Mielenterveys

Sinulle, nuorempi minä osa 2

Sinulle – juttusarja on sarja kirjeitä joko personoiduille asioille kuten masennukselle, tai tietyille ihmisille tai ihmisryhmille. Muut juttusarjan osat löydät tagilla kirje. Tällä kertaa kirjoitan nuoremmalle itselleni. Olen tehnyt näin aiemminkin, kolmisen vuotta sitten. Tuolloin viesti oli osoitettu teini-ikäiselle itselleni.

Tämänkertainen kirjeeni on osoitettu sille versiolle minusta, joka olin aloittaessani aktivismin vuonna 2019.

Rakas nuorempi minä,

Rauhoitu. On kovin monta asiaa, jotka tahtoisin sinulle sanoa, mutta niistä päällimmäinen tuli tuossa. Hengitä. Ota aikaa itsellesi. Vielä nyt sinusta saattaa tuntua siltä, että kyllähän sinulla on aikaa vaikka mihin. Juuri siksi sinun olisi opittava rauhoittumaan nyt. Usko minua, sillä säästyisit myöhemmin (keväällä 2020 ) burnoutilta.

Sinä riität ja olet hyvä juuri tuollaisena. Tiedän sinulla olevan valtava tarve sanoa kaikkeen kyllä ja tarttua jokaiseen mahdollisuuteen. Moneen asiaan sinun tulee sanoa kyllä. Se avaa aivan uskomattomia ovia. Älä kuitenkaan sano kyllä siksi, että koet olosi muuten riittämättömäksi ja mitättömäksi. Et ole mitään näistä. Olet hyvä siinä mitä teet, vaikkei aina tunnu siltä. Olet hyväksi läheisillesi, vaikka menneisyytesi möröt yrittävät väittää muuta. Lopeta kompensointi. Lopeta se nyt. Se on turhaa. Sinun ei tarvitse aina olla kuunteleva korva muille. Voit joskus olla kuunneltavana. Se kuuluu jokaisen oikeuksiin.

Tiedän sinun olevan juuri nyt onnellinen erään ihmisen kanssa. Se ei pääty niin kuin toivoisit. Se rikkoo sinut pieniksi palasiksi. Olen suunnattoman pahoillani. Älä kuitenkaan rakenna ympärillesi kovaa muuria, jonka läpi kukaan ei meinaa päästä. Kanna muistoja ihmisestä, joka särkee sydämesi kaikesta huolimatta lämmöllä. Hän opetti sinulle paljon itsestäsi ja elämästä.  Tulet vielä löytämään rakkautta. Sellaista, jota et ole ennen kokenut. Anna sille mahdollisuus aiemmin. Onko tuo rakkaus helppoa? Ei, muttei elämä koskaan ole. Hyvät jaksot ovat kultaakin kalliimpia Sinulla on kuitenkin suunnattoman hyvä elämäsi ihmisten kanssa.

Juuri nyt saatat elää tuntea olosi merkityksettömäksi ja jokseenkin sorretuksi byrokratian takia. Saithan vuotta aiemmin (2018) tiedon, jonka mukaan tulit hyväksytyksi yliopistoon opiskelemaan alaa, joka tuntuu unelmien täyttymykseltä. Samaan aikaan tuo uskomaton mahdollisuus ollaan riistämässä sinulta vain, koska olet vammainen. Jos tahdot muuttaa vammaisena opiskelemaan ulkomaille, liittyy siihen uskomaton määrä byrokratiaa. Vammaispalvelu tahtoo saada vastauksia kysymyksiin, joihin et voi lähteä etsimään vastausta ennen kuin olet saanut vammaispalveluilta vastauksen myönnetyistä avustajatunneista. Eihän sinulla nyt voi olla asuntoa ennen kuin tiedät saatko tarpeeksi apua ulkomailla. Vammaispalvelu sanoo muuton olevan liian pitkäkestoinen, vaikka viettäisit lomasi Suomessa. Olet umpikujassa, etkä ehdi viedä asiaa eteenpäin: Lykkäsit opiskelupaikkaa alun perin jo vuodella ja asian selvittäminen vielä nykyistä ylemmällä tasolla veisi tuhottomasti aikaa. Koulun on luovutettava opiskelupaikka muualle. Koulun puolesta tilanne on ymmärrettävä, mutta onhan se ihan helvetin turhauttavaa. Miksi kenenkään pitäisi joutua luopumaan unelmistaan vain siksi, koska hänen kehonsa toimii eri tavoin kuin muiden? Saat huutaa. Saat itkeä. Saat kiivetä mököpuuhun. Jokainen tunne on sallittu. Nouset vielä.

