Yhteiskuntamme suhde seksuaalisuuteen on vähintäänkin kummallinen ja jollain tavalla vääristynyt. Vaikka olemme toki vapautuneet siitä, mitä olimme vuosikymmeniä sitten, edelleen seksuaalisuudesta puhuminen saa monet vaivautuneeksi. Sitä pidetään asiana, joka on liian yksityinen ollakseen sovelias aihe julkiseen keskusteluun. Seksuaalisuudesta avoimesti keskusteleminen olisi äärimmäisen tärkeää moneltakin kantilta. Mistä asioista tulisi puhua ja miksi?
Seksuaaliterveydestä tulisi puhua enemmän. Tällä hetkellä monet kokevat häpeää esimerkiksi sukupuolitautitesteihin hakeutumisessa. Ajatellaan, että jos hakeutuu testeihin, muut tuomitsevat henkilön ja ajattelevat tämän olleen huolimaton hupakko. Ei se niin mene. Jokaisen pitäisi käydä säännöllisesti testeissä, vaikka olisi vakituisessa parisuhteessa. Testeihin meneminen on välttämättömyys, ja ainoa oikea teko silloin, jos oireita ilmenee. Vaikka oireita ei olisikaan, on itsensä säännöllinen tarkistaminen vaan osoitus vastuullisuudesta. Omasta seksuaalisesta terveydestään huolehtiminen ei ole nolo asia. Sen pitäisi olla itsestäänselvyys. Myös esimerkiksi ehkäisyasioista huolehtiminen on osa seksuaaliterveyttä ja kaikkien aktin osapuolten vastuulla. Silti vaikkapa kumien ostaminen voi nolottaa nuorempaa väkeä.
Seksuaaliterveyden yhtä olennainen osa on myös ihmisten tarpeiden ja samalla koskemattomuuden täyttyminen. Koska me ihmiset olemme seksuaalisia olentoja, on tärkeää, että tunnemme itsemme kokonaisiksi tällä saralla. Lyhyesti viittaan tällä siihen, kuinka henkilön täytyy osata sanoittaa tarpeensa, tulla kuulluksi ja päästä jollain tavalla ne täyttämään. Samoin ihmisen on koettava, että hänen koskemattomuuttaan kunniotetaan ja toimia samoin muiden kanssa.
Jos kokee oman seksuaalisuutensa tai seksielämänsä kanssa ongelmia tai haasteita, niistä tulisi uskaltaa puhua. Kukaan ei osaa lukea ajatuksia. Joten jos ongelmia ei tuo ilmi, on niiden kanssa lopulta aika yksin. Asiat eivät ratkea vain pyörittelemällä niitä omassa päässä. Kuka tahansa voi kipuilla seksuaalisuutensa kanssa. Syitä tähän voi olla monia. Esimerkiksi se, ettei ole löytänyt omia mieltymyksiään. Tai halut ja tarpeet eivät kohtaa kumppanin kanssa. Muita seikkoja voivat olla esimerkiksi sateenkaarevuus, kaipuu toisenlaiseen suhdemuotoon, tai vaikkapa vamma. Asioista on tärkeä puhua paitsi oman mahdollisen kumppanin tai kumppaneiden kanssa, myös seksuaalineuvojan.
Lue: Missä on vammaisten seksivalistus? sekä Sinulle, seksuaalineuvoja tai -terapeutti
Vammaiset saattavat kipuilla sen kanssa, kuuluuko seksuaalisuus heille. Ovatko he sellaisia olentoja, jotka voivat tuntea nautintoa ja joilla voi olla haluja? Valtavirran edustajalle nämä asiat ovat itsestäänselvyys. He saattavat ihmetellä, miksi joku edes pohtii tuollaisia asioita. Vammaiselle seksuaalisuus ja sen toteuttaminen eivät ole selviö, sillä aiheeseen liittyvät kuvastot invoista ovat hyvin vähäisiä ja kapeakatseita. Esimerkiksi asenteet avusteista seksiä käsittelevissä keskusteluissa ovat usein negatiivisia.
Jotta eri vähemmistöihin kuuluvat ihmiset eivät joutuisi kamppailemaan seksuaalisuuden ja minäkuvansa kanssa niin paljon, tulisi moninaisuudesta puhua paljon aiempaa avoimemmin. Vain puhumalla voi ymmärrys lisääntyä, niin yksilössä itsessään, kuin muissa. Puhumisessa ja keskustelun herättämisessä ei tulisi olla mitään hävettävää.
