Vaikuttaako ruudulla oleva deittiprofiili mielenkiintoiselta, mutta esimerkiksi henkilön kuvissa näkyvä apuväline tai se, että hän kertoo avoimesti vammastaan herättää kysymyksiä ja ahdistusta? Etkö tiedä, mihin suuntaan swaipata, tai kannattaisiko tuolle tyypille mennä juttelemaan? Ei hätää, tässä postauksessa kerron vinkkejä ja seikkoja, joita kannattaa ottaa huomioon vammaista deittaillessa!
Vammaisen deittailu ei missään nimessä vaadi taikamaagisia keinoja, supervoimia tai jotain tietyntyyppistä luonnetta. Vamma tai sairaus ei lähtökohtaisesti vaikuta kykyyn tai haluun olla kumppani. Vammaisen deittailu ei eroa pohjimmiltaan mitenkään kenen tahansa muun deittailusta. Jokaisen pariskunnan tulee esimerkiksi tutustua toisen tapoihin ja löytää yhteinen tapa kommunikoida. Jokaisella on jotain rajoitteita ja haasteita elämässään. On kuitenkin muutama asia, jotka etenkin vammaisen kanssa deittaillessa on hyvä muistaa varsinkin, jos sattuu itse olemaan vammaton. Toki samat asiat saattavat päteä silloinkin, jos omaa vaikka täysin erityyppisen vamman.
Kyseenalaista epävarmuutesi syy. Jos esimerkiksi kuvassa oleva apuväline saa sormesi hakeutumaan hylkynapille, vaikka tyyppi näyttäisi muuten kiinnostavalta, pysähdy hetkeksi. Mikä aiheuttaa reaktiosi? Oletko kenties tavannut aiemmin vammaisen, ja kohtaaminen herätti syystä tai toisesta negatiivisia tunteita? Vammaiset eivät ole samanlaisia. Kaikki ovat yksilöitä, elämäntilanteemme ovat erilaisia. Älä niputa meitä samaan. Jos taas huomaat olevasi epävarma tiedonpuutteen tai opittujen asenteiden vuoksi, kyseenalaista tilanne: Haluanko heittää hukkaan potentiaalisen upean kohtaamisen vain, koska ryhmä, johon henkilö kuuluu, on minulle tuntematon? Vaikka kyseisestä vammaisesta ei tulisikaan loppuelämän kumppania, on kahvilla käyminen oiva tilaisuus tutustua uuteen ihmiseen ja oppia siinä sivussa uutta ja avartaa tapaa, jolla näkee maailman.
Kuva ja meikki: Aliisa Talonen
Etsi tietoa. Erilaisuus herättää kysymyksiä. Vastaamattomat kysymykset voivat aiheuttaa ahdistusta ja etäännyttää mahdollisuuksista. Tietämättömyys voi aiheuttaa väärinkäsityksiä ja epämiellyttäviä tilanteita. Ymmärtääksesi paremmin erilaisuutta, etsi infoa esimerkiksi internetin ihmeellisestä maailmasta. Muista kuitenkin jokaisen vamman olevan yksilöllinen, samoin kuin siihen liittyvä kokemus. Kaikki verkossa lukemasi ei siis välttämättä päde kiinnostavana pitämääsi tyyppiin. Siitä, miten vamma näyttäytyy juuri deittikumppanisi elämässä, saat parhaimman kuvan tyypiltä itseltään, jos et suoraan kysymällä, niin hänen arkeaan seuraamalla. Vammainen deittikumppanikaan ei edusta kaikkia vammaisia. Hän ei myöskään ole velvoitettu vastaamaan kaikkiin kysymyksiisi. Hänellä on oikeus yksityisyyteen. Lähtiessään kanssasi kahville hän ei suinkaan ole valmistautunut, tai edes halukas pitämään sinulle Powerpoint-esitystä siitä, millaista on elää vammaisena vammattomille tarkoitetussa yhteiskunnassa. Hän on tutustumassa sinuun ihmisenä, sillä sinä persoonana kiinnostat häntä. Vammaisuuden mukanaan tuomista mausteista on toisinaan mukava keskustella. Olemme usein valmiita vastaamaan kysymyksiin. Olemme kuitenkin paljon muutakin kuin toimintakykymme ja haluamme tulla nähdyksi kokonaisuutena. Olen useammankin kerran istunut kahvilla mukavan oloisen tyypin kanssa, mutta keskustelu on toistuvasti kääntynyt vammani vaikutuksiin elämässäni. Ymmärrän sen, mutta tahtoisin näyttäytyä harrastuksineni ja intohimoineni toisen edessä, en vain yhden aspektin kautta. Miltä sinusta tuntuisi, jos joku tahtoisi puhua vain ja ainoastaan vaikkapa murteestasi? Jos treffit ovat tuntuneet enemmänkin siltä, kuin olisin töissä, ei toista tapaamista ole tullut, vaikka deittikumppanilla olisi ollut kuinka kivaa. Kysymysten kanssa tulee löytää tasapaino kolmen asian kesken: 1. Etsi itsenäisesti tietoa. 2. Kysy deittikumppanilta. 3. Luota asioiden selviävän omalla painollaan.Sinun ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea, eikä potea huonommuutta jos et ole tietoinen jostakin jutusta. Me vammaisetkaan emme tiedä kaikkea esimerkiksi muista vammoista.
