BDSM on vallalla, aisteilla ja tuntemuksilla leikkimistä. Se voi tarjota nautintoa ja erilaisia kehotuntemuksia hyvin moninaisilla tasoilla. BDSM-leikkejä voi toteuttaa hyvin monella tavalla ja sen merkitykset riippuvat aina tilanteessa olevista henkilöistä. On kuitenkin muutamia perustavanlaatuisia asioita, joita tulisi ottaa huomioon sessiosta toiseen. Sanalla sessio, tarkoitan tilanteita, jossa on läsnä BDSM-elementtejä. Tämä postaus käsittelee ainoastaan sessioita, eikä esimerkiksi kata 24/7-suhteita. Mitä asioita BDSM-sessioon ryhtyessä tulisi ottaa huomioon? Miten tilanteesta voi tehdä mahdollisimman turvallisen?
OMIEN RAJOJEN SELVITTÄMINEN
Jokaisella on henkilökohtaiset mieltymykset ja rajat siitä, mikä tuntuu hyvältä ja mikä epämiellyttävältä. Usein rajat jaetaan “pehmeisiin rajoihin” ja “koviin rajoihin”. Pehmeä raja saattaa olla esimerkiksi asia, josta ei pidä, jota ei ole kokeillut ennen ja jota ei usko haluavansa nyt kokeilla. Kova raja taas on asia, jonka tietää tai uskoo ahdistavaksi, triggeröiväksi tai muuten niin epämiellyttäväksi ettei sitä rajaa tule missään kohtaa ylittää. Ennen leikkeihin ryhtymistä on hyvä pohtia itse, omassa rauhassa ja ilman ajatustakaan ulkoisesta paineesta, missä omat rajat kulkevat. Kun on itse ainakin alustavasti kartalla siitä, mitä ei halua, mikä ehkä kiinnostaa ja ennen kaikkea, mikä potentiaalisesti voisi kiinnostaa, on nämä asiat paljon helpompi sanoittaa kumppanille. Rajojen muuttuminen halki elämän, kumppanista ja sessiosta toiseen, on täysin normaalia. Rajat voivat muuttua, tai tulla vastaan myös kesken session. Tästä on tärkeä kommunikoida esimerkiksi liikennevaloja, tai muuta sopimaanne turvamekanismia käyttäen kumppanille.
Mistä omat rajat voi tietää? Tutustu esimerkiksi eri foorumeilla asioihin, joita sessiossa voi olla. Vastaavasti voit hyödyntää ”tutkimusmateriaalinasi” aikuisviihteen BDSM-kategoriaa. Jos käytät hyödyksi tätä tapaa, on sinun muistettava, että aikuisviihde, oli se sitten kaunokirjallisessa muodossa tai audiovisuaalisena tuotoksena, on fantasiaa. Fantasia ei, missään määrin, vastaa todellisuutta. Pornossa sitä paitsi harvemmin käsitellään suostumuksellisuutta ja kommunikaatiota siinä määrin, kuin BDSM:ssa olisi tarpeellista käsitellä. Toki, nimenomaan BDSM-harrastajien tuottama porno on monella tapaa parempaa oppimateriaalia BDSM:sta, kuin mitä vaikka mainstreamelokuvat, joissa kuvastoa näkyy. Netistä ja kirjoista löytyy myös valmiita kyllä/ei/ehkä -tyylisiä lomakkeita, joilla kiinnostuksia voi kartoittaa. Listat ovat hyvä tapa kartoittaa yhteisiä kiinnostuksen kohteita, mutta saattavat vaikuttaa aluksi uuvuttavan laajoilta. Oli tapasi tutustua session mahdollisiin elementteihin mikä tahansa, tunnustele millaisia tunteita ne sinussa herättävät. Uusien asioiden jännittäminen on normaalia. Jos jonkin elementin miettiminen aiheuttaa jännityksen sijaan kuitenkin huomattavaa ahdistusta, on syytä pysähtyä ja todeta, ettei kyseinen juttu ole sinua varten, ainakaan tässä kohtaa elämääsi.
