BDSM, monelle tuttu lyhenne, kiitos esimerkiksi etenkin kotirouvien keskuudessa suureen suosioon nousseen, mutta kinkykulttuurissa paljon arvostelua osakseen saaneen 50 Shades of Grey -kirjasarjan. Monella on (osittain tämän kirja- ja elokuvasarjan myötä) kapea kuva tuosta maailmasta: mieleen piirtyy kuva tyrmämäisestä huoneesta, jossa alistuvaa osapuolta piiskataan armotta. Todellisuudessa BDSM on maailmana paljon moninaisempi. Millaisia ennakkoluuloja siihen maailmaan liittyy?
ENNAKKOLUULO: BDSM on väkivaltaa. Minua on lyöty sessiossa. Minua on purtu, kynsitty ja piiskattu. Kehoani pitkin on kuljetettu piikkipyörää. Keholleni on valeltu steariinia siihen tarkoitukseen suunnitelluista kynttilöistä. Minut on sidottu, toisinaan kahlittu. Olen saanut sähköiskuja. Olen antanut sähköiskuja, purrut ja lyönyt, raapimista unohtamatta. Olen tuntenut ja aiheuttanut voimakasta kipua. Ymmärrän, jos tämä kuulostaa väkivaltaiselta, sillä yleensä fyysisen voiman käyttö noissa muodoissa yhdistetään väkivaltaan.
BDSM-kontekstissa nuo elementit eivät kuitenkaan ole väkivaltaa, vaan nautinnon ja erilaisten tuntemusten sekä vapauden lähteitä. BDSM:n erottaa väkivallasta edellä mainittujen elementtien suostumuksellisuus. Toisin sanoen kaikesta siitä, mitä sessiossa, eli BDSM-elementtejä sisältävässä tilanteessa, tapahtuu, on sovittu etukäteen ja molemmat ovat näitä asioita halunneet. Oikein toteutetussa BDSM-sessiossa on myös ennen leikkiä keskusteltu turvallisuudesta: mitkä sanat tai teot keskeyttävät leikin? Mitä sitten tapahtuu? Miten toimitaan jonkin jutun mennessä pieleen? On myös perehdytty siihen, miten sessiosta tehdään turvallinen. (Lue tästä vinkkejä turvalliseen sessioon.)
Entäpä alistaminen ja rajoittaminen? Nekin ovat tunnettuja väkivallan muotoja. BDSM-kontekstissa kyse ei kuitenkaan ole väkivallasta, sillä kuten kivun kokemusten kanssa, myös esimerkiksi sidonnassa, häkkiin laittamisessa, muussa rajoittamisessa tai kenties palvelutehtäviin komentamisessa on osapuolten välillä vallitseva suostumus. Turvallisuudesta ja session sisällöistä on keskusteltu myös sellaisissa kohtaamisissa, joissa ei ole kipua elementtinä. Esimerkiksi sitojan tai häkkiin laittajan on olennaista perehtyä siihen, mitä on tekemässä.
ENNAKKOLUULO: BDSM-harrastajan tunnistaa jo kaukaa. Jostain syystä deittipalvelussa tai jossain muussa ympäristössä mainitessani olevani BDSM-kulttuurin harrastaja, kuulen jommankumman kahdesta lauseesta: “Kyllä mä haistoin sen jo kaukaa, että olet subi / Dom”, tai “Säkö?! En olisi ikinä arvannut.” Aivan kuten ihmisen seksuaalista suuntautumista, ei hänen (mahdollisesti) seksuaalisia preferenssejäänkään voi nähdä ulospäin. BDSM ei ole vain polyille tai monoille, sateenkaareville tai heteroille, tietylle sukupuolelle, tietyn koulutusasteen käyneille tai tulotason omaaville. Samoissa bileissä voi olla parikymppisiä opiskelijoita ja 70-vuotiaita eläkeläisiä, ihmisiä kaikissa elämän vaiheissa moninaisista taustoista. Kiinnostus BDSM-kulttuuriin ei automaattisesti paista pukeutumisesta, käytöksestä tai habituksesta. Kaikki tuntemani ammattidominat ovat siviilielämässään jotain aivan muuta, kuin fetissivaatteisiin pukeutuvia ja kylmää auktoriteettiä huokuvia stereotyyppejä. He saavat kyllä auktoriteettinsa esiin ja ovat hiton jämptejä tyyppejä, mutta samaan aikaan mitä kilteimpiä ja lempeimpiä tyyppejä. Älä oleta (varsinkaan ääneen) kohtaamasi tyypin kiinnostuksenkohteita, tai ainakaan niiden tarkempaa luonnetta. Jos henkilö ei vastaa kuvitelmaasi BDSM-harrastajasta, älä kyseenalaista, tai etenkään kysele siitä, ellei teidän ole tarkoitus päätyä sessioimaan.
