Mielenterveys

Henkisestä väsymyksestä

Elämme hyvin suorituskeskeisessä maailmassa. Yhteiskunnan jäsenenä meitä vastassa ovat tietyt odotukset, jotka ovat läsnä sukupuolesta riippumatta. Tiettyyn ikään mennessä tulee olla valmistunut koulusta, omata hyvä työ ja tasapainoinen parisuhde. Tästä olen puhunut aiemmassa postauksessa enemmän. 

Ymmärrän, että elämässä täytyy olla tavoitteita ja että ihmisen tulee suunnata eteenpäin. Toisinaan paineet ovat kuitenkin liikaa. Viimeisten kahden viikon aikana olen nähnyt useita ystäviäni ja muita läheisiäni. Heillä kaikilla on keskenänsä erilaiset elämäntilanteet, mutta heitä yhdistää yksi asia: Väsymys. Osalla heistä on taustalla mielenterveyteen liittyvää ongelmaa, muttei kaikilla. Pistää miettimään, mikä yhteiskunnassa on vikana, jos kaikki ovat väsyneitä?

Väsymys, josta nyt puhun, ei ole fyysistä. Se ei lähde nukkumalla. Pahimmillaan se aiheuttaa sen, ettei tahtoisi mitään muuta kuin nukkua. Vaikka nukkuisi kuinka paljon, saattaa silti herätä uupuneena. Se voi aiheuttaa unettomia öitä, jatkuvaa heräilyä. Se voi tehdä ihmisistä äkäisiä, viedä mukanaan kiinnostuksen toisiin ihmisiin sekä aiemmin mielekkääseen tekemiseen. Se voi aiheuttaa holtittomia itkukohtauksia. Pahimmillaan etenkin pitkään jatkunut uupumus aiheuttaa sen, että jos tekee jotain sosiaalista, saattaa siitä toipuminen vaatia useita päiviä, vaikka tapaaminen olisikin ollut mukava. Eihän siinä mitään, mutta kun nykymaailmassa  tuo parin päivän lepotauko ei onnistu, ainakaan kovin helposti. Toisinaan se on pistettävä onnistumaan .

Oma hyvinvointi on tärkeää, eikä ole itsekästä pistää omaa hyvinvointiaan toisinaan ystävien tai yhteiskunnan vaatimusten edelle. Itsestä ei ole mitään hyötyä muille, jos mieli halajaa toistuvasti vain sängynpohjalle. 

Miten tätä uupumusta voi ehkäistä ja hoitaa?

Aikatauluta ja ota asia kerrallaan. Joskus lukion ensimmäisellä luokalla törmäsin “peruna kerrallaan” – ajatukseen.  Se tarkoittaa, että kuten perunoitakaan voi kuoria useaa kerralla, ei asioitakaan voi multitaskata montaa kerrallaan. Tai voi, mikäli ainoastaan yksi niistä vaatii aktiivista ajatustyötä ja loput ovat mekaanista suorittamista. Asioista stressaaminen ei auta mitään. Jos aina vain pysähtyy miettimään, että voi että kun pitäisi tehdä sitä ja tätä, lamaantuu jossain kohtaa työtaakan alle.

Aikataulutus on kaiken a ja o systemaattista työskentelyä miettiessä. Varaa kalenterista aika, jolloin luet esimerkiksi projektia, luet tenttiin tai kuntoilet. Kun nämä (tai mitkä ikinä ovatkaan itselle ja elämäntilanteelle tärkeitä kohtia) on merkattu kalenteriin, näkee edessä olevan työmäärän selkeästi. Saattaa tajuta, ettei tehtävää ehkä olekaan liikaa. Tai sitten ymmärtää hamstranneensa aivan liikaa tehtävää, ja osaa siirtää niitä seuraavalle päivälle. Tai vastaavasti, jos se ei ole mahdollista, oppii toivottavasti seuraavan kerran sanomaan ei asialle x.

Tehtävälistan rustaaminen auttaa löytämään aikaa rentoutumiselle. Kovin herkästi ihminen ajattelee selviävänsä järjettömästä työmäärästä ja lepäävänsä sitten joskus – viimeistään haudassa. Totuus on se, että ihminen tarvitsee päivittäin edes pienen hetken, jolloin hän voi vain rauhoittua ja vetää henkeä. Jos tällaista paussia ei löydy, kärsivät työteho ja tahti.

