilisee korulauseita ja monimutkaisuuksia, sillä se on minun tapani kynäillä. Pitäisikö opetella muuhun?
Tiedostan ettei blogini ole välttämättä se kaikista saavutettavin. Minulla ei ole näköön liittyviä haasteita. Erotan hyvin värit, erilaiset tekstit ja kuviot. Ainoastaan kartat ja diagrammit tuottavat minulle ongelmia, mutta se johtuu avaruudellisen hahmottamisen häiriöstä. En tarvitse esimerkiksi verkossa surffailuun tai muuhun maailman visuaaliseen tutkailuun apuvälineitä.
Näinpä en ainakaan aiemmin osannut kiinnittää huomiota siihen, onko taustan ja tekstin välillä tarpeeksi suuri kontrasti, tai onko fontti selkeästi luettava. Oletin sen olevan hyvä, jos itse saan siitä selvää. Aiemmin minulle oli tärkeintä näyttävyys. Usein näyttävyys tarkoittaa jotain hienoa fonttia tai vaikkapa kuviota. Joidenkin voi olla hankala tulkita näitä visuaalisia elementtejä. Minulla ei siis ole aavistustakaan, kuinka suuri osa tuottamastani sisällöstä on saavutettavaa. Toivon, että nykyään mahdollisimman suuri osa, sillä olen pyrkinyt kiinnittämään huomiota siihen, etten toistaisi menneisyyden virheitäni visuaalisen ilmeen osalta. Nykyään huomaan, kuinka muutama aiemmin Instagramiin tuottamani tekstikuvaseinä ei ole niin selkeä, kuin voisi olla. Se harmittaa minua, sillä sisällöltään nämä materiaalit ovat (ainakin omasta mielestäni) olleet informatiivisia.
Virheeni eivät lopu siihen. Unohdan usein luoda vaihtoehtoiset tekstit kuvilleni. En tule ajatelleeksi, että ruudunlukija ei osaa tulkata kuvia. Toimiakseen nuo laitteet tarvitsevat tekstiä. Kun tajuan erheeni, mietin, miltä näitä apuvälineitä käyttävästä tuntuu. Onko hänellä unohdettu olo? Jääkö hänellä jotain kokematta kiitos oman toimintani?
Myönnän, että en olisi luultavasti oppinut mitään nykyään tiedostamaani yksin. Vaikka en tahtoisi koko elämäni pyörivän vammaisuuden tai siihen liittyvien seikkojen ympärillä, tästäkin on kiittäminen vammaisjärjestöjä. Ilman heille tuottamiani sisältöjä en olisi osannut arvioida niiden ihmisten tarpeita, joilla on erilaisia haasteita kuin itselläni. Jatkossa pyrin kiinnittämään enemmän huomiota omaan sisältööni ja sen saavutettavuuteen huomioiden muualta saamani opit. Toivon, että mahdollisimman moni pääsisi tulevaisuudessa nauttimaan tekemisistäni, sekä olemaan kanssani eri mieltä.
Saavutettavuus on asia, jota monet eivät tule ajatelleeksi. Jos sivusta halutaan helppokäyttöinen ja ymmärrettävä, se voi sulkea pois monimutkaisia visuaalisia ilmeitä ja efektejä. Näin visuaalisesta ilmeestä ei välttämättä tule niin näyttävää, kuin tahtoisi. Yksi ihminen ei mitenkään voi ajatella kaikkia erityistarpeita. Jotta tarpeita pystyttäisiin huomioimaan mahdollisimman kattavasti, on tärkeää käyttää esimerkiksi kokemusasiantuntijoita. Saavutettavuus on siis osin myös budjettiin sidottu kysymys. Jos esimerkiksi sivusto on huonosti rakennettu, se ei välttämättä kerro esimerkiksi ilkeydestä tai välinpitämättömyydesttä.
Lähde: Celia, linkki alla upotuksessa.