Ainoa, mistä voit periaatteessa ajatella tunnistavasi mahdollisen harrastajan, on hänen valmiutensa ja taitonsa keskustella avoimesti seksuaalisuudestaan, tarpeistaan ja rajoistaan. Onnistunut ja vastuullinen sessio kun vaatii aina kommunikaatiota.
ENNAKKOLUULO: BDSM on aina seksuaalista / sessio päättyy perinteiseen seksiin. Helposti kulttuuriin vihkiytymätön ja miksei harrastajakin tuntuu ajattelevan BDSM:n liittyvän aina seksiin. Ei tuo oletus tuulesta temmattu ole, sillä monille esimerkiksi alistuminen, kipu moninaisissa muodoissaan tai vaikkapa rajoitettuna oleminen tuovat seksuaalista nautintoa. Kenties BDSM monissa muodoissaan on ainoa väylä, jossa henkilö saa aidosti toteutettua seksuaalisuuttaan. Nämäkään seksuaalista nautintoa tuottavat teot eivät läheskään aina pääty akteihin, jotka perinteisesti nähdään seksinä.
BDSM ei välttämättä kiinnosta seksuaalisen nautinnon vuoksi. Suostumuksellinen kipu voi vähentää esimerkiksi neurologisen sairauden kanssa elävän spastisuutta eli lihasjänteyttä, tai lieventää kipukroonikon tuntemaa tuskaa. Shibari, eli sidonta, voi olla puhtaasti rentouttavaa tai auttaa parantamaan tuntemusta oman kehon rajoista. Erilaiset roolileikit ja roolien vaihtaminen puolestaan voivat antaa henkilölle kauan kaivatun tauon arjestaan tai vastaavasti esimerkiksi lisätä hänen minäpystyvyyttään: ihmiselle, joka on arjessaan riippuvainen muiden avusta, toisen hetkellinen dominointi voi antaa euforisia kokemuksia. Vastaavasti johtavassa asemassa olevat henkilöt voivat kokea suurta vapaudentunnetta antaessaan kontrollin jollekulle toiselle. Rooleikkien kautta voi myös tutkia esimerkiksi omaa käsitystä sukupuolesta, tai ihan vain hassutella ja pitää hauskaa
Jollekin fyysisesti rajoitettuna oleminen voi olla seksuaalinen kokemus ilman, että häneen käytännössä kosketaan. Rajoittaja voi esimerkiksi istua henkilön kasvoille ja tehdä muita asioita ilman, että hän kiinnittää alistettuun sen erityisempää huomiota. Vastaavasti ihminen voidaan lukita esimerkiksi häkkiin pitkäksi aikaa siten, että dominoiva käy vain välillä tarkistamassa lukitun voivan hyvin. Kummassakin tapauksessa rajoitettu on onnensa kukkuloilla, jos tällaisen sessio on jotain, mitä hän on hakenut.
BDSM:än limittyy usein myös fetisismi, joka voi käytännössä tarkoittaa mitä tahansa hyvin voimakasta seksuaalista kiinnostusta jotain asiaa kohtaan. Tavanomaisimpia fetisismin kohteita ovat materiaalit kuten nahka tai lateksi, tai vartalon osat kuten jalkaterät. Oman fetissin toteuttaminen voi joillekin fetisisteille olla jo itsessään niin voimakas ja tyydytystä tai kokonaisvaltaista hyvää oloa tuova kokemus, että sen lisäksi ei koeta edes tarvetta perinteisemmälle seksuaaliselle toiminnalle. Sessioita on siis aivan yhtä monenlaisia, kuin on kulttuurin harrastajiakin.
ENNAKKOLUULO: Harrastajat ovat aina valmiita hässimään ketä vain. Meillä on yhä kapeita käsityksiä siitä, mitä seksi on ja miten “oikean” seksin kuuluu mennä. Heitä, jotka eivät ole tyytyväisiä siihen, että intiimi kanssakäyminen on kerta toisensa jälkeen vain lykkimistä (x määrän viikossa tietyssä asennossa) saatetaan yhä katsoa kieroon. Etenkin BDSM-kulttuuri on lisääntyneestä huomiostaan huolimatta nähty ei-harrastajien keskuudessa “kaikki hässii kaikkia” -maailmana. Monet BDSM-harrastajat kyllä tuntevat toisensa, jos liikkuvat samoilla keskustelupalstoilla, mutta tämä tunteminen saattaa olla vain nimimerkkipohjaista nettikirjoittelua, tai bileissä toisten moikkailua. Vaikka ihmiset tuntisivatkin toisensa hyvin, ei se tarkoita, että heidän sessiointipreferenssinsä kohtaisivat. Vastaavasti preferenssien kohtaaminen ei tarkoita valmiutta harrastaa seksiä toisen kanssa.