Ole itsellesi armollinen – ja samalla vähän itsekäs. Me olemme vain ihmisiä, jokaisella meistä on asioita, joita emme syystä tai toisesta ehdi, tai pysty tekemään. Siitä huolimatta meillä on kova tarve esittää muille, ja itsellemme, että kyllä vielä tämän pystyy tekemään. On ok, sanoa, ettei ehdi, pysty ja kykene.

 

Aina ei tarvitse olla se, joka syöksyy auttamaan. Henkeä uhkaavassa hädässä tietenkin, mutta projektin tai muun vastaavan ollessa kyseessä. On täysin ok todeta että nyt on liikaa lautasella ja siirtää vastuuta muualle. Ihmiset eivät ole riippuvaisia ajasta tai osaamisestasi. Heidän tulee ymmärtää, ettet pysty kaikkeen.

Jokaisen pitää napata aikaa itselleen, joskus se täytyy ottaa päättäväisesti. Toisinaan täytyy valita oma aika ja sohvannurka juhlien, projektien tai työkeikkojen sijaan. Kieltäytyminen ei tee ihmisestä huonompaa tai sulje häntä pysyvästi jonkun mahdollisuuden tai piirin ulkopuolelle.

Muiden ihmisten lepotuolina olo ei ole sinun hommasi, sitä varten ovat ammattilaiset. Toki ystävää ja tuttavaa tulee auttaa, mutta ei koskaan itsensä kustannuksella. Paras asia, mitä voit todella syvällä olevalle läheisellesi tehdä, on ohjata hänet terapiaan. Tee lisäksi hänen kanssaan asioita, joista te molemmat pidätte. 

Muista kuitenkin, ettei kaikesta tarvitse selvitä yksin. Avunpyytäminen on okei, oli kyseessä sitten henkiset ongelmat, tai hommista selviäminen. Asioita puhuminen auttaa. Kaksi päätä on viisaampi kuin yksi. Kuormittamista tulee välttää, mutta kertominen on hyvästä. Läheiset ovat vähemmän huolissaan tietäessään, missä mennään. Tehtäviä taas voi ulkoistaa – tasatkaa tilit myöhemmässä vaiheessa, jos vaikkapa ystävä rientää apuun. 

Pidä yllä hyvää vuorokausirytmiä ja ruokavaliota.. Uni ja ruokavalio vaikuttavat hyvinvointiimme. Jos mieli ei jaksa, tuntuu se kehossa, sama pitää paikkaansa toisinpäin. Huolehdi siitä, että syöt hyvin ja monipuolisesti, jotta kehosi saa kaiken tarvitsemansa ravinnon. Anna itsellesi lupa herkutella toisinaan. 

Pyri nukkumaan riittävästi yössä. Uinuessaan ihminen palautuu päivän rasituksesta ja aivot prosessoivat päivän tapahtumia. Vaikka nukkuminen on tärkeää, liiallinen höyhensaarilla vierailu sekoittaa elämää. Se paitsi uuvuttaa, antaa myös tekosyyn jäädä sängynpohjalle. Jos ajattelee päivän menneen jo hukkaan, uuvahtaa miettiessään seuraavan päivän tekemisiä. 

Noudata tiettyä rytmiä mahdollisimman hyvin päivästä toiseen. Kun keho saa ravintoa tasaisin väliajoin, on se parhaassa toimintakunnossa. Kun päivässä on tietty rytmi, on sen aikataulutus eri lohkoihin helpompaa. 

Tee asioita, jotka tuottavat iloa. Levon ja mitääntekemättömyyden ohella uupumusta hoitaa parhaiten tekemällä asioita, jotka tuottavat iloa. Ongelmallista tämä on silloin, jos uupumus on vienyt kyvyn nauttia asioista. Jokaisella on kuitenkin jotain, mikä saa sydämen sykähtelemään. Se saattaa piilotella nurkissa. Sitä voi joutua kaivamaan.  Mutta kaiken synkkyyden alla on iloa. Aluksi se saattaa tuntua heikosti, mutta tilaa annettaessa voimistuu.

 Uupumus on vakava ongelma, joka koskettaa monia meistä. Sitä yritetään peitellä viimeiseen asti. Todellisuudessa varhaisiin merkkeihin pitäisi kiinnittää hetimiten huomiota ja lähteä hoitamaan sitä yksinkertaisin, helpoin keinoin, ennen tilanteen pahenemista. 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.