Seksityöhön liittyy kulttuurissamme paljon stigmaa, mikä hankaloittaa niin palveluntarjoajien kuin heidän asiakkaidensa toimintaa. Kun tähän yhdistetään ei-vaniljaisiin leikkeihin liitetyt harhaluulot, joita monet populaarikulttuurin tuotteet kuten Fifty Shades of Grey ovat omiaan ruokkimaan, on tilanne vähintäänkin haastava.
Mitkä BDSM-palveluihin liittyvät ennakkoluulot haluaisin oikaista?
(Huom! Osa näistä ennakkoluuloista ja niiden purkamiseen käytetyistä argumenteista soveltuvat myös vaniljaisempaan seksityöhön.)
Kuuntele myös alle linkattu Rampaseksiä-podcastin jakso, jossa haastattelen vammaista seksityöntekijää, Lilua.
ENNAKKOLUULO: Dominalla tai Masterilla käyvät vain tietyntyyppiset ihmiset. Totuus on toinen.
Eräs tuntemani seksityöntekijä avautui minulle juuri lauseesta, jonka hän inhokseen kuulee aina kertoessaan olevansa alalla: “Hyi millaisten ihmisten kanssa sä joudut olemaan tekemisissä.” Lause juontaa juurensa stereotyyppisestä asiakaskuvasta: vanhempi, usein varakas mies, joka on jollain tavalla limainen, tai vastaavasti tyyppi, joka ei kunnioita lainkaan muiden rajoja.
Ajatukset varakkaasta hopeaketusta eivät ole tuulesta temmattuja, sillä ymmärtääkseni nämä ovat ainakin joillain dominoilla iso osa asiakaskuntaa. Tämä mielikuva on haitallinen vasta sitten, kun se typistyy kuvaamaan kaikkia asiakkaita. Myönnän miettineeni ennen ensimmäistä kertaani monesti, voinko mennä palveluntarjoajalle, sekä stigman että muiden mielikuvien vuoksi.
Taustastasi tai elämäntilanteestasi riippumatta voit käydä palveluntarjoajalla. Meitä asiakkaita on niin opiskelijoissa, työssäkäyvissä, eläkeläisissä kuin työttömissäkin. Kaikki sukupuolet voivat hakeutua palveluntarjoajille. Vaikka asiakkaan ajatellaan olevan usein sinkku, tai vastaavasti toimivan puolisolta salassa, näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Kumppani voi olla tietoinen rakkaansa harrastuksesta, ja tämä on voinut jopa kannustaa siihen tai kustantaa sitä.
Samaan tapaan motiivit ammattilaisten kanssa sessiointiin voivat olla erilaiset: toiset tahtovat toteuttaa jonkun alistumiseen, palvelemiseen tai tiettyyn fetissiin liittyvän fantasian, jota he eivät voi arjessa toteuttaa. Toiset nauttivat suostumuksellisesta kivusta ja se voi myös rentouttaa esimerkiksi silloin, jos ihmisellä on spastisuutta tai kroonista kipua. Turvallisesti rajoitetuksi tuleminen voi olla kutkuttavaa. Vaihtoehtoja on yhtä paljon kuin on ihmisiä.
ENNAKKOLUULO: Seksityötä päätyvät tekemään tietyntyyppiset ihmiset. Tämä haitallinen käsitys on omiaan lisäämään työhön liittyvää stigmaa.
Kulttuurissamme ajatellaan usein haitallisesti, ettei kukaan tasapainoinen ihminen voisi tarjota seksipalveluja. Tämä saattaa johtua siitä, miten asiakkaat nähdään usein uhkana, jos mielessä pyörii vain stereotyyppinen kuva asiakaskunnasta. Toisaalta ennakkoluuloon vaikuttaa myös se, miten nihkeästi naisten seksuaalisuuteen on kautta historian suhtauduttu. Ammattiin ryhtyneiden ajatellaan tehneen se helpon rahan toivossa, tai kun ei muuta vaihtoehtoa ole ollut.
Seksityöntekijöiden – myös BDSM-palveluita tarjoavien – joukossa on kaikenlaisia ihmisiä: miehiä, naisia, sukupuoli-identiteetiltään moninaisia, korkeakoulutettuja, matalapalkkaisilta aloilta tulevia, vanhoja, nuoria, perheellisiä ja sinkkuja. Osa tekee työtä sivutoimisesti, osa täyspäiväisesti. Toiset ovat aloittaneet seksityön jossain muussa muodossa ennen BDSM-palveluihin siirtymistä. Toiset puolestaan ovat tehneet ainoastaan tätä työtä. Ainoa yhdistävä tekijä (menestyvien) seksityöntekijöiden keskuudessa on kova työmoraali, halu kohdata ihmisiä ja oppia seksuaalisuudesta.
