Vammaisuuden näyttämö osa 4: Fundamentals of caring

Jos minun pitäisi nimetä elämääni suuresti vaikuttaneita elokuvia, olisi Fundamentals of Caring ehdottomasti kärkisijoilla. Tutustuin teokseen, kun minulle linkattiin se saatesanoin: “Tästä tuli niin mieleen me. <3” En ollut kuullutkaan elokuvasta aiemmin, joten olin hämmentynyt. Pian ymmärsin sanojen syyn.  Hän, joka minulle elokuvasta kertoi, tuli elämääni vuonna 2011. Uusi avustaja, jota en aiemmin tuntenut. Meillä kuitenkin synkkasi erityisellä tavalla. Hän ei ole ollut minulla moneen vuoteen töissä ja vaikka nykyään näemme harvoin, on hän minulle kuin isosisko.

Fundamentals of Caring kertoo henkilökohtaiseksi avustajaksi kouluttautuvasta Benistä, joka päätyy avustajaksi nuorelle miehelle Trevorille. Trevor sairastaa Duchennen muskulaarista dystrofiaa eli letaalia lihasrappeumasairautta.  Kaksikon taival ei ole alussa ruusuinen, sillä Trevor tekee Benin elämästä hyvin hankalaa ja kiukuttelee hänelle melkeinpä kaikesta. Hän teeskentelee muun muassa kuolemansa pariin otteeseen. Hän tekee selväksi, ettei välitä Benin läsnäolosta tai arvosta  häntä. Kyseessä on itsellenikin jossain määrin tuttu ilmiö, ainakin lapsuudesta. Se kumpuaa turhautumisesta oman toimintakyvyn rajoitteisiin. Koska omaa kehoa vastaan ei valitettavasti voi kapinoida, purkautuu hatutus yleensä muihin ihmisiin. 

Ben on sinnikäs eikä anna Trevorin kävellä ylitseen. Hän mm. sanoo napakasti takaisin, jos Trevor yrittää olla tuittupää. Lopulta Trevor ja Ben löytävät yhteisen sävelen ja päätyvät roadtripille kiertelemään paikoissa, joissa Trevor on aina halunnut käydä. Etsii kaksikko tovin Trevorin isääkin – isäpappa kun lähti pojan ollessa pieni ja itsensä hylätyksi tunteva nuori tahtoisi vastauksia. Matkalla Trevor pääsee elämään nuoren miehen elämää seikkailuineen. Kun Trevor tutustuu rämäpäiseen nuoreen naiseen, ihastuu ja saa tunteilleen vastakaikua, hurraa yleisö onnesta.  Fundamentals of Caring on lämminhenkinen tarina siitä, kuinka työsuhde muuttuu lopulta aidoksi ystävyyssuhteeksi ja aidoksi välittämiseksi. Se on esimerkki siitä, että vaikeasta rajoitteesta huolimatta pystyy elämään ja kokemaan asioita siinä missä muutkin. Etenevät sairaudet ovat suoraan paholaisen takalistosta, sitä ei käy kieltäminen. Elokuva kuitenkin kertoo positiivisen tarinan siitä, että viimeistä päiväänsä ei kannata vain alistua odottamaan, vaan elää täysillä. 

Avun pyytäminen ja vastaanottaminen ei aina ole helppoa. Omaa rajoitettaan arkailee, vaikka sen kanssa olisi elänyt koko elämänsä. Se on tarina hyväksymisestä, yhteenkuuluvuudesta ja ystävyydestä. Vaikka Trevorin näyttelijällä ei luonnollisestikaan itsellään ole vammaa, suoriutuu hän pestistä hyvin ja uskottavasti. Minun täytyi jopa tarkistaa, onko näyttelijällä jonkin sorttista vammaa.

Elokuva on mielestäni sellainen, joka jokaisen  tulisi katsoa.  Se löytyy Netflixistä. 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.