KOMMUNIKAATIO KAIKEN KESKIÖSSÄ
BDSM ei välttämättä ole seksiä. Monille BDSM itsessään voi kuitenkin tuottaa seksuaalista nautintoa, tai sessioinnin jälkeen voidaan päätyä perinteisempien seksiaktien äärelle. Oli BDSM seksuaalista tai ei, olen vahvasti sitä mieltä, että session elementeistä tulisi keskustella kuten seksistä ylipäätään tulisi toisinaan puhua: Kahvipöydän ääressä ilman, että tilanne on latautunut. Jos tilanteessa on hirvittävästi seksuaalista energiaa, voi olla hankalaa, tai ainakin suurempi kynnys, kieltäytyä jostain.
Etukäteen tilanteesta kommunikointi rauhoittaa. Jos rajat nostaa ensimmäistä kertaa esiin vasta siinä kohtaa, kun on juuri alkamassa sessioimaan tai sessio on jo käynnissä, voi olla, että kumppanilta menee vahingossa jotain ohi. Vastaavasti saattaa olla riskinä, ettei kumppani ota jotain rajaa tosissaan. Jos asioista puhuu etukäteen, voi olla varmempi siitä, että sanottua kuunnellaan puolin ja toisin. Etukäteen puhumalla pääsee myös käsitykseen siitä, mitä toinen sessiosta hakee ja vastaavatko tarpeenne tai halunne leikin osalta. Lisäksi, etenkin jos sessiointikumppani on vieraampi, säästää etukäteen kommunikointi myös aikaa: Ekassa sessiossa ei tarvitse käydä kaikkia mahdollisia asioita kerralla läpi, kun ne on jo esimerkiksi viesteillä tai kahvipöydän ääressä käyty jo pääpiirteittäin. Session alussa ne voi vain kerrata lyhyesti ja kysyä, onko jotakin, mikä on tässä hetkessä muuttunut ja mikä tänään kiinnostaa.
Monelle avoimet kysymykset voivat olla pahin painajainen. Jos joltain kysyy kysymyksiä kuten: ”Mistä pidät?”, saattaa hänen päänsä lyödä aivan armottoman tyhjää, vaikka omat tarpeet olisivatkin selvät. Kulttuurissamme etenkin naisoletettuja on opetettu häpeämään omia halujaan, seksuaalisuus on ollut pitkään tabu, ja on sitä osittain yhä. Lisäksi olemme jokseenkin itseämme vähättelevää kansaa, mikä saattaa sekin vaikeuttaa omien halujen esiintuomista. Monia helpottaakin, jos kysymykseen voi vastata yksinkertaisesti ”Kyllä” tai ”Ei.” Kysymyksiä, joita tällä tavoin voi kysellä ovat esimerkiksi: ”Onko sulle ok olla vähäpukeinen tai alasti session aikana?”, “Ovatko piiskat / ruoskat / hampaat / kynnet sulle ok?”, ”Haittaako, jos jää jälkiä?”, ”Voiko sessioosi kuulua seksiä?”. Kumppanista ei tule olettaa mitään. Yhdenkään kysymyksen vastausta ei kannata pitää itsestäänselvyytenä ja kysymystä itsessään siten turhana. Kannattaa myös kysäistä sellaisista skenaarioista, joita pitää kovin epätodennäköisinä.
LEIKKIIN ILMAN ODOTUKSIA
Vaikka juuri äsken sanoin etukäteen kommunikoinnin olevan äärimmäisen tärkeää, ei kannata olettaa, että kaikki, mistä on etukäteen keskusteltu mahdollisuuksina, toteutuisi. Rajat ovat muuttuvia. Vaikka rajat itsessään pysyisivätkin samana etukäteen keskustellusta tilanteesta itse sessioon, voivat mielihalut olla täysin erilaisia itse tilanteessa. Ihmisen tarpeet ovat varsin muuttuvaisia. Otetaan esimerkiksi seksi. Se, että puhutaan seksin olevan ok, ei tarkoita, että seksiä tosiasiassa harrastettaisiin. Jos kumpikaan ei oleta tilanteessa olevan seksiä, ei kumpikaan koe siihen edes alitajuntaisesti painetta. Näin ollen on helpompi keskittyä elementteihin, joita sessiossa on juuri sillä hetkellä.