Seksityöntekijöiden ajatellaan olevan sinkkuja. Ajatus juontaa juurensa kahdesta ajatuksesta: seksi on historiallisesti ajateltu kuuluvaksi vain parisuhteeseen ja vastikkeellista seksiä on pidetty vääränä. Niinpä ajatus siitä, että joku olisi valmis “jakamaan” kumppaninsa toisen, jopa tuntemattoman, kanssa, tuntuu mahdottomalta. Seksin ajatellaan yhä helposti olevan vain kahden toisistaan kiinnostuneen ihmisen välinen akti, eikä jotain, josta voidaan käydä kauppaa tasavertaisina yksilöinä.
On olemassa yleinen harhaluulo siitä, miten BDSM-ammattilaiset olisivat sadistisia ja kovia arjessaan, vaikka yksikään tuntemani työntekijä ei siviiliroolissaan sovi tällaiseen muottiin. Luonnollisesti kaikki heistä osaavat pitää puolensa, mutta ovat samaan aikaan herttaisimpia, kilteimpiä ja rauhallisimpia ihmisiä, joita olen kohdannut. Tämä ei toki tarkoita, etteivätkö he nauttisi työstään, tai vastaavissa rooleista myös siviilissä heidän tarpeisiinsa vastaavien ihmisten kanssa.
Miksi vain harvat BDSM-palveluita tarjoavat lyövät Suomessa alalla rahoiksi? Ainoat tavat, jolla tämä olisi nähdäkseni mahdollista. ovat: 1. Julkisuuden henkilö, jolla on jo valmiiksi vankka fanikunta, perustaa Onlyfansin ja tarjoaa sitä kautta verkkovälitteisesti domina- ja muita seksipalveluja. 2. Livetapaamisia tekevä ammattidomina perustaa Onlyfansin, jonne tuottaa aktiivisesti sisältöä ja on vuorovaikutuksessa tilaajiensa kanssa. Näkisin, että tämä vaatisi hyvin suurta omistautumista ja että ammattilainen on jo valmiiksi tunnettu. 3. Ammattilainen on erikoistunut hyvin spesifiin mutta suosittuun fetissiin, ja omaa nimeä sen piireissä. 4. Palveluntarjoaja on erikoistunut taloudelliseen dominointiin eli findomiin. Tässä tapauksessa kanssakäymiseen kuuluu esimerkiksi kalliiden lahjojen tai joidenkin kulujen maksattaminen asiakkaalla, sekä erilaiset tribuuttimaksut. BDSM-maailmaan ja fetisseihin erikoistunut seksityöntekijä voi kyllä elää mukavaa elämää, mutta vain harva voi rikastua. Tunnettavuuden saavuttaminen sekä BDSM-yhteisössä että sen ulkopuolella on hyvin haastavaa, ja vaatii laajaa esillä oloa mediassa, mitä monikaan ei ole valmis tekemään.
ENNAKKOLUULO: Sessiot menevät aina tietyn kaavan mukaan / palveluntarjoaja kohtelee asiakkaita liukuhihnamaisesti. Ennakkoluulo ei voisi olla kauempana todesta, mikäli ammattilainen tekee työtä sydämellään. Useiden ammattilaisten kanssa käymieni keskustelujen pohjalta voin sanoa sessioiden olevan uniikkeja. Ne suunnitellaan aina asiakkaan toiveiden ja tarpeiden sekä tietysti rajojen mukaan. Usein ennen sessiota asiakas täyttää palveluntarjoajalle laajan ennakkotietolomakkeen. Lomakkeella kartoitetaan kaikenlaista dominan tai muun palveluntarjoajan vaatetuksesta ja toivotusta käytöksestä lähtien aina toiminnallisiin elementteihin ja välineisiin, joita asiakas toivoo sessiossa kokevansa. Samalla palveluntarjoaja kyselee esim. asiakkaan aiemmasta kokemuksesta ja rajoista. Saamiensa raamien pohjalta palveluntarjoaja suunnittelee asiakkaalle mahdollisimman mieleenpainuvan session. (Lomake ei ole välttämätön, vaan sama kartoitus voidaan toteuttaa esimerkiksi sähköpostitse tai puhelinkeskustelulla.)
