seksuaalisuus

Lue tai kuuntele nämä ja opi seksuaalisuudesta 5: BDSM-aapinen

On aika oppia jälleen seksuaalisuudesta Lue tai kuuntele nämä ja opi seksuaalisuudesta – sarjan viidennen osan parissa. Tässä osassa käsittelen Tiia ja Jouni Forsströmin kirjoittamaa BDSM-aapista.

Minun on pitänyt lukea teos jo kauan, mutta vasta nyt sain sen aikaiseksi. BDSM-kulttuuri on minulle jossain määrin tuttu paitsi ”tutkimuskohteena”, myös oman elämän kautta. Olen käsitellyt kulttuuria jonkin verran myös blogissani. Aiheeseen liittyvät postaukset voit lukea tästä ja tästä. Kirjaan tarttuessani ounastelin siis törmääväni moneen tuttuun asiaan. Odotin kuitenkin innolla teoksen lukemista, sillä tahdoin nähdä, miten Forsströmin pariskunta käsittelee tätä tutkimusten mukaan nuoria kiinnostavaa, mutta etenkin vanhemman väestön keskuudessa yhä tabuna pidettyä aihetta. En pettynyt. Vaikka BDSM-kulttuurista puhutaan aiempaa avoimemmin, ovat aapisen kaltaiset teokset tärkeitä: ne auttavat ihmisiä ymmärtämään kulttuuria, joka on heille vieras, kiinnosti se heitä tai ei. Ennen kaikkea tällaiset teokset kertovat tärkeän tosiasian: BDSM ei ole väkivaltaa, vaikka siinä saatetaan leikkiä kivulla. BDSM-sessiossa on kyse yhteisymmärryksessä luodusta tilanteesta, joka loppuu heti, kun toinen ilmaisee tahtovansa niin.

BDSM-aapinen on nimensä mukaan BDSM-kulttuurin termistöä ja maailmaa aakkosten kautta avaava helppolukuinen teos. Kirjan sivuja värittävät teemaan liittyvät, aistikkaat ja toisinaan ajatuksia herättävät kuvitukset. Teos on asiallinen, mutta sen sivuilla leikitellään kielellä, lähes huomaamatta. Kuivaa akateemisuutta on siis turha odottaa, vaan teos pitää otteessaan. Osa termeistä selitetään auki vain lyhyesti. Toisinaan teos pohtii jotain kulttuuriin liittyvää seikkaa laajemmin, ja jossain kohdissa esiintyy jopa tutkimustietoa. Asiatiedon seassa vilahtelee aina välillä kutkuttavia kuvauksia kokemuksista kulttuurin sisällä, esimerkiksi alistamiseen liittyviä hetkiä. Erotiikkaa aapinen ei ole, mutta ymmärrän, miksi lukijalle saattaa tulla toisinaan sellaisia mielenyhtymiä.

Pitkin kirjan sivuja painotetaan keskustelun ja suostumuksen tärkeyttä. BDSM-kulttuurissa leikitään suurten tunteiden ja tuntemusten kanssa, joten on tärkeää, että kaikki tilanteen osapuolet tietävät, mitä ovat tekemässä, ja tahtovat sitä. Yhtä lailla kirjassa painotetaan jälkihoidon tärkeyttä ja sitä, miten se voi näyttäytyä eri ihmisillä eri tavoin: toiset tarvitsevat enemmän tilaa ja aikaa käsitellä sessioinnin herättämiä tunteita yksin, toiset puolestaan kaipaavat vahvaa läheisyyttä ja huolenpitoa rajujen leikkien vastapainoksi. Aapinen tuo esiin hyvän järjestelmän, jonka jokaisen pitäisi mielestäni ottaa käyttöön, tykkäsi sitten vaniljaseksistä tai kinkymmästä menosta: ”Kyllä”-, ”Ei”- ja ”Ehkä”-listat. Mihin on ehdottomasti valmis luotettavan ja hyvän kumppanin kanssa? Mikä kiinnostaa, mutta hiukan vielä jännittää, ja toisaalta, mihin ei missään nimessä ole valmis? Jokaisen olisi tärkeä oppia tekemään tällaiset listat ja sanoittamaan omia rajojaan.

Aapinen avaa BDSM-kulttuuria asiantuntevalla, varmalla otteella. Syväluotavaa katsausta kulttuuriin kirja ei tee, mikä on ymmärrettävää, muuten opus olisi julmetun kokoinen. Se ei ehkä pitäisi siinä kohtaa kulttuuriin epäileväisesti suhtautuvaa otteessaan, vaan työntäisi mahdollisesti luotaan. Kirja kuitenkin selittää hyvin auki erilaisia käsitteitä ja auttaa ymmärtämään seksuaalisuuteen ja mieltymyksiin liittyviä erilaisia seikkoja. Esimerkiksi seksibileisiin liittyviä seikkoja, kuten pukukoodia ja muita käytänteitä, on avattu tiiviisti, mutta kattavasti.

Olisinko kaivannut jotain lisää? Myönnettäköön, etten lukenut kirjaa koko ajan 100 % keskittyen. Kirja olisi kuitenkin ehkä kaivannut hiukan enemmän käytännön vinkkejä. Miten omista valtavirrasta poikkeavista mieltymyksistä voisi puhua kumppanin kanssa, millaisia keskustelunavauksia voisi käyttää? Mistä löytää hyvälaatuisia välineitä? Ne ovat jotain sellaista, mitä aloittelija saattaisi kaivata. En osaa tarkasti sanoa, millaiset vinkit olisivat päteviä, sillä olen pohtinut kulttuuria sen verran paljon, että monet seikat tuntuvat minulle itsestäänselvyydeltä. Silti teoksesta olisi saanut monipuolisemman joillain pikkuisilla vinkeillä.

Suosittelisinko kirjaa muille? Ehdottomasti. Se on nopeasti luettu, lämminhenkinen, asiallinen ja kiinnostava. Koen teoksen olevan erittäin hyödyllinen sellaisille, jotka eivät ymmärrä kulttuuria lainkaan. Kaikesta ei tarvitse pitää. BDSM ei ole kaikkia varten ja se on ok. Kenenkään mieltymyksiä ei kuitenkaan tulisi tuomita sen vuoksi, ettei itse ymmärrä tai tiedä asioista.

Muut Lue tai kuuntele ja opi seksuaalisuudesta – sarjan osat löydät tagilla lue ja opi.

Vastaa