Mielenterveys

Suostumuksellinen kipu – mitä se on?

Tässä postauksessa käsittelen kipua toisenlaisesta näkökulmasta osoittaakseni, ettei kaikki ole niin mustavalkoista, kuin ensin ajatelisi. Aihe on sellainen, josta pitäisi puhua enemmän. Postaus on tehty seksuaalineuvoja ja fysioterapeutti Tiina Mannisen konsultaatiossa. Hän on tarkistanut ja kommentoinut tekstiä sen tekovaiheessa, jotta olen saanut siitä mahdollisimman hyvän.  Instagramista Tiinan tekemää vaikuttavaa sisältöä löytyy nimellä @lempimieli. 

Kivusta puhuttaessa ihmisille nousee usein ensimmäisenä mieleen negatiivisia kuvia. Evoluutioteorian mukaan kipu on tilanne, jossa elimistön kipureseptorit varoittavat mahdollisesti uhkaavasta vaarasta. Ei siis ihme, että aiheesta puhuttaessa monen mieleen saattaa tulvia muistoja haavereista, tapaturmista, pahimmassa tapauksessa väkivallan hetkistä. Jossain tapauksissa kipu on vakituinen vieras tai tietyn ajanjakson läsnä oleva paholainen, esimerkiksi vamman tai sairauden vuoksi. Silloin tuo näkymätön paholainen voi haastaa ja rajoittaa elämää valtaisasti. Toisinaan voi tuntea olevansa vain varjo entisestään sen vuoksi. Näihin ajatuksiin ja todellisuuksiin nojaten jollekin voi olla mahdoton ajatus, että kipu voisi joskus olla mukavaa. Lisädilemman ”kipu voi olla nautinnollista” – ajatukseen voi aiheuttaa kulttuurillemme totunnainen moraalisysteemi. Tähän nojaten suhtautuminen kipuun voi vaihdella eri kulttuureissa. Esimerkiksi monet uskonnot suhtautuvat kielteisesti hedonismiin, mutta toisaalta kehottavat myös välttämään kipua. Se, että kipu tuntuu ajoittain lamauttavalta, ei tarkoita, että se olisi sitä aina. Toisinaan kipu voi olla näkymättömissä, piilossa ja lähes huomaamattomissa. Kipu ei välttämättä lamauta. Siihen voi myös osittain turtua. 

Miten kipu siis voisi olla nautinnollista? Kyllä se vain voi, olen itse siitä elävä todiste. Enkä ole yksin ajatusteni kanssa. Kärsin kivusta hyvin vaihtelevissa määrin. Minulla on toisinaan täysin kivuttomia päiviä – hyvin harvakseltaan tosin. On päiviä, jolloin kipu lävistää kehoni vain muutamina hetkinä tai tietyissä tilanteissa. Toisinaan se on läsnä jokaisena valveillaolon tuntinani, ja se on useaan kertaan estänyt minua jopa nukkumasta. Kipuni ovat siitä jänniä, etten koskaan voi olla varma, laukaiseeko jokin tilanne ne ja missä määrin. Harvoin minusta huomaa fyysisen kivun. Olen jossain määrin turtunut siihen. Yleensä valitan vain silloin, kun kuuluisikin sattua, eli venytellessä tai käsiteltäessä. Vastaavasti joinain päivinä minun tekisi mieli käpertyä sikiöasentoon itkemään keuhkoni pihalle. Silloin allekirjoittaneesta kyllä huomaa, että nyt sattuu ja paljon. Siitä huolimatta painan menemään.

Kokemuksestani huolimatta voin sanoa, että tietynlainen kipu on varsin kivaa. Itsestä riippumattoman ja suostumuksellisen kivun välillä on nimittäin yksi vissi ero: Minä olen vallassa. Minä päätän, koska on ok tuntea kipua ja millaista se kipu saa olla. Minä sanelen voimakkuuden. Sanelen myös sen, koska ”tuska” loppuu. Oli kyse sitten kynsistä, tatuointineulasta tai vaikkapa ruoskasta, tilanne on lähtenyt liikkeelle minun aloitteestani. Jotta kivun kokemus olisi nautinnollinen, vaatii se tietynlaisen kontekstin.