Kommunikoi epävarmuuksista ja jännityksistä. On luonnollista jännittää uusien tilanteiden edessä. Uusi ihminen hermostuttaa aina. On aivan normaalia, jos toisen vamma lisää aluksi jännityskertomia. Kommunikoi asiasta rohkeasti treffikumppanillesi. Näin hän ei tulkitse jännittyneisyyttäsi esimerkiksi siten, ettet tahtoisi olla hänen kanssaan, että vamma ahdistaa tai sinulla on tylsää. Puhuminen ja sanojen löytäminen voivat toisinaan olla haastavia. Kommunikoiminen edes sinne päin on kuitenkin aina parempi, kuin vaikeneminen. Sano vaikka: ”Minua jännittää, koska pelkään tekeväni tai sanovani jotain tyhmää.” tai vastaavasti voit todeta: ”En ole ennen ollut tekemisissä vammaisen kanssa, joten en tiedä mistään mitään ja saatan sanoa jotain tyhmää.” Oman puutteellisuuden ja epävarmuuden myöntäminen on ok. Deittikumppani voi lievittää jännitystäsi vastaamalla mielesi päällä oleviin kysymyksiin. Muista kuitenkin, että osa asioista selviää automaattisesti vasta ajan kanssa. Kun eräs entisistä kumppaneistani kertoi ensitreffeillä jännittävänsä mokaamista ja vammaisuuden kohtaamista, tunnelma vapautui heti. Halasin häntä ja totesin sen olevan täysin normaalia. Keskustelimme häntä jännittävistä seikoista ja jo muutaman tapaamisen jälkeen hän suhtautui erilaisuuteni niin luontevasti, että unohdin itse omat rajoitteeni.
Kysy oikea-aikaisesti. Kuten on aiemmin todettu, on luonnollista että pääsi päällä tanssii kysymysmerkkejä uuden edessä. Kysymyksiin on myös hyvä saada vastauksia. Älä kuitenkaan Herran tähden mene ensitreffeillä kysymään, kuinka vaikkapa liikuntavammainen kumppanisi harrastaa seksiä. Tuolla kysymyksellä takaat, ettet saa itse kokea asiaa. Se, miten joku ihminen, oli vammaa tai ei, harrastaa seksiä, riippuu hetkestä, mielihaluista ja tietenkin sinusta itsestäsi. Seksin harrastamiseen ei ole vain yhtä oikeaa tapaa. Jos jokin seksin harrastamisessa mietityttää, on siitä hyvä keskustella ennen petipuuhiin ryhtymistä. Kysy kuitenkin vasta sitten, kun näyttää siltä, että olisitte vällyjen väliin päätymässä. Liittyi kysymyksesi mihin tahansa, on tärkeää miettiä ajoitusta. Tunnustele ilmapiiriä: Koska on oikea hetki kysyä jotain?