Mikäli ammattilaisella on jotakin kysyttävää, esimerkiksi onko asiakkaalla kehollisia rajoituksia välineiden käytölle, hän toivottavasti palaa asiasta sähköpostilla. Joskus ammattilaiset saavat asiakkaalta tarkan käsikirjoituksen, jota heidän toivotaan noudattavan. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei palveluntarjoaja ole näyttelijä, eikä hänen tehtävänsä ole automaattisesti toisintaa asiakkaan tarkkoja käsikirjoituksia.
ENNAKKOLUULO: On ihan sama, kenelle palveluntarjoajalle menee. Ennakkoluulo on yleinen, mutta erittäin epätosi. Toimiva sessiointi vaatii aina kemiaa, oli kyse siviilisessiosta tai maksetusta kohtaamisesta. Kuten tiedämme, ei vuorovaikutus ole kaikkien ihmisten kanssa samanlaista, joidenkin kanssa oleminen on heti luontevaa kemioiden kohdatessa, toisille lämpeää hitaammin ja joidenkin kanssa kommunikaatio ei vain toimi. Pohjimmiltaan – siis vuorovaikutuksen periaatteiden osalta – sessiointi palveluntarjoajien kanssa on keskenään hyvin erilaista. Dominan työminä ei ole koskaan täysin irrallinen hänen arkiminästään. Vaikka palveluntarjoajalla on sessioon kuuluva rooli, heijastuu siinä hippusia todellisuudesta ja etenkin arvoista. Toisin sanoen hänen olemuksensa dominana riippuu enemmän tai vähemmän siitä, millainen hän on ihmisenä ja mitä hän on kokenut. Ennakkoluulot tai käsitykset erilaisista ihmisistä heijastuvat jossain määrin aina siihen, miten henkilö on tilanteessa ja kohtaa toisen. Jos ihminen ei ole esimerkiksi koskaan kohdannut fyysisesti vammaista ihmistä, voi hänen jännityksensä tai tietämättömyytensä näkyä sessiossa eri tavoin: Olemuksesta saattaa huokua jännitys. Hän voi epähuomiossa möläyttää jotain ajattelematonta, tai pelkää tekevänsä niin. Kenties hän pelkää vammaisen menevän rikki. Ehkä hän ei osaa kysyä sellaisia asioita, joita hänen tulisi kysyä, jotta sessio menisi mahdollisimman hyvin. Epävarmuus vammaisuuden kohtaamisesta ei ole sama asia kuin haluttomuus kohdata. Jos ihminen ei ole aiemmin kohdannut vammaisia tai on muutoin epävarma, voivat sekä palveluntarjoaja että asiakas itse tahoillaan miettiä, haluavatko he olla tilanteessa, jossa vammainen toimii ns. opetuskappaleena erilaisuuden kohtaamisesta ollessaan myös maksava asiakas.
Vaikka vammaisuuden kohtaaminen voi jännittää monia, ovat useat ammattilaiset tottuneet toimimaan liikuntarajoitteisten asiakkaiden kanssa. Aina toimitilat eivät ole apuvälineillä saavutettavia, mutta joissain tapauksissa myös kotikäynnit voivat olla mahdollisia. Kuulovamma ei ole este ammattilaisen tapaamiselle: sessioiminen voi sujua luontevasti myös kirjoittamalla. Lisäksi on olemassa palveluntarjoajia, jotka osaavat kommunikoida esimerkiksi viittomakielellä.
Ihmisten motiivit alalle ryhtymiseen ovat erilaisia. Toiset ajattelevat saavansa helppoa rahaa, toiset puolestaan ovat intohimoisen kiinnostuneita ymmärtämään ihmisen mielenliikkeitä ja seksuaalisuutta: nämä ammattilaiset käyttävät näin ollen huomattavan määrän aikaansa esimerkiksi ideointiin ja sessioiden suunnitteluun, ja toisaalta mahdollisesti myös seksuaalisuudesta lukemiseen, jotta he voisivat tarjota asiakkaalle mahdollisimman unohtumattoman session.
Palveluntarjoajan rajat ja osaaminen määrittävät osaltaan session sisältöä. Toiset ovat erikoistuneet vaikkapa sitomiseen, toiset taas erilaisiin roolileikkeihin. Osa tarjoaa full service -palveluita, toiset eivät. Osa palveluntarjoajista on esimerkiksi oman historiansa tai turvallisuutensa vuoksi rajannut cis-miehet pois asiakaskunnastaan.
