Sinulle, vammainen nuori

Sinulle, vammainen nuori

Turhauttaako rajoitteiden kanssa eläminen? Tunnetko olosi ulkopuoliseksi? Etkö aina tiedä, missä paikkasi on? Pelottaako, millaisia haasteita kohtaat ihmisten mahdollisen ennakkoluuloisuuden vuoksi esimerkiksi työmarkkinoilla tai ihmissuhderintamalla? Arveluttaako, kuinka tulet tulevaisuudessa selviämään byrokratian kierteistä?

Nämä mietteet ja niistä aiheutuvat mahdolliset pelot ovat monelle meistä tuttuja. Oman kehon rajallisuuteen on oikeus turhautua. Byrokratia voi myös pelottaa ja turhauttaa, sillä päätöksenteossa voi kestää kovin kauan. Valitettavasti myös ihmiset omaavat omat ennakkoasenteensa, mikä saattaa estää monia aitoja kohtaamisia toteutumasta.

On kuitenkin hyvä muistaa, ettei rajoite määritä sinua, tai ketään meistä. Se on vain yksi ominaisuutesi, siinä missä silmiesi väri, kauneuspilkkusi tai kiero huumorintajusi. Vamma voi toki vaikeuttaa ja vaikuttaa elämääsi monin tavoin. Jos kuitenkin saat tarvitsemasi tuen ja palvelut, sekä asennoidut oikein, ei se ole edes hidaste.

Neuvoni sinulle, vammainen nuori, on: Taistele ja pidä kiinni oikeuksistasi ihmisarvoiseen elämään. Jaksa valittaa kielteisestä päätöksestä yhdessä vanhempiesi kanssa, jos sellainen tulee. Pyydä vanhempiasi opettamaan sinulle, kuinka päätöksistä valitetaan ja byrokratiaa vastaan taistellaan.

Käy fysioterapiassa, vaikka kuinka turhauttaisi se terapeutti, joka vaatimalla vaatii, eikä anna ottaa rennosti. Eivät terapeutit huvikseen sinua käskytä. He ymmärtävät, mikä on sinulle parhaaksi ja näkevät tulevaisuuteen. Tulet vielä kiittämään heitä. Älä äksyile avustajalle. Heidän läsnäolonsa ei ole kenenkään vika tai syy. Heidän tarkoituksensa on helpottaa sinun elämääsi ja auttaa siinä mitä et itse pysty tekemään. Vaikka kuinka tekisi mieli, älä anna opettajiesi päästää sinua helpolla vammasi vuoksi. Se ei palvele ketään, kaikkein vähiten sinua.

Ole armollinen myös vanhemmillesi. He eivät voi ymmärtää millaista vamman kanssa eläminen on, jos he ovat itse vammattomia. Yritä kuitenkin selittää heille, miltä sinusta tuntuu. Sinulla on oikeus turhautumiseesi ja tunteisiisi. Voitte kuitenkin yhdessä miettiä, voisiko niille keksiä jonkinasteista helpotusta. Vammalla syyllistäminen ei kannata. On hyvin todennäköistä, että vanhemmillasi ei ollut osaa eikä arpaa rajoitteisiisi. Ne eivät ole kenenkään vika. Tottakai he haluavat sinulle vain parasta. Siksipä se, jos purat ahdistustasi heitä vammastasi syyttäen, voi viiltää syvältä. Itse tein niin teininä kesken riidan, ilman perusteita ja tiedän sen vaivaavan omaisiani edelleen.

Vaikka asioiden itsenäinen tekeminen turhauttaisi mm. viedessään aikaa, vanhempasi ajattelee vain parastasi vaatiessaan sinulta sitä. Vanhemmat saattavat myös tuntua ylisuojelevilta. He tarkoittavat hyvää. Muista kuitenkin, ettei tossun alle kannata jäädä. Sinulla on oikeus tehdä virheitä, kapinoida ja löytää oma polkusi. Pidä kuitenkin järki päässä, äläkä tee mitään tolkuttoman tyhmää.

Tulevaisuus tuo tullessaan haasteita, sitä en voi kieltää. Muista kuitenkin kohdata ihmiset ja elämä arvoituksineen avoimin mielin. Jos muilla on ongelma rajoitteidesi kanssa, on se todennäköisesti heidän häviönsä, jos he eivät halua sinuun tutustua. Jos olet ollut ystävällinen ja asiallinen, se on vastapuolen tietämättömyyttä tai epävarmuutta, jos rajoite astuu tielle. Sinussa ei ole vikaa niin kauan kun olet ihminen ihmisiä kohtaan.

Vaikka toisinaan tuntuisi raskaalta elää rajoitteen kanssa, muista, että se voi myös rikastaa elämää. Löydät itsestäsi ehkä uusia puolia. Se muovaa tapaasi nähdä maailmaa, myös positiiviseen suuntaan. Saatat mahdollisesti päästä tekemään asioita, joista et ilman rajoitetta ehkä olisi edes haaveillut. Toisinaan vammaiset pääsevät aivan mahtaville areenoille. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaisten julkisuuden henkilöiden tapaamiset vaikuttamistyön merkeissä, tai oman yhteisön edustaminen ja henkilökohtaisten kokemusten jakaminen erilaisissa podcasteissa tai muissa esiintymisissä. Erilaisuus kiinnostaa, sitä kannattaa käyttää hyödykseen. Lisäksi tapaat ihmisiä, joiden ohi olisit luultavasti toisessa todellisuudessa kävellyt. Näin monet muistot ja tilanteet olisivat jääneet kokematta.

Rakas vammainen nuori, vaikka elo kuinka turhauttaisi, muista, että vamman voi kääntää myös voimavaraksi. Kokemukseksi, joka myös antaa, eikä vain ota. Se ei silti poista sitä, etteikö välillä voisi tuskailla ja olla syvässä suossa henkisesti. Vamma ei kuitenkaan estä sinua tekemästä mitään, mitä oikeasti haluat. Toisinaan unelmia vain pitää muokata realistisemmiksi. Muista, että olet hyvä ja tärkeä juuri tuollaisena.

Muut Sinulle – juttusarjan jutut löydät tagilla kirje.

Lue myös:
Vammaisellakin on oikeus olla teini
Mikä ihmeen vammakriisi ja miten siitä selviää?
Vammaisuus ≠ samanlaisuus
Miten minä olen nähnyt oman vammaisuuteni vuosien varrella?
Pohdintaa voimaantumisesta