Jos kyseessä on ensimmäinen BDSM-sessiosi, älä oleta sen olevan tajunnanräjäyttävä. Saatat tajuta BDSM:n olevan sinulle tosielämässä luotaantyöntävää, vaikka fantasian tasolla se kiihottaisikin. Saattaa olla, ettei sessiointikumppani olekaan sinun tarpeitasi vastaava, vaikka viestein teillä synkkaisi kuinka hyvin. Voi olla, että uusi juttu, jota odotitte innoissanne pääsevänne kokeilemaan käytännössä, osoittautuukin aivan kamalaksi.
TURVASANAN DEMONSTROINTI
Turvasana on ennen sessiota yhdessä sovittu sana, joka keskeyttää tilanteen, jos kuka tahansa tilanteen osapuolista sitä käyttää. Turvasanan käyttöä ei tule kyseenalaistaa. Päätöstä käyttää sanaa ei tarvitse perustella ja kaikki session osapuolet voivat käyttää turvasanaa, sillä joskus myös dominoivan osapuolen voi olla pysäytettävä tai rauhoitettava tilanne. Etenkin jos sessiointikumppani on uusi, tai viimeisestä sessiosta on aikaa, voidaan ennen sessiota demonstroida turvasana. Tämä hetki lisää turvallisuudentunnetta ja luottamusta siihen, että toinen osapuoli tosiaankin kunnioittaa sitä, mitä sanot. Käytännössä demonstrointi voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että dominoiva osapuoli tarttuu subia hiuksista ja pyytää sanomaan turvasanan. Kun turvasana on sanottu, ote hiuksista irtoaa välittömästi.
Turvasana on turvallisen session perusta. Se ei kuitenkaan korvaa omien rajojen miettimistä, tai huolellista kommunikaatiota kumppanin kanssa. Dominoivan osapuolen / topin ei pidä pitää hiljaisuutta automaattisesti myöntymisen merkkinä. Intensiivinen sessio voi aina yllättää. Osa saattaa reagoida voimakkaisiin ärsykkeisiin ja niistä johtuviin epämiellyttäviin tilanteisiin esimerkiksi jäätymällä, vaikkapa trauman takia. Tätä riskiä ei osaa välttämättä sanoittaa etukäteen. Turvasanan lisäksi on hyvä sopia myös turvaeleestä, jota voi käyttää mikäli ei pysty puhumaan. Tällaisena voi toimia esimerkiksi kamppailulajeista tuttu tapout eli alustan toistuva taputus, tai vaikkapa ennen sessiota yhdessä määritelty turvaesine, jonka pudottaminen toimii turvaeleenä. Sinulla on kädessäsi esine x, jota puristat nyrkkiin. Jos tiputat sen, tietää sessiointikumppani keskeyttää sen, mitä on tekemässä. Esine korvaa turvasanan silloin, kun puhumista on rajoitettu.
HILJALLEEN ETENEMINEN ANTAA VARMUUTTA
Jos BDSM on sinulle, sessiointikumppanillesi tai molemmille teistä vieras asia, älkää heti menkö syvään päähän. Aloittakaa ”perusasioista”, niistä jotka saattavat vaikuttaa sellaiselta, että kaikkihan niitä tekevät. Jos aloittaa liian rajusta, saattaa yllättäen iskeä tunne, ettei tämä olekaan oma juttu. Vaikka käyn tässäkin tekstissä läpi suuren määrän erilaisia seikkoja ja sessiointi saattaa tuntua monimutkaiselta, ei kenenkään oleteta tietävän kaikesta kaikkea heti. Kaikkea ei myöskään tarvitse tietää heti. Tutustukaa rauhassa siihen, mikä juuri teillä ja teidän dynamiikkaanne toimii parhaiten ja lisätkää pikkuhiljaa intensiteettiä.