Olen useammankin kerran törmännyt deittiappeissa siihen, että minulta on alettu kyselemään mieltymyksistäni tai seksuaalisista kokemuksistani siten, ettemme välttämättä ole sanoneet toisillemme muuta kuin hei. Kun olen tuonut ilmi, ettei minulla ole minkäänlaista tarvetta tai halua vastata tuohon kysymykseen, ollaan loukkaannuttu. “Luulin kinkyjen olevan avoimia ja kokemuksenhakuisia”, saattaa vastaus kuulua. Noina kertoina olen tuijottanut ruutua epäuskoisena. Kyllä, kinkyt ovat usein avoimia, mutta monet ovat kulttuuriin liittyvän stigman vuoksi hyvin varovaisia siitä, mitä kertovat itsestään tuntemattomille. Lisäksi hyvä sessio vaatii luottamuksen, joka syntyy keskustelemisen kautta. Jos kyseessä on siviilisuhde eikä palveluntarjoajalta ostettu kohtaaminen, kannattaa mahdolliselle sessiokumppanille kertoa muutakin, kuin vain sen mitä haluaa. Onnistunut sessio vaatii tarpeiden ja halujen kohtaamista, sekä tietysti rajojen kunnioittamista. Mahdollisuus sille, että deittiappista löytyisi omiin tarpeisiin heti sopiva tyyppi, on häviävän pieni.
Valmius keskustella omista rajoista ja tarpeista tai seksuaalisuudesta yleisellä tasolla ei tarkoita halua tehdä niin jokaisen vastaantulevan kanssa. Vaikka haluaisikin keskustella seksuaalisuudesta henkilökohtaisella tasolla, esimerkiksi saadakseen käytännön vinkkejä johonkin aktiin tai laajentaakseen ymmärrystään, ei sekään ole sama, kuin valmius hypätä sänkyyn jokaisen kanssa. Voidaan jopa ajatella, että henkilö, joka on hyvin perillä omista tarpeistaan ja tahdostaan, on kokematonta ja uteliasta krantumpi.
ENNAKKOLUULO: BDSM ei sisällä hellyyttä / Dominoiva osapuoli ei voi olla hellä, koska muuten hän ei ole uskottava. Tämä virheellinen ja haitallinen ennakkoluulo voi estää ihmisiä saamasta tyydyttäviä sessioita. Minunkin lähipiiriini kuuluu kokenut ja hyvä dom, joka kuitenkin uskoi, ettei hän voi olla pehmeä ja hellä, välttämättä edes session ulkopuolella, sillä se veisi hänen uskottavuuttaan. Minäkin puhun BDSM:sta usein raju -narratiivin kautta, mutta sessiointi voi olla myös hellää.
Hellyys voi tasapainottaa rajuutta. On selvää, että mikäli ihmistä vaikkapa lyödään samalla intensiteetillä pitkän aikaa, hän turtuu. Näin ollen on vaihdeltava sitä, mitä tekee ja helliä eleitä, kuten silittelyä, voi ilmetä session missä vain vaiheessa. Hellyys voi toimia myös ns. palkintona hyvin palvelleelle subille.
Sidonta voi olla monenlaisia tunteita herättävää, osittain tavoitteesta riippuen. Jos sidonnan tavoite on aiheuttaa kipua, ei ote ole välttämättä mitä hellin. Sidonnan tarkoitus voi kuitenkin olla rauhoittava, tai sen motiivina voi olla hahmottaa omia rajoja paremmin. Näin ollen sidonta voi olla hyvinkin herkkää ja intiimiä. Vastaavasti sidontatuokio voi olla rajumman session “esileikkiä”, eli ns. laskeutumista session tunnelmaan. Käydessäni ammattilaisella minut on esimerkiksi sidottu session alussa. Tilanteessa olen lähellä palveluntarjoajaa, nojaan häneen rauhallisesti ja köysiä sidotaan verkkaisesti. Ohikiitävästi palveluntarjoaja, tai arkitilanteessa esimerkiksi kumppani, joka sitoo minut rentoutumaan kun katsomme Frendejä, saattaa sipaista sormillaan vaikkapa niskaani.