Olisi entistä tärkeämpää tuoda esille se, että nauttiminen on olennainen osa seksuaalista kanssakäymistä. Se ei ole vain lisääntymistä varten. Se on hauskanpitoa. Kaikki tulee kuitenkin tehdä suostumuksellisesti ja omastaan sekä kumppanien turvallisuudesta huolehtien. Olisi tärkeää myös päästää irti siitä käsityksestä, jonka mukaan seksi on pelkästään yhdyntää. Erilaisia tapoja ja käsityksiä siitä, mitä seksi pitää ja ei pidä sisällään, on vähintään yhtä paljon kuin on ihmisiäkin. Nämä käsitykset voivat lisäksi laajentua vuosien saatossa.
Palataan hauskanpitoon ja siihen liittyviin ajatuksiin. Seksistä nauttiminen eri ihmisten kanssa ei ole millään tavalla väärin, eikä sitä pitäisi hävetä. En ymmärrä kulttuuria, jossa mies on sankari, jos hän makaa monen naisen kanssa, mutta vastaavassa tilanteessa oleva nainen mielletään lutkaksi. Eihän siinä ole mitään järkeä. Tasa-arvoinen kohtelu myös tällä saralla olisi äärimmäisen tärkeää. Naiset saattavat tuntea häpeää omista haluistaan yhteiskunnan asenteiden vuoksi.
Sooloseksistä vaietaan liikaa. Jokainen sitä tekee, mutta siitä puhumista kaihdetaan. Usein käytetään mielenkiintoisia termejä kuten ”säälittävä runkkari”, ikään kuin itsetyydytyksessä olisi jotain vikaa. Sehän on paras tapa tutustua itseensä ja omaan kehoon. Jos ei itse tiedä mistä pitää, ei voi myöskään ohjata kumppaniaan.
Aikuisviihde on yhteiskunnassamme vaiettu asia, vaikka jokainen sitä kuluttaa, muodossa tai toisessa. Ko. eroottinen materiaali on ok väylä oppia omista mieltymyksistään ja monelle hyvin tavallinen keino löytää nautintoa. Kysymys onkin enemmän siitä, millaista materiaalia kuluttaa. On tärkeää, että ymmärtää pornon ja todellisuuden rajat. Eikä tyydy vain valtavirtajynkytykseen, vaan käsittää, että vaikka minkälaista sisältöä on löydettävissä, jos osaa etsiä. Toki parannettavaa mm. eettisyyden ja kehokuvaston moninaistamisen saralla on. Miksi vammaiset loistavat poissaolollaan eroottisessa sisällössä?
Leluissa ei ole mitään hävettävää, kuten ei myöskään valtavirrasta poikkeavista mieltymyksistä, esimerkiksi BDSM-leikeissä. Niiden avulla, käytettiin niitä sitten yksin tai kumppanien kanssa, nautinto voi päästä aivan uusiin sfääreihin. Ei voi tietää, mistä pitää, ellei kokeile. Jos jokin asia tosin kauhistuttaa jo ajatustasolla, kannattaa kyseinen asia ehkä jättää väliin. Lue: BDSM – mitä se on ja miten se voi näyttäytyä vammaisnäkökulmasta? . Mikseivät aikuisten lelumarkkinat huomioi kaikkia?
Entäpä ne traumat? Jos ihmisen koskemattomuutta rikotaan, vaikuttaa se hänen minäkuvaansa kokonaisvaltaisesti, ei pelkästään seksuaalisuuteen tai kykyyn ilmaista sitä. Se vaikuttaa kaikkeen, jokapäiväiseen elämään. Yhteiskunnassamme kuitenkin vaietaan usein seksuaalisesta kaltoinkohtelusta. Se on väärin. Hyväksikäyttö ei ole ikinä, ei koskaan, uhrin syy. Ainoastaan puhumalla voi aloittaa toipumisen. Mutta koska nyky-yhteiskunnassa aiheeseen liittyy voimakkaasti häpeää, puhumista vältellään.
Seksuaalisuus on luonnollinen asia. Jokaisella tulisi olla oikeus ja mahdollisuus tutkia ja toteuttaa omia mieltymyksiään. Niitä ei pitäisi joutua häpeämään tai piilottelemaan, ellei niihin sitten liity jotain aidosti moraalisesti väärää. Mikäli kohtaaminen tapahtuu suostumuksellisesti ja niin, että mahdolliset osapuolet ovat keskenään tasa-arvoisia ja turvallisuudesta huolehditaan, ei siinä ole mitään väärää tai tuomittavaa. Yhteiskunnan pitäisi avautua tälle keskustelulle aiempaa voimakkaammin. Median ja yleisen keskustelun tulisi moninaistaa kuvastoaan seksuaalisuudesta.
