Mielenterveys

Onko riitely tervettä?

Jokainen meistä omaa mielipiteitä, joita haluaisimme ilmaista. Ihmisillä on tarve tulla kuulluksi ja toteuttaa itseään. Toisinaan kuitenkin vaiennamme itsemme, sillä pelkäämme konflikteja tai toisen loukkaamista. Tietoisesti ketään ei pidäkään loukata, mutta se ei tarkoita, etteikö toisinaan voisi riidellä. Olennaista on osata riidellä rakentavasti ja sopia sen jälkeen. Mikäli erimielisyyksiä ei koskaan synny, eivät ihmissuhteen kaikki osapuolet voi mielestäni koskaan olla aidoimmillaan. 

Olen ihminen, joka tarvitsee ympärilleen itseään ja ajatteluaan haastavia ihmisiä. Puolustan toisinaan mielipiteitäni hanakasti, ellei joku argumentoi minua suohon. Toisinaan kaipaan myös rakentavaa sanaharkkaa tuulettuakseni. Minulle se, että uskallan näyttää tunteeni rakentavan riidan kautta, on myös luottamuksen osoitus. Jotta pystyn ilmaisemaan tunteeni niin avoimesti kuin mitä rakentava riitely vaatii, tulee minun luottaa siihen, että henkilö pysyy lähelläni.  

Riitely on opeteltavissa oleva taito.

Riidellessä tunteet voivat kuohua yli, jolloin saattaa sanoa jotain ajattelematonta ja loukkaavaa. Tunteet onkin parhaansa mukaan pyrittävä pitämään hallinnassa. Henkilökohtaisuuksiin ei saisi missään tapauksessa mennä, sillä se tekee riidasta tuloksettoman ja toistuessaan myrkyttää suhteen. Toista ihmistä on pyrittävä kuuntelemaan mahdollisimman hyvin ja omat mielipiteet on argumentoitava selkeästi. “Minusta tuntuu, että… Auttaisi, jos…” Rakentava argumentointi esimerkiksi tällä tavoin voi olla haastavaa, etenkin jos ei esimerkiksi tiedä tai osaa sanoittaa, mitä haluaa elämältään, suhteiltaan tai itseltään. Itselleni oli aluksi suunnattoman hankalaa ilmaista, millaista kommunikaatiota konfliktitilanteissa tarvitsen ja toisaalta, millainen on hyvä tapa keskustella siten, etteivät tunteet pääse kuumenemaan liikaa. Sen oppiminen vaati sitä, että elämässäni oli tunneälyltään ja itsetuntemukseltaan pidemmällä oleva henkilö kuin mitä itse olin. Hän istutti minut alas ja kertoi, mikä hänen mielestään oli kommunikaatiossamme pielessä. Siitä syntyi hedelmällinen keskustelu, jonka seurauksena opin havainnoimaan käytöstäni paremmin. Huomasin olleeni aiemmin varsin toksinen riitelijä, joka antoi tunteilleen vallan kuuntelematta järkeä. 

Epäkohdat tai itseä häiritsevät asiat kannattaa purkaa sanoiksi heti, kun siihen kykenee. Jos ne hautaa mielensä perukoille, voivat epämiellyttävät tunteet ja ajatukset kasvaa kohtuuttoman suuriksi. Purkamattomina henkiset hiertymät voivat vaikuttaa käytökseen ja esimerkiksi suhtautumiseen kumppania tai ystäviä kohtaan. Ne voivat lopulta pahimmillaan johtaa välien katkeaminen tai suhteen kuivumiseen kokoon. Olen vasta viime vuosina oppinut ottamaan omasta neuvostani vaarin. Annoin muiden kävellä ylitseni, kunnes joku katkaisi kamelin selän. Sitten korotin ääntäni. Olin siinä kohtaa usein niin turhautunut, että sanavarastoni kapeni huomattavasti. Häpeän tapaa, jolla toimin tuolloin, mutten toisaalta häpeä myöntää omaa aiempaa käyttäytymistäni. Kenenkään muunkaan ei pitäisi. Vaikka menneisyydessään olisikin käyttäytynyt tai toiminut typerästi, osoittaa sen tiedostaminen kasvua.

Toisinaan kesken riidan tarvitsee hengähdystauon, jotta ajatuksensa saa järjestykseen. Tämä on aivan okei, kunhan sen muistaa sanoittaa. Jos lähtee ovet paukkuen ulos kesken riidan, pahimmillaan se antaa vastapuolelle keskenkasvuisen kuvan riitakumppanista tai aiheuttaa liiallista huolta. Itselläni oli aikoinaan itsetuhoisuuteen taipuvainen kumppani, joka ei sietänyt konflikteja lainkaan. Hänellä oli tapana kadota kesken riitatilanteiden tunneiksi, kellonajasta riippumatta. Ne hetket olivat yksiä pelottavimmista kokemuksista, joita minulla on ollut.

On olemassa erilaisia tapoja riidellä. Omia käytösmallejaan konfliktitilanteissa on hyvä tutkia. Parhaimmassa tapauksessa niistä voi tunnistaa jotain haitallista, jota voi tietoisesti pyrkiä muuttamaan. Mikäli omaa toimintaansa voi tulkita, osaa siitä kertoa myös ystäville ja kumppaneille. Näin voidaan pyrkiä löytämään yhteisiä riitelyn tapoja.

Sopiminen on olennainen osa konfliktitilanteita. Vaikka riitely on tärkeää, on olennaista, että tilanne saadaan purettua. Sovittaessa molemmat saavat äänensä kuuluviin ja pyritään molempia tyydyttäviin ratkaisuihin. Kun eripura on saatu käsitellyksi, on tärkeää, ettei sen osia nosteta esiin tulevissa väittelyissä. Se, mikä on kertaalleen jätetty taakse, jää taakse. Olennainen osa konfliktitilanteiden purkua on anteeksipyytäminen. Ei auta, että pyytää anteeksi vain lämpimikseen tai edes tietämättä, mistä pahoittelee. Se on yhtä tyhjän kanssa. On ymmärrettävä oma roolinsa konfliktissa ja pyydettävä osuuttaan anteeksi, mikäli toista on loukannut, oli kyseessä vahingossa tai tahallaan tapahtunut satuttaminen. Sanojaan on myös tarkoitettava. Jos riitoja on usein, on tärkeää miettiä, onko niiden taustalla suurempia syitä. Vaikka konfliktit ovat osa ihmisyyttä, noustessaan jatkuvasti esiin ne kuluttavat.

Riitoja ei kannata säikähtää, ne ovat osa ihmisyyttä. Omia toimintatapojaan konfliktitilanteissa, sekä syitä tilanteiden takana, on hyvä miettiä. Olennaista on kuunnella paitsi toista, myös itseään, ja sopia tilanne.                                                    

Lue lisää:
Kommunikaation tärkeydestä erilaisten toimintatapojen yhteensovittamisessa
Mustasukkaisuudesta
Tunnista aito ystävä  

Vastaa