Kun puhutaan “vapaavalintaisesta tuskasta”, on tärkeää hahmottaa, ettei se välttämättä vaadi fyysistä kontaktia. Aivot eivät erottele sosiaalisista, psyykkisistä tai fyysisistä syistä syntyviä tunteita, vaan käsittelee niitä osin samoilla alueilla. Näin esimerkiksi keskustelun ja yhteisten sopimusten kautta syntynyt henkistä nöyryytystä sisältävä sessio voi aiheuttaa samanlaisia kehollisia vastineita kuin piiskaus ja johtaa samanlaiseen rentouden tunteeseen. Suostumuksellisessa kivussa ei ole välttämättä mitään seksuaalista. Ko. aspekti voi toki liittyä hommaan joissain tilanteissa, joidenkin ihmisten kanssa, mutta se ei ole mikään itsestäänselvyys. Suostumuksellista kipua voidaan ajatella olevan muuallakin kuin BDSM-kuvastossa. Kipu tarkoittaa erilaisille ihmisille eri asioita. Joillekin se ei tuota nautintoa siinä muodossa, josta siitä yleensä puhutaan eli seksuaalisessa, mutta se voi vastata muihin mielihyvään liittyviin tarpeisiin, kuten rentoutumiseen. Rentouttavalle vaikutukselle on aivokemiallinen syy. Kun meihin sattuu, kehossamme tapahtuu akuutti stressireaktio. Kivun päättyminen puolestaan vapauttaa kroppamme tästä tunteesta. Keho rentoutuu. Lisäksi saatamme tuntea mielihyvää hormonaalisten vasteiden ansiosta. 

Palataanpa taas niihin kivun lähteisiin, jotka monet mieltävät seksuaalisen nautinnon osatekijöiksi, eli konkreettisia välineitä hyödyntävään BDSM-kuvastoon. Näissäkään tilanteissa seksuaalinen aspekti ei todellakaan ole välttämättä läsnä. Suostumuksellisen kivun ei-seksuaalisen puolen olemassaolon mahdollisuudesta kertoo myös se, kuinka jotkut ihmiset aiheuttavat asiakkailleen kipua ammatikseen. Ilman asiakkuuteen linkittynyttä eroottista sävyä. Olennaista kuitenkin on – oli kyseessä sitten ammattilainen tai amatööri –vastapuoleen kohdistuva luottamus ja omista rajoista keskustelu etukäteen. Kenenkään tuntemattoman kanssa näihin leikkeihin ei kannata lähteä, jos kyseessä on ”harrastelija”. 

Mikäli kyseessä on seksuaalinen aspekti, voi kiihottuminen toimia kipulääkkeenä. Tällöin aivojen stimulaatiot aiheuttavat hormonitason muutoksia erityisesti kortisolissa ja dopamiinissa, jotka ovat verrattavissa opiodeihin. Näin ollen ihminen alkaa (ajan saatossa) ehdollistua siihen, että tietyn tyyppinen kipu tuntuu hyvältä. 

Annetaanpa käytännönläheinen kokemus pelkästä rentoutumisesta. Kaikki vaikkapa akupunktioneulan alle menevät tietävät, kuinka neulat ihossa sattuvat viimeistään silloin, jos sattuu liikkumaan väärällä tavalla. Harvalle se on seksuaalinen kokemus, mutta hoidon jälkeen on rentoutunut olo. Esimerkiksi tatuointineulan alla oleminen taas rentouttaa minua niin, että alan melkein samantien torkkua. Rentoutuminen kivun kautta täysin arkisissa tilanteissa on ok, eikä sitä tarvitse hävetä tai piilotella. Sen sijaan arjen rentoutumiskokemuksia ei ole ok erotisoida, ellei siihen liity kaikkien tilanteen osapuolten välisiä yhteisiä sopimuksia. Tämä ei sulje pois sitä, etteikö mielessään voisi fantasioida, mutta niiden toteuttamisen paikka ei ole arkisissa rentoumisen kokemuksissa.

