Opeta erityislapsi osallistumaan ja pitämään puoliaan

Lapsuudessa vammaisuus voi tuntua raskaalta. Pitäisi kyetä jollain tasolla käsittämään oman toimintakyvyn rajat ja se, ettei välttämättä kykene osallistumaan kaikkiin leikkeihin muiden tavoin. Joskus se, ettei voi hyppiä hyppynarua muiden kanssa, voi tuntua maailmanlopulta. Surevaa lasta tulee kuunnella, asioista täytyy keskustella.

Omaisen tulee huolehtia, että jälkikasvu saa tarvitsemansa palvelut kuten kuntoutuksen, apuvälineet, henkilökohtaisen avun ja erityisjärjestelyt kouluun. Tehtävää on paljon, palavereja loputtomasti. Samaan aikaan lapselle pitäisi antaa mahdollisuus oppia asioita itsenäisesti ja omaan tahtiin.

Sinulla, erityislapsen vanhempi, on suuri vaikutus siihen, millainen persoona jälkikasvustasi muovautuu. Lapsi turhautuu uutta taitoa opetellessaan, kuten kuka tahansa, kun epäonnistumisia tulee toisensa perään. Vammaisen lapsen kohdalla epäonnistumisia tapahtuu todennäköisesti kymmeniä enemmän kuin terveellä ikätoverilla. Periksi ei tule antaa hankaluuksista huolimatta.

Yhteiskuntamme, ainakin nykyisellään, sortaa heitä, joiden asema on jossain määrin heikompi. Me, joilla on jonkinlaisia erityistarpeita, joudumme usein taistelemaan oikeuksistamme. Se on ajoittain uuvuttavaa.

Jotta byrokatiaviidakosta selviää, täytyy olla itsevarmuutta ja päättäväisyyttä etenkin silloin, kun yhteiskunnan instituutiot yrittävät viilata linssiin tai väittävät, että hakemus x on puutteellinen, tai hylkäävät sen tyystin. Mistä tämän tarvittavan itsevarmuuden saa? Kotikasvatuksella on suuri vaikutus.

Kiukuttelevalle lapselle on turhauttavaa selittää, miksi asiaa x harjoitellaan. Vanhempi saattaa ajatella, ettei toinen kuitenkaan ymmärrä. Osittain se on totta. Lapsen on hankala hahmottaa asioita, jos hänelle sanotaan, että “15 vuoden päästä pystyt tekemään tuon ja tuon jos nyt harjoittelet tätä taitoa”. Pieni mieli ei pysty hahmottamaan asioita niin pitkälle. Kannattaa pitää esimerkit ja selitykset mahdollisimman linkittyneinä vallitsevaan hetkeen. Vaikka he kiukuttelisivat nyt, vuosien päästä he kiittävät niitä, jotka pistivät heidät muksuna harjoittelemaan.

Itsenäisyyden harjoittelu on välttämätöntä. Yhtälailla merkittävää on se, että lapsi otetaan mukaan päätöksentekoon. Pieni muksu ei tietenkään voi sanella elämäänsä, mutta on tärkeää, että hän saa edes ilmaista mielipiteensä häntä koskevista asioista.

Lapsen mielipiteeseen on tärkeä reagoida. Reagoimisella en tarkoita siihen myöntymistä. On kuitenkin tärkeää osoittaa lapselle, että hän on tullut kuulluksi. Tämän voi osoittaa antamalla lapselle mahdollisuuden kertoa mielipiteensä harjoitteista, tai vaikkapa omasta oppimisestaan ja kuntoutumisestaan ylipäätään. Nämä mietteet voi viedä terveisinä kuntoutuspalavereihin ynnä muihin. On yhtä olennaista, että lapsen kanssa käydään palaverissa sovitut asiat läpi hänen kehitystasonsa huomioiden. Avoin keskustelu osoittaa, että pikkuisen mielipiteellä on väliä.

Ei, tällä en tarkoita, että esimerkiksi tarha- tai alakouluikäisen tulisi istua kuin tatti kuntoutus- tai vammaispalveluita koskevissa palavereissa. Ne ovat raskaita allekirjoittaneellekin. Miten ylivilkkaan mukulan saisi kuuntelemaan rauhassa asioita, joita on niiden kapulakielisyyden vuoksi hankala ymmärtää aikuisenakin? Ei mitenkään.

Lapsesta, joka on pienestä asti opetettu sanomaan mielipiteensä, kasvaa itsenäinen aikuinen. Sellainen, joka selviää tässä myllertävässä yhteiskunnassa, joka toivottavasti on menossa parempaan suuntaan.

One comment

  1. Kiitos Pinja juuri sitä,tärkeää asiaa joka ylittää monen muun tärkeyden. Mitä järkeä on jos osaa käyttää käsiä tai kävelee mutta ei ole mitään mieltä mistään, on aikuisen varjo. Ja asia tulee vielä kokemusasiantuntijan suusta. Lisään vielä sen vaikka olisi kehitysvamma ja ajateltaisiin
    , että ei se ymmärrä, voi silti rakentaa osallistuvaa minää ja pitää tehdä kun on mahdollista. Ei siis aikuisessa elävää nuorta, jonka pitäisi kuitenkin aikuisena osata olla itse. Laitan jakoon.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.