KIINNOSTAVIIN ASIOIHIN PEREHTYMINEN: OPETTELE RAUHASSA, TOTEUTA SITTEN
Vaikka BDSM:n tarkoitus ei olekaan aiheuttaa pysyvää vahinkoa, voi niin käydä, ellei tiedä mitä tekee. Onkin tärkeää, että top tai dom, tietää mitä on tekemässä. Esimerkiksi jos sitoo väärin, voi estää verenkierron ja / tai aiheuttaa hermovaurion. Vammat ja sairaudet voivat vaikuttaa siihen, miten ja mistä on turvallista sitoa. Sitomisessakin on siis tärkeä kommunikoida. Kysy sidottavalta: ”Mistä on ok sitoa?”. On hyvä myös testata etukäteen sidottavalta esim. puristusvoimaa ja liikeratoja. Näiden testien myötä on helpompi kiinnittää huomiota siihen, jos sidottavan keho reagoi epänormaalilla tavalla, esim. vetää veltoksi kesken kaiken. Sitoessa on ensiarvoisen tärkeää pitää turvasakset lähellä, jos esimerkiksi sidottavalle iskee kesken aktin hätä ja tilanne täytyy purkaa nopeasti.
BDSM-kynttilät, jotka esittelin taannoisessa postauksessa, ovat hyvä tapa lähteä hakemaan uudenlaisia kehotuntemuksia. Steariinin tunnetta iholla ei voi verrata sellaiseen kipuun, joka syntyy esimerkiksi lyömisestä. Se osaa kuitenkin tehdä omalla tavallaan kipeää. Samaan aikaan, ainakin allekirjoittanutta ja monia tuttujani, kynttilöillä leikkiminen rentouttaa. Syynä tähän on luonnollisesti lämpö. (Huom! Mikäli kehosi ei siedä lämpöä, eivät kynttilät ole sinun juttusi.) Vaikka tämä saattaakin vaikuttaa yksinkertaiselta tavalta aiheuttaa kehotuntemuksia, vaativat kynttilätkin harjoittelua: Oikean steariinintiputustavan oppiminen vie aikaa. Jos steariinia tiputtaa esimerkiksi liian nopeasti tai liian paljon, sattuu muuten ihan pirusti ja ihan väärällä tavalla. Steariinia kannattaa kokeilla ensin itseensä, jotta saa käsityksen sen kuumuudesta ja tuntemuksista.
Sanomattakin selvää: Lyömällä voi aiheuttaa vahinkoa. Onkin tärkeää opetella, mihin on turvallista lyödä ja millä tavalla. Lyömistä harjoitellessa, ja aina uusia hutkimisvälineitä hommattuaan on hyvä testata niitä itseensä. Silloin tietää, miltä se tuntuu ja mikä lyönnin voimakkuus on riittävä tai liikaa. Lyömävälineet olisi hyvä testata myös, tai jopa erityisesti, mikäli itse on dominoivassa roolissa eikä yleensä vastaanottavassa roolissa.
Vaikka BDSM voi olla hyvinkin rajua, sen tulee olla myös turvallista. Ei saa hätiköidä. Jos hän, joka dominoi tai on topin roolissa, ei ole täysin varma siitä mitä tekee, saattavat epävarmuudet vuotaa läpi. Se näkyy eri tavoin: Lyönnit voivat olla epävarmoja ja hiukan hutiloivia. Dom / top voi yrittää olla liikaa jotain tiettyä, mikä puolestaan näkyy siinä, ettei hän ole herkkänä toisesta osapuolesta lähteville, oloa kuvaaville signaaleille. Vastaavasti domista / topista voi vain välittyä hermostunut energia, joka vuotaa subiin / bottomiin. Ei-toivottu energia voi johtaa siihen, että sub on liian tietoinen tilanteesta ja itsestään, eikä näin pääse heittäytymään tilanteeseen kuten hän toivoisi. Pahimmassa tapauksessa toisen epävarmuuden välittyminen aiheuttaa subissa / bottomissa, kehollisia oireita. Sessio kokemattoman kumppanin kanssa / kokemattomien kumppanien välillä voi olla hyvinkin nautinnollinen. Epävarmuuksien vuotaminen on vain käytännön esimerkki siitä, miksi BDSM-sessiossa ei kannata kiirehtiä tekemään asioita, joihin ei ole valmis.