Yksi hellyyden muoto voi ilmetä jälkihoidossa, eli session jälkeisessä tilanteen ja tunteiden purkuhetkessä. Dominoiva osapuoli voi napata subin kainaloonsa, ja he voivat silitellä ja/tai suukotella toisiaan, tai vaan pitäytyä toistensa lähellä, hengityksen ja sydämensykkeen mukana rauhoittuen. Hellyyden ei tarvitse ilmetä fyysisenä läheisyytenä, se voi olla vaikkapa kehuja tai konkreettisia tekoja. Dominoiva, tai miksei alistuvakin, voi vaikkapa kaataa toiselle teetä, kaataa kylvyn tai tuoda ruokaa.
Dominointi ei aina tarkoita rajuutta, jollaisena se usein nähdään. Domeissakin on olemassa erilaisia alalajeja, eli kaikki dominoivat osapuolet eivät esimerkiksi nauti kivun tuottamisesta tai alistamisesta nöyryyttämisen kautta. He huolehtivat ja ohjaavat, mutta sessiotilanteissa pitävät ohjat käsissään sovittujen raamien puitteissa.
Sanotaan se yhdessä: Ei ole vain yhdenlaista domia. BDSM voi olla hellää ja hyvä dom voi olla sekä hellä, että hyvällä tavalla julma. Sessiossa voi olla monia sävyjä, eikä hellyys vie kenenkään uskottavuutta. Tietenkään hellyyttä ei tarvitse pitää osana sessiota silloin, jos kumpikaan ei sitä kaipaa. Tästäkin on puhuttava etukäteen.
ENNAKKOLUULO: Valtasuhteet ovat jatkuvaa alistamista / 24/7-suhde sisältää jatkuvasti BDSM-elementtejä. Monet tuntuvat ajattelevan 24/7-suhteet jatkuvaksi roolin ylläpidoksi. Todellisuudessa 24/7-suhteissa ei lähtökohtaisesti ole sessioista tuttuja elementtejä, kuten kipua tai fyysistä rajoittamista, muuta kuin sessiokontekstissa, eli kun pari päättää heittäytyä intiimiin hetkeen.Toisaalta vaikka varsinainen sessiotilanne ei olisi käynnissä, voi dominoiva rajoittaa alistujan tekemisiä esimerkiksi kiusoitellakseen tätä. Kyseessä ei ole hyväksikäyttö, sillä valtasuhteen elementit on neuvoteltu aina etukäteen, ja molemmat osapuolet ovat nämä seikat hyväksyneet. Molemmat saavat suhteen toteuttamisesta mielihyvää. Mikäli toinen osapuoli ei ole suostunut joihinkin juttuihin, ei kyseessä ole oikea 24/7-suhde vaan sellaiseksi naamioitu hyväksikäyttö tai pahoinpitely. Suhde on aina osapuoltensa näköinen, eli ei ole olemassa mitään valmista suhdesopimusta, jonka molemmat voisivat allekirjoittaa ja siten saada valtasuhteelta siltä kaipaamiaan asioita. Näin ollen suhteen elementit on neuvoteltava sen alussa, ja uudelleen aina, kun siltä tuntuu. Vaikka subi luovuttaisikin vallan elämästään (tai sen osasta) toiselle henkilölle, on tämä silti itsenäinen henkilönsä. Jos jokin ylittää hänen rajansa, tai hän ei aidosti tahdo tehdä jotain, saa, ja tulee hänen sanoa siitä.
Miten valtasuhde näkyy arjessa? Toisin, kuin kulttuuriin vihkiytymättömät saattavat absurdeimmillaan ajatella, alistuva osapuoli ei kulje talutushihnassa keskellä kirkasta päivää tavallisena keskiviikkona. Ulkopuoliset harvemmin tietävät tai tunnistavat valtasuhteen. Henkilöllä voi olla merkkinä suhteesta esim. panta tai muu koru, mutta harva tunnistaa sitä ulospäin. Usein valtasuhde näyttäytyy arjessa siten, että dominoiva osapuoli huolehtii asioista x y z, kuten vaikka siitä, että alistuva hoitaa homman, joka on alistuvalle haastava, tai monitoroi alistuvan rahankäyttöä, jos tällä on siinä ongelmia. Alistuva myös raportoi dominoivalle osapuolelle niistä elämänsä asioista, jotka on yhdessä sovittu. Alistuva myös kysyy lupaa niihin asioihin, joiden kysymisestä on ennalta sovittu. Dominoiva voi myös antaa alistujalle seksuaalisia tai ei-seksuaalisia tehtäviä.