Saadakseen itselleen toimivan kokemuksen, jokaisen palveluntarjoajalle haluavan kannattaa tutustua tarjontaan kaikessa rauhassa, eikä valita ensimmäistä vastaantulevaa. Etsiessä itselle sopivaa dommea on syytä miettiä:
- Millaisen kuvan dommesta saa esimerkiksi somen tai verkkosivujen kautta?
- Millaisia sessioita hän tarjoaa?
- Keitä hän tapaa?
- Jos satut tietämään tyypin, joka on käynyt samalla henkilöllä, kysy hänen kokemuksiaan.
Huom! Yleisesti hyvän ammattilaisen tunnistaa myös siitä, kuinka hän puhuu kollegoistaan. Tämä ei kerro onko hän hyvä tarjoamaan juuri sinulle toimivan session. Saat kuitenkin selville, miten hän suhtautuu alaan, asemaansa siinä ja välillisesti myös asiakkaisiin. Hyvä ammattilainen huolehtii myös asiakkaidensa yksityisyydestä ja varmistaa, etteivät nämä tule tunnistetuiksi esimerkiksi jos hän purkaa tuntojaan kollegoilleen, tai puhuu ammatistaan mediassa.
ENNAKKOLUULO: Palveluntarjoajan rajoja ei tarvitse kunnioittaa ja he ovat valmiita tekemään mitä vain. Tämä haitallinen ennakkoluulo johtaa usein inhottaviin lähestymisyrityksiin, tai pyrkimyksiin ylittää rajoja. Palveluntarjoaja tekee työtään. Hän ei myy kehoaan tai itseään vaan osaamistaan ja aikaansa. Ammatinvalinta ei tarkoita erilaista ihmisarvoa. Palveluntarjoaja on ihminen, jonka työhön vaikuttaa hänen eletty elämänsä ja tietenkin nykytilanne. Jos hän asettaa rajan johonkin tiettyyn asiaan, on siihen painava syy. Syy, jota hänen ei tarvitse perustella kenellekään muulle. Jos haluat asiakkaaksi, älä lähesty ammattilaista tavoitteenasi neuvotella rajoista tai kävellä niiden yli. Jos et kunnioita palveluntarjoajaa osoitat sillä oman keskeneräisyytesi ja takaat, että päädyt seksityöntekijöiden mustalle listalle.
Kaikki edellä mainitut seikat ovat tärkeitä riippumatta siitä, tapaatko ammattidominan – vai orjan. Kyllä, ammattilaisorjiakin on. Liian usein kun ihmiset kohtaavat alistuvan ihmisen (oli tämä siviilinä tai ammattiroolissa) ajattelevat he voivansa tehdä mitä vain. Tämä on väärinkäsitys, sillä ihmisellä on aina rajansa ja niitä tulee kunnioittaa. Orjienkaan kohdalla asiakas ei siis sanele tapahtumia, vaan ammattilainen luo omia ja toki myös asiakkaan rajoja kunnioittavan skenaarion, jota sessiossa noudatetaan.
ENNAKKOLUULO: Dominan työ on helppoa rahaa. Ammattilaisten kertomukset arjestaan ja työhön upottamistaan tunneista kertovat toista tarinaa. Tuntemani seksityöntekijät nostavat usein keskusteluun sen, miten monet asiakkaat (tai oikeammin sellaiseksi pyrkivät) valittavat hintojen olevan liian korkeat. Tämä saa minut pyörittelemään silmiäni ja tahdon painottaa tätä: Riippumatta siitä, miten hyvää palveluntarjoajalla käyminen sinulle tekee henkisesti tai fyysisesti, on kyseessä hyvinvointipalvelu, ei välttämättömyys. Dominan työ ei ole pelkkää piiskalla hutkimista, vaan siihen liittyy paljon piilotyötä, ja ennen kaikkea kuluja.
Työstä maksetaan veroja. Tämän lisäksi studio, tai muu työtila on palveluntarjoajalla usein vuokralla. Kuluihin lukeutuvat myös esimerkiksi mainosmateriaalia varten tarvittavat kuvaukset, ehostukseen menevät summat: Useat haluavat dominansa puketuvan latexiin tai muihin erikoisempiin vaatteisiin, kuten korsetteihin. Ne eivät ole halpoja, unohtamatta kehon ja kasvojen huoltamista.) Vaikka BDSM ei olekaan välineurheilua, on dominalla oltava jonkinnäköinen arsenaali erilaisia laitteita eri tarkoituksiin. Ne menevät rikki tai muuten kuluvat kovassa käytössä, joten uusia täytyy ostaa, eivätkä etenkään erikoisemmat välineet ole halpoja.