 

Näin jälkikäteen ajateltuna, kaikella on tarkoituksensa. Jos olisit lähtenyt ulkomaille, et olisi koskaan tutustunut ihmiseen, joka on saanut sinut laskemaan muurisi ihan uudella tavalla. Ihmiseen, jonka kainalo on turvapaikkasi, vaikkei hän uskoisi sitä masennuksensa ollessa pahimmillaan. Et varmasti olisi sukeltanut seksuaalisuuden ihmeelliseen maailmaan seksuaalineuvojan opinnoissasi ja löytänyt sitä kautta yhtä kutsumushommaasi. Etkä ihan varmasti olisi päässyt tekemään niitä huippuja vaikuttajahommia, joihin olet nyt päässyt osalliseksi.

Olisiko opiskelu Worcesterissa ollut mahtavaa ja tarjonnut aivan upeita mahdollisuuksia? Aivan varmasti. Se on kuitenkin asia, jota sinun ei pitäisi pysähtyä murehtimaan. Jossittelu on ihan turhaa. Sitä paitsi, voithan aina lähteä opinnoissasi vaihto-oppilaaksi, jos tahdot. Moisesta on (tietääkseni) ennakkotapauksia joten avustajatunnit on helpompi saada. Jos haluat tulevaisuudessa opiskelemaan ulkomaille, mikään ei estä sinua kunhan luotat itseesi.

Jos byrokratia turhauttaa nyt, niin odotahan vain olotilaasi 2022, kun olet taistellut kuntoutuksesta vuoden verran, Kelan vähennettyä perusteettomasti fysioterapiaasi merkittäviä määriä. Ota kaikki irti kuntoutuksesta nyt, äläkä pidä mitään itsestäänselvyytenä. Älä huolehdi nuorempi minä, en ole luovuttamassa.

Vaikuttajahommista vielä: Tiedän sinun olevan nyt turhautunut ja kokevan, etteivät tärkeäksi kokemasi kirjoitukset saa niiden mielestäsi ansaitsemaa huomiota. Malta vielä. Säännöllinen työ ja yrittäminen palkitaan vielä, tavalla, jota et osaa kuvitellakaan. Ala hioa tekstejäsi jo aiemmin. Säästyt turhautumiselta lukiessasi niitä jälkeenpäin. Kun hetket, jolloin sanomasi tai sinä saatte näkyvyyttä, pysähdy nauttimaan niistä, äläkä vain paahda tilanteiden ohi kohti seuraavia haasteita. Saatat katua, jos et nauti onnistumisista. Useat suurimmista jutuista tulevat esiin vain kerran elämässä. Opit joutuvasi raottamaan yksityisyyden verhoasi. Muista sen olevan ihan ok. Sinun täytyy etsiä rajasi ja pitää niistä kiinni.

Elämäsi on hyvin erilaista vuonna 2022 kuin mitä se on nyt. Et välttämä tunnistaisi minua, jos kohtaisimme kadulla. Kaikki tapahtumat, kuten kuntoutuksen vähentäminen ja sen vaikutukset, eivät ole hyviä. Sen suhteen vaihtaisin paikkaa kanssasi koska vain. Suunta, jossa olet vuonna 2022 ei ollut ollenkaan se, mitä ajattelit. Voit kuitenkin olla ylpeä itsestäsi: kaikesta, mitä olet saanut aikaan ja millainen nyt olet, kun tätä sinulle kirjoitan.

Vastaa