Muuttuneen elämäntilanteen vuoksi olen jälleen siinä pisteessä, että minun pitäisi etsiä itselleni uusi fysioterapeutti. Tässä palveluntarjoajien viidakossa olen alkanut miettiä, millainen on omasta mielestäni pätevä kuntoutuksen ammattilainen. Nämä seikat pätevät nimenomaan omaan tilanteeseeni, enkä väitä, että ne pätisivät kaikkien kohdalla. Mielestäni fysioterapeutti on työssään pätevä, mikäli häneltä löytyy seuraavat piirteet:
Osaa kuunnella asiakkaita ja tämän tarpeita. Hän ymmärtää, että jokainen on yksilö. Hän ymmärtää, etteivät kaikki kikat ja niksit, koskivat ne sitten henkistä tai kehollista hyvinvointia, toimi kaikille. Jokainen keho reagoi asioihin eri tavalla. Kikka, joka helpottaa toisen kireyksiä tai kipuja, ja parantaa toimintakykyä, voi jonkun toisen kohdalla vaikuttaa päinvastaisesti.
Kohtaa asiakkaan tämän ikätason mukaisesti. Esimerkiksi aikuiselle ei aleta puhua kuin lapselle, vaan hänen kanssaan keskustellaan aikuisten asioista ja motivaattoreina käytetään varttuneelle sopivia juttuja ja arjen askareita. Sen sijaan lapselle selitetään hänen ikätasonsa mukaan, miksi jotakin asiaa on tärkeää harjoitella. Se ei kuitenkaan aina riitä, jolloin harjoitteet on naamioitava leikiksi, jotta muksun into pysyisi yllä. Jos aikuiselle tekisi samoin, hän luultavasti turhautuisi ja vaihtaisi terapeuttia.
Kouluttautuu lisää ja hakee konsultaatiota tarvittaessa joltain kokeneemmalta. Ihmisen tietotaito on rajallista ja hyvä ammattilainen tunnistaa oman osaamisensa rajat. Jos ei jotain tiedä, on hyvältä kollegalta täysin hyväksyttävää pyytää toisinaan apua tai neuvoa. Kouluttautumalla ja konsultaatioita hakemalla fysioterapeutti voi lisätä omaa osaamistaan ja tarjota sekä nykyisille että tuleville asiakkailleen entistä laajempia palveluita.
Kontaktoi vammaisen lähipiiriä. Hän osaa selittää omaisille ja avustajille miksi joidenkin asioiden harjoittelu on tärkeää myös arjessa. Pelkästään terapiassa kerran tai kaksi viikossa tehdyt harjoittelut vievät pitkälle. Hän osaa painottaa tätä arjen harjoittelun tärkeyttä oikealla tavalla. Ymmärrän, että osa vanhemmista ei esimerkiksi välttämättä aina ehdi huolehtia erityislapsen kuntoutuksesta niin hyvin kuin pitäisi, sillä työt, mahdolliset muut lapset ja ylipäätään elämän kiireet saattavat tulla tielle. Hyvä fysioterapeutti kuitenkin neuvoo kuinka se oikeanlainen rako arkeen löytyisi. Hän osaa myös selittää miksi yksinkertaiset harjoitteet siellä arjen keskellä olisi hyvä hoitaa vammaisen itsensä toimesta, vaikka tekemällä asiat tämän puolesta päästäisiinkin paljon nopeammin. Hän toimii siis ikään kuin ennustajana selittäessään kuntoutujan lähipiirille harjoittelun vaikutuksista.
Tekee töitä sydämellään, eikä yksin rahan takia. Hän ymmärtää asiakkaan hyvinvoinnin olevan jossain määrin kiinni terapiasta. Hän välittää siitä mitä tekee. Hänen luokseen pienenkin lapsen on mukava tulla ja tehdä harjoitteita, jotka turhauttavat, kun eivät meinaa aluksi onnistua.
Fysioterapeutti paneutuu lausuntojen rustailuun. Hyvän tekstin avulla asiakkaalle pyritään saamaan mm. hyvä terapiakokonaisuus. Hän pyrkii mahdollisuuksien mukaan käymään asiakkaansa arjessa katsomassa ovatko puitteet sellaiset, että asiakas selviää mahdollisimman pitkälle itsenäisesti. Hän pyrkii keksimään ratkaisuja arjen haasteisiin. Hän auttaa myös apuvälineasioissa ja osaa katsoa esimerkiksi asennot ja muut laitteistoihin liittyvät tarpeet kuntoon.
Hyvä fysioterapeutti on siis monien ominaisuuksien summa. Hän näkee asiakkaat yksilöinä ja haastaa heitä, kuitenkin parhaaseen suoritukseen kannustaen niin, että sydän on mukana hommassa. Valitettavasti tässä etsimiseni aikana olen törmännyt sellaisiin terapeutteihin, joilta saattaa puuttua useampikin tärkeäksi kokemistani ominaisuuksista. Toisinaan pohdin, ovatko kyseiset henkilöt valinneet itselleen väärän alan. Toisaalta koulutuksen nykytilanne ei luo alan uusille ammattilaisille hirvittävän hyvää pohjaa. Ei voi olla mestari työssään, jos pohja on itsestä riippumattomista syistä retuperällä. Ainahan tuleva terapeutti voisi toki valita kouluttautua lisää omakustanteisesti, mutta tiedän, ettei se ole mitään halpaa hommaa. Vaikka koulutuksen nykytila huolestuttaa, uskon ja toivon, että jostain putkahtelee uusia lupauksia niiden vanhojen, rautaisten konkareiden tilalle, jotka saattavat lähivuosina päätyä nauttimaan ansaituista eläkepäivistä.
Lue myös:
Terapeutin valintaa pitäisi edeltää kokeilukäynti
Pitkäjänteisillä asiakassuhteilla on merkitystä kuntoutumisessa
Onko fysioterapeutin koulutuksen nykytilanne uhka tulevien osaajien ammattitaidolle?
Pitäisikö vammaisen kuntoutuksessa yhdistää eri fysioterapian tyylejä?
Sinulle, fysioterapian ammattilainen