Koska valtasuhteet ovat monessa mielessä vaiettuja ja toisaalta väärinymmärrettyjä järjestelyjä, tulen kirjoittamaan niihin syväluotaavasti pureutuvan postauksen, jossa puin esimerkiksi sitä, mitä valtasuhteet ovat tutkimusten mukaan ihmisille antaneet, ja miten moninaisin tavoin ne voivat arjessa näyttäytyä.
ENNAKKOLUULO: Kiinnostus kulttuuriin kertoo siitä, että ihminen on vinksahtanut. Ihmisen seksuaalisuus ja kiinnostus seksuaalisiin akteihin on paljon moninaisempaa, kuin mitä perinteinen vaniljaan painottuva cis-heterokeskeinen ajattelu antaa ymmärtää. Näinpä on täysin luonnollista, että ihminen viehättyy muistakin asioista, kuin perinteisestä penetraatiosta, käsihommista tai suuseksistä. On myös otettava huomioon, että muutama vuosikymmen takaperin oraalisia leikkejä katsottiin kieroon, kun taas nykyään kyseessä on normaali intiimi akti. Käsityksemme “normaalista” intiimistä kanssakäymisestä muuttuu jatkuvasti.
Kiinnostus BDSM:n ei itsessään kerro henkilöstä juuri mitään muuta kuin sen, että hän näkee seksuaalisuuden laajempana asiana, kuin perinteisen cis-heterokäsikirjoitus meille näyttää. Ihmisen motiivit hakeutua sessioimaan ovat erilaiset, sillä he saavat niistä erilaisia asioita.
ENNAKKOLUULO: BDSM on välineurheilua. Jos avaat esimerkiksi AntiShopin BDSM-katalogin, lävähtää naamasi eteen valtava valikoima erilaisia tarvikkeita. Tarjolla on jos jonkinmoista piiskaa ja läpsytintä, nipistintä, gagia, köysiä, kahleita, siveysvyötä, eikä sovi myöskään unohtaa esimerkiksi eri tarkoituksiin suunniteltuja sähkövälineitä. Ei ihme, jos kokemattomalle tulee olo, että toteuttaakseen itseään täytyy omata arsenaali välineitä. Näin ei kuitenkaan ole. Ennen kuin ostaa kaupan tyhjäksi, on ensinnäkin selvitettävä, mistä pitää ja pohdittava, millaisia välineitä tarvitsee toteuttaakseen tätä osaa itsestään. Esimerkiksi palvelemisesta pitävä subi ei mitä todennäköisemmmin hyödy mitään esimerkiksi lyömävälinekokoelmasta, joka saisi sadistin, eli kivun tuottamisesta nauttivan ihmisen hykertelemään innosta.
Kehollisuus on monesti olennainen osa sessiointia Fyysisellä olemisellaan saa halutessaan esimerkiksi paljon kipua aikaan: lyömällä, puremalla, kynsimällä, joissain tilanteissa myös potkimalla saa aikaan tuntemuksia. Kodin arkisista asioista voi helposti tehdä välineitä pienellä luovuudella: pyykkipojat toimivat nipistiminä, paistinlasta hyvänä lyömävälineenä, samoin vyö. Jos on näppärä käsistään, voi välineitä tehdä myös itse. Haluan kuitenkin muistuttaa, ettei esimerkiksi sähkövälineitä kannata ruveta nikkaroimaan itse, ellei aidosti tiedä, mitä on tekemässä.
Mikäli välineet kiinnostavat, pari AntiShopin kanssa toteutettua yhteistyötä löytyy blogistani. Ne löydät tästä ja tästä.
BDSM saattaa vaikuttaa rajulta. Se ei missään nimessä ole kaikille. Eri muodoissaan se tuo monen elämään merkittävästi iloa ja jopa fyysistä hyvinvointia, esimerkiksi vähentäessään kipua. Jotta jokainen voisi löytää itsestään ja mahdollisesti seksuaalisuudestaan uusia puolia muita ja itseään kunnioittavasti, turvallisesti ja omiin tarpeisiinsa nähden monipuolisesti ilman häpeää, on kulttuuriin liittyvää stigmaa vähennettävä.
Lue myös:
Mitä jokaisen tulisi tietää kulttuurista?
Mitä jokaisen tulisi tietää BDSM-bileistä?
Vinkkejä kulttuuriin liittyvään tiedonhakuun
Miksi 50 Shades of Grey antaa BDSM-kulttuurista valheellisen kuvan?
Kynäniekan salaiset mietteet 