Vuodenvaihteessa moni kuntoutuja menetti pitkäaikaisen hyvän terapeuttinsa Kelan uudessa kilpailutuksessa, jossa hinta kiilasi laadun ohi järkyttävällä tavalla. Pahimmillaan se saattoi tarkoittaa kunnon romahtamista sekä sitä, että asiakas jää pahimmallaan viikoksi tai kuukausiksi ilman terapiaa. Itse en korkean spastisuuden vuoksi selviäisi moista aikaa ilman osaavaa terapeuttia. Vuodenvaihteessa yritin hakea suorahankinnan kautta oikeutta jatkaa pitkäaikaisemmalla terapeutillani pääkaupunkiseudulla työviikkojeni aikana. Vetosin mm. minulle tehtyyn suureen leikkaukseen, josta kuntoutuminen on vielä kesken. Leikkausta tehtäessä kun selvästi ilmoitettiin, että täydellinen kuntoutuminen kestää viisi vuotta. Vetosin erityiskoulutukseen, joka ko. terapeutilla on. Lisäksi painotin pitkää asiakassuhdettamme, joka takaa, että hän tuntee kehoni hyvin ja uskaltaa kokeilla eri tekniikoita kivunhoitoon ja liikkuvuuden lisäämiseen. Hän uskaltaa pakottaa minut äärirajoilleni, sillä tietää, että sanon kyllä jos jokin on oikeasti liikaa. Mainitsin tämän kaiken, mutta silti Kela katsoi, että oikeutta suorahankintaa ei tapauksessani olisi. Onneksi olen tähän saakka saanut jatkaa ko. terapeutilla kaikesta huolimatta, sillä hän ryhtyi alihankkijaksi.
Kesän jälkeen asiakassuhteeni tähän minulle rakkaaseen terapeuttiin näyttää katkeavan. Valehtelisin, jos väittäisin, ettei minua pelota. Yhdessä tämän terapeutin kanssa olemme löytäneet taitoja, joiden luulin jo kadonneen. En usko, että olisin löytänyt näitä taitoja ilman kyseistä henkilöä. Ammattitaito ja pitkä terapiasuhde ovat lyömätön yhdistelmä.
Entäpä sitten, kun tämä asiakassuhde tulee päätökseensä? Jäänkö tyhjän päälle? Sivuillaan Kela kertoo auttavansa asiakasta löytämään terapeutin hänen tarpeisiinsa. Epäilen tätä vahvasti. Kun hain oikeutta toteuttaa terapiani suorahankintana, minulle kerrottiin, että he ymmärtävät tarpeeni, mutta eivät näe syytä ko. terapiasuhteen jatkumiselle. Henkilö, jonka kanssa kävin sähköpostikirjeenvaihtoa, kysyi, että voisiko nykyinen terapeuttini suositella minulle jotain toista, kilpailutuksesta läpi päässyttä ammattilaista samalla osaamisella. Minulta meni kysymystä lukiessa yli hilseen miten Kela auttoi tässä kohdassa asiakasta löytämään uutta terapeuttia.
Miten Kela voisikaan auttaa? Heillä on kyllä lista terapeuteista, joilla on tietty määrä pisteitä. Kela ei ole kuitenkaan merkannut minnekään selvästi, mistä nämä pisteet ovat tulleet, sillä raha ratkaisee. Asiakas saa eteensä nipun terapeutteja, jotka hän joutuu soittelemaan läpi selvittääkseen, löytyykö tarvittavaa taitoa. Kuten olen aiemmin sanonut, turhaa vammaisen resurssien tuhlausta. Epäluottamusta Kelan auttamishalua kohtaan aiheuttaa sekin, ettei kuntoutusta koskeviin kysymyksiini ole vastattu sähköisessä asiointipalvelussa. Vaikka Kela auttaisi, tehdäänkö se asiakkaan tarpeita kuunnellen?
Terapeutin tehtävä ei ole etsiä seuraajaansa. Jos Kela ei auta kuntoutujaa tässä prosessissa, kuka sen tekee? Kuinka he, jotka eivät osaa tai kykene ilmaisemaan tarpeitaan selvästi, selviävät Kelan aiheuttamasta rumbasta?