Luovu oletuksesta, jonka mukaan vammaiset deittailevat vain toistensa kanssa. On totta, että monet vammaiset seurustelevat kaltaistensa kanssa. Onhan se nyt ihan eri asia seurustella ihmisen kanssa, joka esimerkiksi tietää, mitä on, kun keho ei vastaa jokaiseen käskyyn kuten sen kuuluisi. On eri asia puhua vaikkapa ableismista tai byrokratiasta, kun tietää toisen kokemuksellisesti ymmärtävän, miten voimakkaasti esimerkiksi taistelut byrokratian kanssa vaikuttavat aivan koko elämään, kehoon ja mieleen. Jos puhuu kanssavammaiselle, kokee harvemmin pelkoa siitä, ettei otettaisi tosissaan, tulisi vähätellyksi tai kutsutuksi ylidramaattiseksi. Kynnys avautua on pienempi sillä pelko siitä, että toisen käsitys itsestä avautumisen myötä muuttuisi, on pienempi.
Vaikka vammaisten deittailu keskenään on täysin mahdollista ja yleistä, ei se sulje pois sitä, etteivätkö vammainen ja vammaton voisi muodostaa keskenään tasavertaista hyvää parisuhdetta. Muistan, kuinka ympäristön tarjoama malli oli iskostanut päähäni juurikin sen ajatuksen, että minun olisi mahdollista pariutua vain vammaisen kanssa. Vertaistukipiirini olivat ensimmäiseltä luokalta lukion loppupuolelle saakka lähes olemattomat, ellei kuntoutuskeskuksia lasketa. Olin siis varma, että tulisin viettämään koko loppuelämäni yksin. Kas kummaa, valtaosa kumppaneistani ja säädöistäni on kuitenkin ollut vammattomia, eikä poikkeava toimintakykyni ole koskaan ollut syypää kunnon säädöiksi tai suhteiksi muotoutuneiden juttujen kariutumiselle.
Jotkut jutut toki ovat saattaneet kariutua yhden tai kahden tapaamisen jälkeen ja olen tiennyt selvästi syynä olleen vammani. Vika ei kuitenkaan ole siinä kohtaa minussa, tai kenessäkään muussa vammaisessa, vaan siinä, että deittikumppanin ennakkoluulot ja tietämättömyys ovat luultavasti olleet suurempia kuin hänen halunsa tutustua minuun. Joillekin vamma myös on kynnyskysmys. Sekin on ihan ok. On minullakin tiettyjä ominaisuuksia, jotka ovat dealbreakreita deittikumppanissa.
On kuitenkin haitallista ajatella vain tiettyjen ihmisten voivan deittailla vain toisiaan. Se voi estää upeita kohtaamisia.
Muista, ettei pari- tai ystävyyssuhde ole huoltosuhde. Etenkin vaikeavammainen tarvitsee apua arkisissa toimissaan. On luonnollista haluta auttaa kanssaihmistä, etenkin jos tästä ollaan kiinnostuttu, tai jo muodostettu syvempiä tunteita. Muista, ettei vammaisen auttaminen hänen arkipäiväisissä toimissaan, siis sellaisissa, joissa et auttaisi vammatonta kumppania, ole sinun tehtäväsi. Parisuhde on parisuhde, jossa keskiössä ovat kumppanuus, jaetut arvot ja yhdessä vietetty aika ja potentiaalinen tulevaisuus. Päivittäisissä toimissa auttaa henkilökohtainen avustaja, joka saa panoksestaan palkan. Tämä rajanveto on tärkeää tehdä, jotta suhteen dynamiikka ei muutu ei-toivottuun suuntaan. Jos toista auttaa koko ajan, tulee suhteen vammainen osapuoli vammattomasta riippuvaiseksi. Tämä taas asettaa vammattoman harteille velvollisuudentunteen, jota ei tulisi olla. Vammaisen on saatava apua henkilökohtaiselta avustajalta, sillä kumppani ei ole velvoitettu avustamaan missään tilanteessa. Satunnaiset poikkeustapaukset, joissa molemmat valitsevat olla kahden vaikka koko viikonlopun reissussa, ovat täysin eri asia. Henkilöt ovat itse päättäneet niin. Tilanne ei ole jatkuva ja mikä tärkeintä, se ei tapahdu pakon edessä. Muista, että sinunkin on ok pyytää vammaiselta apua. Tuomme mieluusti esimerkiksi vesilasin pyörätuolissa ollessamme, jos asunto tai paikka on esteetön ja siihen pystymme. Minä ainakin tuon mieluusti tavaroita istuessani pyörätuolissa, jos minulta moista pyydetään. Ihmisen on tärkeää tuntea olevansa avuksi.
