Kirjoitin aiemmin postauksen ”Lue tai kuuntele nämä ja opi seksuaalisuudesta”. Nyt olen jälleen lukenut ja kuluttanut uutta teemaan liittyvää sisältöä ja saanut paljon uusia ajatuksia. Ja olen yhäkin sitä mieltä, että jokaisen tulisi jossain kohtaa lukea jotain seksuaalisuuteen liittyvää itseään sivistääkseen. Niinpä teen toisenkin postauksen, jossa listaan tuotoksia, jotka kannattaa ottaa katselu-, luku- tai kuuntelulistalle. Kaikki käsittelemäni kirjat löytyvät myös äänikirjoina BookBeat-sovelluksessa.
Marja Kihlström: Oikeilla nimillä (2020)
Oikeilla nimillä on seksuaalikasvatuksen opas aikuisille. Se sopii erityisesti lasten kanssa työskenteleville, kuten opettajille, iltapäiväkerhon ohjaajille tai nuorisotoiminnan työntekijöille, tulevaisuuden toivojen vanhempia unohtamatta. Itse en ole mitään näistä, joten en varsinaisesti kuulunut kohderyhmään. Siitä huolimatta koin opuksen mielenkiintoisena ja mukaansatempaavana, vaikken ajattelekaan osaa sen antamista tiedoista koskaan käyttäväni.
Teoksessa oli käyty läpi ikäryhmittäin, millä tavoin seksuaalisuudesta on hyvä puhua minkäkin ikäiselle ihmisen alulle. Teos muistutti, ettei seksuaalisuudesta puhumiselle oikeastaan ole mitään alaikärajaa, vaan sen voi ja se kannattaakin aloittaa jo nuorena, tietysti ikätaso huomioiden. Mitä aiemmin seksuaalisuudesta puhuu, sitä normaalimpi asia siitä jälkikasvulle muodostuu. Se osoittaa, ettei seksuaalisuudessa ja sen ilmaisussa ole mitään hävettävää ja että koti on paikka, jossa voi kysellä mieltä askarruttavista asioista.
Kirja käsittelee seksuaalisuuteen liittyviä aspekteja ihanan monelta kantilta. Luonnollisesti, kuten hyvään seksuaalikasvatukseen kuuluu, siinä ohjataan kertomaan turvallisuudesta ja ehkäisystä. Nämä seikat ovat meistä jokaiselle jossain määrin tuttuja myös omasta seksuaalikasvatuksestamme. Sen lisäksi oppaassa neuvotaan puhumaan intiimiin kanssakäymiseen liittyvästä kommunikaatiosta ja nautinnosta. Kommunikaatio intiimissä kanssakäymisessä ja varsinkin nautinto puuttuivat omasta kasvatuksestani aivan täysin. Kirjassa oli myös hienosti huomioitu sukupuolen moninaisuus ja seksuaalisten suuntautumisten kirjo. Plussaa teos saa silmissäni siitä, että siinä oli myös Raila Riikosen rustaama vieraskynäkirjoitus vammaisten seksuaalisuudesta. Uutena oivalluksena sain kirjasta sen, kuinka voimakkaasti seksuaalisuuden kokemus ja syömishäiriöt voivat linkittyä toisiinsa.
Oikeilla nimillä on varsin virkistävä teos. Siinä on läsnä Kihlströmin oman ammattitaidon ja osaamisen lisäksi muiden ammattilaisten vieraskynätekstejä, seuraajien kysymyksiä ja Kihlströmin vastauksia ja ohjeita pulmiin, tapausesimerkkejä sekä tehtäviä paitsi kasvattajan itsensä mietittäväksi, myös yhdessä lapsen kanssa pohdittavaksi. Vaikken kohderyhmää olekaan, erityisen hyödylliseksi koin tehtävän, jossa lukija pistettiin miettimään omaa seksuaalihistoriaansa ja saamaansa kasvatusta.
Janne Ahjopalo ja Olga Palo: Rakastan ihmistä – tarinoita biseksuaalisuudesta (2020)
Yksinkertaisuudessaan teos on kaunis kuvaus biseksuaalisuudesta, joka on muodostettu haastattelujen kautta kerrotuista erilaisista tarinoista. Vaikka teoksessa kuvataankin mielestäni hyvin erilaisia tarinoita ja kokemuksia, tunnistaa se silti oman rajallisuutensa. Heti alussa todetaan, ettei teos ole kattava kuvaus biseksuaalisuudesta. Seksuaalisten suuntautumisten lisäksi se nostaa ansiokkaasti esiin sukupuolten moninaisuuden ja erilaisten suhdemuotojen mahdollisuuden. Vaikka tapoja kokea oma seksuaalisuutensa (ja ylipäätään löytää se) on lukuisia, nousee teoksen tarinoista esiin samanlaisia teemoja: Suuntautumisen kyseenalaistaminen ja vähättely sekä erilaiset ennakkoluulot, kuten se, että suuntautuminen olisi vain vaihe, tai että bi-naiset olisivat jotenkin yliseksuaalisia. Teos avaa mielestäni hyvin biseksuaalisuutta ja sen kokemisen moninaisuutta. Uskon, että sen lukemisesta hyötyisivät vertaistukimielessä biseksuaaleiksi itsensä kokevat, mutta toisaalta myös kaikki sellaiset ihmiset, jotka eivät oikein hahmota, mistä suuntautumisessa oikeastaan ”on kysymys.” Ei sillä, että suuntautuminen olisi kenenkään muun kuin henkilön itsensä asia, mutta teoksen lukeminen voisi ehkäistä vähättelyä ja lisätä ymmärrystä.