LÄMMITTELYÄ EI SOVI UNOHTAA
Älä missään universumissa, koskaan ikinä milloinkaan, lyö, pure tai raavi heti ensimmäisenä niin lujaa kuin vain lähtee. Totuta keho hitaasti kipuun. Lisää intensiteettiä vähitellen ja muista, että kovempaa ei ole aina parempi. Vaihda kohtaa ja intensiteettiä tasaisin väliajoin. Suostumuksellisen kivun tunteessa eri hormonit pääsevät valloilleen. Jos lyö liian kovaa ja liian pitkään, nousevat adrenaliinitasot liian korkeiksi. Näin ollen suostumuksellinen kipu, joka voi parhaimmillaan rentouttaa ja rauhoittaa, vaikuttaakin päinvastoin: Kipu muuttuu väärällä tavalla epämukavaksi. Session jälkeen olo voikin olla rautakangen kaltainen.
KOMMUNIKAATIO LÄSNÄ KOKO SESSIOSSA: KYSELE FIILIKSIÄ
Ihminen reagoi erilaisiin tuntemuksiin eri tavoin. Toiset menevät hiljaisiksi, eivätkä osaa sanoa mitään. Toiset pitävät paljon ääntä. Äänistä, jotka eivät ole sanoja, voi päätellä jotain siitä, millainen toisen olotila on. Ääntelyn perusteella tehdyt tulkinnat voivat mennä pahemman kerran pieleen. Niinpä, etenkin jos toisen kasvojen ilmeitä, eleitä tai ääniä ei vielä osaa tulkita, on täysin ok ja jopa suositeltavaa kommunikoida sanoin. Se ei latista tunnelmaa, vaan lisää luottamusta. Luottamus toiseen ihmiseen antaa paremman mahdollisuuden vain heittäytyä tilanteeseen. On huomioitava, että on olemassa ihmisiä, jotka kokevat turvasanan demonstroimisen negatiivisena asiana. Jos itse kokisit sen tärkeänä ja toinen osapuoli haluaa jättää sen välistä, on tärkeää keskustella tästäkin. Koen, että etenkin aloittelijoiden ollessa kyseessä, olisi turvasanan demonstrointi käytännössä tärkeää.
Tunnelmia voi kysyä hyvin yksinkertaisilla asioilla: ”Mikä fiilis?”, ”Miltä tämä tuntui?”, ”Ajattelin tehdä x, onko se ok?”. Etenkin silloin, jos leikitään ensimmäisiä kertoja, on luvan kysyminen ihan suoraan tärkeää. Jos tahtoo käyttää mahdollisimman vähän sanoja, voi vain yksinkertaisesti kysäistä: ”Väri?”, johon toinen voi lyhykäisyydessään vastata ”vihreä”, ”keltainen”, tai ”punainen”. Vihreä kuvaa sitä, että kaikki on ok. Dominoiva osapuoli voi esimerkiksi lisätä hutkimisen voimakkuutta ja antaa mennä. Keltainen puolestaan kuvastaa sitä, kuinka nyt aletaan olla lähellä jotain rajaa ja olisi ehkä syytä himmailla inan. Punainen puolestaan kuvaa sitä, että nyt on aika lopettaa se, mitä ollaan tekemässä ja vähän äkkiä. Eri ihmisillä saattaa kuitenkin olla mielessään tiettyjä sävyeroja liittyen siihen, mitä mikäkin liikennevalon väri merkitsee. Niinpä onkin hyvä kysyä ennen sessiota: ”Mitä keltainen sinulle merkitsee?”
TIEDOSTA SESSIOON LIITTYVÄT RISKIT
Vaikka kuinka olisi keskusteltu kumppanin kanssa ja vaikkapa harjoiteltu lyömistä, voi aina tapahtua jotain yllättävää: Lyönti voi osua väärään kohtaan. Ote voi irrota. Voima saatetaan arvioida väärin. Toisen osapuolen reaktiot, oli kyse sitten henkisestä tai fyysisestä aspektista, voivat olla yllättäviä. Joskus intensiiviset tunteet voivat laukaista esimerkiksi paniikkikohtauksen, tai saada kyyneleet virtaamaan kontrolloimattomina virtoina. Puhukaa läpi erilaiset negatiiviset skenaariot: Kuinka toivotte toimittavan, mikäli jokin menee pieleen.