Mihin aikaa menee? Markkinointi on iso aikasyöppö. Markkinointimateriaalit eivät synny itsestään vaan ne tulee suunnitella, sopia aikataulut kuvaajien kanssa toteuttaa kuvaukset ja mahdollisesti hoitaa vielä editointi.
Palveluiden tarjoaminen ei ole helppoa, etenkään jos markkinointikanavana on some. Amerikasta lähtöisin oleva FOSTA/SESTA – laki nimittäin puree seksi – ja erotiikka-alan työntekijöihin. Lain tarkoituksena on ennaltaehkäistä ihmiskauppaa, mutta se puree voimakkaasti yksityisyrittäjiin. FOSTA/SESTAN myötä somealustat käytännössä kieltävät kaiken seksuaalisuuspuheen alustoillaan erilaisin keinoin. erilaisin keinoin. Keinoja voivat olla esimerkiksi näkyvyyden pienentäminen, oikeuksien ja julkaisujen poistaminen, tai mahdollisesti koko tilin uhkaaminen. Sensuuria kiertääkseen niin seksityöntekijät kuin toisaalta esimerkiksi seksuaalikasvattajat – ja neuvojat joutuvat keksimään kokoajan uusia ilmaisuja. Seksityöntekijöiden kohdalla myös Suomen lain paikoittainen kankeus haastaa yrittäjänä toimimista ja palveluiden markkinointia.
Sessioiden suunnittelu vie aina aikaa, oli palveluntarjoajien tilanne ja tausta mikä tahansa. Ennen suunnittelua ja sen aikana täytyy myös kontaktoitua asiakkaisiin. Yhteydenottojen seasta palveluntarjoajien tulee yrittää valita ne asiakkaat, joille ja joiden kanssa he voivat luoda mielekkään session ja niistä vielä tyypit, jotka tulevat paikalle. Ehostautuminen ja laittautuminen eivät tapahdu sormiaan napsauttamalla ja joillain asiakkailla voi olla hyvin tarkkoja toiveita siitä, mitä he sessioiltaan ja sitä kautta ammattilaisen ottamasta roolista tahtovat. Harvemmin asiakkailla on keskenään samanlaiset toiveet, joten sessioiden välissä täytyy paitsi laittaa sessioasetelma kuntoon, myös oma ulkonäkö vastaamaan asiakkaan tarpeita.
Kun puhutaan BDSM:stä, on puhe usein vain alistuvan kokemista tunteista ja jälkihoidon tarpeesta. Sama tarve palautumiseen ja toisaalta myös tunteiden purkuun on dominoivalla osapuolella, myös tämän ollessa töissä. Session ollessa hyvä se voi herättää voimakkaita tunteita. Toisaalta, joskus voi tapahtua jotain ikävää: Jokin suunniteltu juttu ei ehkä menekään niin kuin suunniteltiin ja sattuu tapaturma. Se voi säikäyttää ja jättää jäljen, vaikka kyse olisi jostain pienestä. Vaikka valtaosa ammattilaisten asiakkaista ovatkin ihania, saattaa heidän seulansa läpi päästä joskus sellaisia ihmisiä, joita myöhemmin kutsutaan virheiksi: tyyppejä, jotka käyttäytyvät tökerösti eivätkä kunnioita rajoja.
Ammattilaisilla käymiseen liittyy paljon turhaa mystisyyttä. Kuitenkin yhteiskuntana meidän tulisi muuttaa suhtautumistamme tähän. Dominalla käymistä tulisi ajatella pikemminkin hyvinvointipalveluna, jossa ei ole mitään salaista, väärää tai laitonta. BDSM tai palveluntarjoajalla käyminen ei ole tietenkään kaikkien juttu – eikä niin tarvitsekaan olla. Silti avoin keskustelu seksuaalisuuden moninaisuudesta ja sen lukuisista toteuttamismahdollisuuksista auttaa palveluista ja kulttuurista kiinnostuneita itsensä toteuttamiseen, ilman turhaa häpeää tai pelkoa leimatuksi tulemisesta.
Lue myös:
Dominan asiakkaana – teksti, jossa kerron asiakkaan silmin siitä, millaista ammattidominalla käyminen on.
Ennakkoluuloja BDSM-kulttuurista
BDSM & vammaisuus: pienimuotoinen ei-akateeminen tutkimus, jossa tutkin kyselytutkimuksella kerätyn aineiston, sekä lähdekirjallisuuden avulla sitä, miltä BDSM- maailma näyttää vammaisen silmin.
Kynäniekan salaiset mietteet 