Mädätys-cast: Lady Clitterin tuore podcast, jossa hän omien sanojensa mukaan ”mädättää suomen nuorison yksi jakso kerrallaan.” Podcastissa puhutaan erittäin tärkeistä seksuaalisuuteen liittyvistä asioista, jotka voidaan kuitenkin nähdä jotenkin tabuina. Näitä seikkoja ovat esimerkiksi ehkäisy ja nautinto. Lady Clitter on seksi- ja kehopositiivisuusaktivisti ja burleskitaiteilija, jolla on asenne kohdillaan. Olen kuunnellut tähän asti kaikki jaksot ja nauttinut jokaisesta. Jaksoissa on käsitelty mm. häirintää, sinkkuutta ja deittailua, mutta Sofian tuntien vaikka mitä voi olla tulossa. Jaksoissa käsitellään teemoja omakohtaisten kokemusten kautta kera vaihtelevien vieraiden. Vaikka teemoja käsitellään humoristisesti, on taustalla havaittavissa myös voimakasta perehtymistä asioihin. Mädätys-cast kannattaa ottaa kuuntelulistalle, jos nauttii hiukan kierosta huumorista ja mikäli tahtoo saada uutta ajateltavaa seksuaalisuudesta ja ihmissuhteista ilman turhan vakavaa otetta. Podcast löytyy mm. Spotifysta.
Olin itsekin taannoin vieraana Lady Clitterin podissa. Tuolloin käsittelimme mm. seksuaalikasvatusta omien kokemustemme kautta. Oli suunnattoman hauskaa päästä tekemään sisältöä rennommalla otteella, kuitenkin painavasta asiasta. Toivon, että tulevaisuudessa podissa otettaisiin entistä vahvemmin kantaa tabuihin ja ehkä hiukan strukturoidummin kuin alun jaksoissa, kuitenkaan podin tyyliä unohtamatta. Miksi toivon hiukan valmisteluja, vaikka pidän rentoudesta? Lady Clitterillä on paljon sanottavaa ja hienoja ajatuksia. Pienet muistiinpanot voisivat estää niitä karkailemasta.
Marja Kihlström: Iso O – matkaopas huipulle (2018).
Iso O – matkaopas huipulle puhuu kainostelematta aiheesta, joista historiassamme on vaiettu pitkään, nimittäin naisten seksuaalisuudesta, nautinnosta ja – hui hirveää – orgasmeista. Liian usein naiset vähättelevät nautintonsa tärkeyttä, tunnistan tämän itsessänikin. Teos tuo hienosti esiin sen, kuinka seksuaalinen nautinto lähtee usein liikkeelle korvien välistä. Jos fiilis puuttuu, tai on itsestään tai kehostaan negatiivisella tavalla liian tietoinen, on huipulle pääseminen usein mahdottomuus. Se huomioi hienosti seksuaalihistorian vaikutukset itsensä kokemiseen. Kirja kannustaa tutustumaan rohkeasti itseensä ja kehoonsa sekä yksin että kumppanin kanssa. Se peräänkuuluttaa kärsivällisyyttä ja rauhallisuutta, sekä tietenkin ihmisten yksilöllisyyttä, kommunikaation tärkeyttä unohtamatta. Se kertoo erilaisista orgasmityypeistä ja antaa vinkkejä niiden tavoitteluun. Teosta värittävät lukuisat, hyvin erilaiset anonyymit kertomukset intiimeistä kohtaamisista. Nämä tarinat muistuttavaa lukijaa mm. seksuaalisuuden ja seksin eri aspekteista ja herättävät mitä todennäköisimmin erilaisia ajatuksia, kenties hämmennystä tai kokeilunhalua. Itse ainakin sain teosta lukiessa pari ahaa-elämystä liittyen omaan käytökseeni intiimeissä tilanteista. Toisaalta mietin, voivatko jotkut tulkita teoksen niin, että orgasmi on jotain, jota pitää aktiivisesti tavoitella, ja että ilman sitä on seksikerta jotenkin epäonnistunut.
Nämä neljä seksuaalisuutta käsittelevää teosta ovat keskenään hyvin erilaisia. Jokainen niistä on kuitenkin pitänyt minua otteessaan ja antanut uutta ajateltavaa. Samaistuin joihinkin haastateltuihin. Etenkin Ison O:n kohdalta löysin muutaman ajatusvinouman ja Oikeilla nimillä sai minut miettimään hetkiä, jolloin oma seksuaalikasvatus on mennyt pieleen.