JÄLKIHOITO EDELLYTYKSENÄ SESSION ONNISTUMISELLE
Jälkihoidoksi kutsutaan tilannetta, jossa puidaan session herättämiä ajatuksia ja tuntemuksia. Jälkihoito on tärkeää niin dominoivalle, kuin alistuvallekin osapuolelle. Vaikka ei ”saisikaan selkäänsä”, tai tulisi suostumuksellisesti alistetuksi joko henkisesti tai fyysisesti, intensiivinen sessio on omiaan tuomaan tunteita ja tuntemuksia pintaan molemmissa osapuolissa. Tarpeet jälkihoidolle ovat yksilöllisiä: Yksi tarvitsee session jälkeen silityksiä ja toisen kainalon. Toinen kaipaa vain esimerkiksi keskustelua teekupposen äärellä. Kolmas tahtoo yksin suihkuun nököttämään. Koen, että session toimivuuden takaamiseksi olisi tärkeää, mikäli osapuolten jälkihoidon tarpeet osuisivat jokseenkin yksiin. Jälkihoidon tyypistä on vähintäänkin keskusteltava etukäteen.
On normaalia, että sessio herättää monenlaisia tunteita ja oloja. Session jälkeen pää voi olla tyhjä ja olo utuinen. Sessiossa on voinut tapahtua myös jotain sellaista, joka syystä tai toisesta tuntuikin jälkikäteen ikävältä. Nämä tapahtumat on tärkeä päästä purkamaan, niillä sanoilla kun siinä hetkessä pystyy sanoittamaan. Hyviäkin fiiliksiä on olennaista päästä jakamaan: Näin toinen tietää, missä onnistui ja mitä kannattaisi jatkossa tehdä ja miten. Hyvästä fiiliksestä on myös aina ilo kuulla. Etenkin silloin, jos sessiontikumppani on uusi, tai sessio on ollut poikkeuksellisen intensiivinen, voi olojen purkamiseen mennä huomattavasti aikaa. Jälkihoito onkin oleellista hoitaa kiireettömästi.
Joskus heti session jälkeen ei löydy sanoja, eivätkä tunteet välttämättä pulpahda heti pintaan. Vastaavasti saattaa olla esimerkiksi niin hyvän olon hormonien pöllyssä, ettei tunteitaan ja tapahtumia pysty tulkitsemaan niin hyvin, kuin ehkä olisi tarpeen. Olisikin hyvä tapa kysyä sessiointikumppanin jälkifiiliksiä esimerkiksi päivää paria myöhemmin vaikkapa viestillä. Se osoittaa välittämistä toisen hyvinvoinnista. Ajan kuluminen on myös mahdollistanut tunteiden käsittelyn.
BDSM -sessio voi parhaimmillaan olla maaginen. Se voi olla täynnä nautintoa. Se voi auttaa kivun hoitamisessa ja rentouttaa. Se voi näyttää hyvinkin erilaiselta riippuen sessiosta, tai siitä, ketkä leikkivät keskenään. Vaikka BDSM-sessiot ovat usein intensiivisiä, voivat ne olla myös kepeitä ja leikkisiä. Oli sessio luonteeltaan millainen tahansa, on sessiosta ja sen tunnelmasta tärkeää luoda tunnelmallinen kaikille osapuolille.
Lue myös:
Seksuaalineuvonnan lopputyötäni laajemmin käsittelevä postaussarja, joka käsittelee laajasti BDSM-kulttuuria ja sen merkitystä vammaisille.
Suostumuksellinen kipu – mitä se on?
Jos haluat lukea kokemukseni siitä, millaista on käydä sessioinnissa ammattilaisen luona, lue postaukseni: Dominan asiakkaana