Totu avustajaan. Jotta vammaisen tarvitsema apu toteutuisi kuten sen kuuluu toteutua, on hänen kodissaan usein suhteenne ulkopuolinen ihminen. Muista, että hän toimii ainoastaan deittikumppanin käsinä ja jalkoina silloin, kun tämän omat eivät riitä. Hän ei ole kiinnostunut siitä, mitä puhutte tai mitä teette. Hyvä avustaja on sosiaalisen tilanteenne kannalta näkymätön, eli hän ei ota osaa ympäristön tapahtumiin vaan keskittyy vain suorittamaan hänelle annettua hommaa. Runsaskaan avuntarve ei koskaan tarkoita avustajan olevan läsnä 24/7 niskaan hönkien. Avustaja suorittaa, ainakin omassa tapauksessani, sen tehtävän, jonka hänelle annan ja poistuu sitten kuuloetäisyyden ulkopuolelle siten, että voin keskittyä rauhassa elämäni sosiaalisiin suhteisiin, mutta saan apukäteni kiinni viestillä. Ulkopuolinen ihminen saattaa aluksi tuntua suorastaan kauhistuttavalta ajatukselta, mutta voin vakuuttaa, että häneen tottuu kyllä ajan kanssa.
Älä tee puolesta. Edelliseen osittain liittyen: Sinun tehtäväsi ei edelleenkään ole auttaa vammaista kumppania. Mikä tärkeintä, älä tee puolesta. On luonnollista, että tahdot auttaa etenkin, jos jokin asia näyttää vaikealta tai hitaalta. Jos kuitenkin autat kysymättä, saatat viedä vammaiselta tahtomattasi hänen itsenäisyydentunnettaan. Itse tekeminen omien voimavarojen ja toimintakyvyn puitteissa on meille tärkeää. Odota että kumppanisi kysyy tai pyytää apua. Vastaavasti voit itse kysäistä, tarvitseeko hän apua jossakin. Et ole välinpitämätön jos odotat pyyntöä. Odottamalla takaat, että vammainen saa pitää kiinni itsenäisyydentunteestaan, eikä suhteenne muutu huoltosuhteeksi.
Jätä muiden kommentit omaan arvoonsa. Jos olet parisuhteessa vammaisen kanssa, tulee se herättämään ihmisissä mitä luultavammin reaktioita. Jos ei ole kokemusta vammaisuudesta tai vammaisista, eikä ole etsinyt tietoa, saattaa omata yli sukupolvien periytyneitä suhtautumisia: Ajatuksia siitä, kuinka kaikki vammaiset ovat samanlaisia. Näkemyksiä, jonka mukaan fyysinen vamma tuo aina mukanaan älyllisiä haasteita. Ajatuksen, jonka mukaan vammaisen elämä on automaattisesti huonompaa. Saatat kuulla kadulla liikkuessasi kommentteja kuten: ”Onpa hienoa, kun sä pidät tuosta huolta” tai kaverit kotibileissä saattavat tiedustella, miksi hengaat tuollaisen kanssa, kun voit saada paremman. Kaverien kommentit johtuvat sisäistetystä ableismista, he eivät ole vaivautuneet murtamaan vammaisiin liittyviä ennakkoluulojaan. Kommentit voivat sattua. Se on ok. Kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja. Muiden kommentit eivät kuitenkaan kerro mitään suhteestanne, vaan ainoastaan toisen asenteista. Jätä kommentit siis omaan arvoonsa, jos mitenkään kykenet. Sillä, mitä muut ajattelevat ei ole väliä. Ainoastaan sillä, ovatko suhteen osapuolet onnellisia, on merkitystä.
Deittailu on aina kerrassaan kummallinen laji. Tärkeintä sinä on kuitenkin tunnistaa omat ennakkoluulonsa, kohdata jokainen mahdollisimman avoimesti ja kommunikoida tunteistaan.
Lue myös:
Miten selvitä deittailusta?
Deittailusta digitalisaation aikakaudella