Mitä suostumuksellinen kipu sitten antaa? Se voi antaa tunteen hallinnasta. Kipukroonikosta tai vammaisesta kun voi ajoittain (tai jopa jatkuvasti) tuntua siltä, ettei omasta kehosta ole otetta. Suostumuksellinen kipu voi antaa uusia tuntoaistimuksia ja lisätä kehotuntemusta, joka voi syystä tai toisesta olla heikentynyt. Toisaalta oman kehon luovuttaminen toisen ”armoille” voi tuntua suunnattoman vapauttavalta. BDSM-sessio voi moninaisuudellaan ja erilaisilla yhteisen suostumuksen kautta luotujen asetelmien avulla aiheuttaa ns. muuttuneita tietoisuuden tiloja ja tietynlaista flowta, jolloin henkilö vain uppoutuu tilanteeseen ja näin stressi alkaa helpottaa. Suostumuksellinen  kipu on aina myös odotettua kipua. Näin ollen tietää, koska se alkaa, miltä se tuntuu, ja myös miten se päättyy. Tiedon kanssa käsikkäin kulkee usein muita tunteita: odotus ja jännitys. Nämä tunteet saattavat myös itsessään aiheuttaa kehossa reaktioita, kuten kiihottumista, mikäli mukana on jotain seksuaalista.  

Mitä kannattaa miettiä, jos haluaa kokeilla, olisiko suostumuksellinen kipu oma juttu? Jokaisella on erilainen kiputoleranssi. Olemme siis eri tavoin herkkiä kivulle. Se, mikä ei tunnu toisesta vaikka kovalta otteelta, saattaa toisesta tuntua aivan kamalalta. Omia rajojaan ja mukavuusalueitaan on tälläkin saralla siis hyvä tutkia rauhassa. Mitä kivun kokemisella tahdotaan saavuttaa? Oli tekemässä mitä tahansa, jonkinlainen toive tai tarve voi olla hyvä miettiä. Se saattaa auttaa ymmärtämään sitä, minkä tyyppistä kipua haluaisi lähteä aistimaan ja mitä sessiolla voi saavuttaa. Saavuttaako sen paremmin fyysisin vai sanallisin keinoin? 

Kivun tuottamiseen on hyvä perehtyä turvallisuussyistä esimerkiksi videoiden tai oppikirjojen avulla. Kannattaa aloittaa pienestä ja lisätä toiminnan intensiteettiä vähitellen. Kaikille kipu ei toimi mielihyvän lähteenä edes suotuisissa olosuhteissa. Toisinaan voi olla, että vaikka keho reagoisikin muuten kipuun hyvin, ei se ylikuormittuneessa tilassa rentoudu tavallisin keinoin. 

Kipu ei ole aina kärsimystä. Se voi tarjota myös paljon hyvää, kuten kanavan vapautua stressistä, voimistaa kehotuntemusta. Samalla tavoin myönteistä kehonkuvaa voi rakentaa nautinnon kokemusten kautta. Oikeissa olosuhteissa tuotettuna kipu voi tarjota mielihyvää tai jopa nautintoa, seksuaalisella aspektilla tai ilman. Jotta ihmiset saisivat olla vapaasti omia itsejään ja löytää sitä kautta omia nautinnon tapojaan, olisi näistä aiheista tärkeä puhua vapaammin ja ilman ennakkoluuloja. 

Lue myös:
BDSM – mitä se on ja miten se voi näyttäytyä vammaisnäkökulmasta?
Millaista kivun kanssa eläminen on?
Miten kipu lamauttaa?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.