Mielenterveys

Miten kipu on minuun vaikuttanut?

Monet seikat ovat vaikuttaneet siihen, millainen ihminen olen nyt ja miten käyttäydyn. Luonnollisesti ikä tuo mukanaan viisautta, mutta myös menneisyys ja kasvuympäristö ovat vaikuttaneet minuun. Masennuksella ja muilla kokemillani sairauksilla on ollut merkitystä nykyminun muovautumisessa. Olen puhunut blogissani moneen otteeseen kivusta, niin suostumuksellisesta kuin ei-toivotustakin. Aiemmat postaukseni aiheesta voit lukea tästä ja tästä. Nyt on kuitenkin aika pohtia niitä seikkoja millä tavoin kipu on vaikuttanut minuun ihmisenä ja vaikuttanut toimintaani, kenties jopa sosiaalisiin suhteisiini.

Varon tilanteita, joissa kipua voi ilmetä. Ennen koin olevani hyvinkin spontaani ihminen, silloin kun aikatauluni sen sallivat. Rakastin sitä, kun saatoimme silloisen säätöni kanssa vain hypätä junaan määränpäänämme tuntematon. Päivän kestävät reissut olivat jotain, mitä  rakastin. Haluaisin edelleen noille reissuille, mutten voi. Matkustan aina manuaalilla, sillä sen kanssa pääsee kätevästi vaikka portaita, jos on tarvis. Manuaalissa oleminen saattaa kuitenkin alkaa sattua jo vartin jälkeen. Voi olla, etten tunne koko päivänä kipua. Koskaan ei voi tietää. Yritän tunnustella kehoani ja miettiä, milloin riskin ottaminen kannattaa. Kaikesta huolimatta istun toisinaan manuaalissa, jos koen syyn tärkeäksi.

Kipu on saanut minut vetäytymään sosiaalisista tilanteista. Koska kipu voi iskeä yllättäen ja on pahimmillaan lamauttavaa, viihdyn useammin yksin, kuin muiden seurassa. En halua muiden näkevän mahdollista kipukohtaustani ja huolestuvan, eiväthän he voi asialle mitään. Olen toisaalta oppinut näyttelemään ja peittämään kipuani. Usein näytän ulospäin kaiken olevan hyvin, vaikka sisäisesti minun tekisi mieli itkeä. Vaikka osaan peittää kivun, en tosiaankaan tahdo tehdä niin, ellei ole pakko. Kivun olessa päällä en siis lähde mihinkään, ellei tilanteeseen liity velvollisuuksia.

Vaikka olen kehopositiivinen vaikuttaja, inhoan kehoani, tietyllä tapaa. Pidän peilikuvastani, ja vain harvoin vammani aiheuttaa minulle epävarmuutta, ellei kyseessä ole vaikka uusi seksikumppani. Vihaan kuitenkin toisinaan sitä, miten kehoni toimii, tai toisaalta ei toimi. CP:n vuoksi lihakseni ovat spastiset, eli niissä on kohonnut lihasjänteys. Kivun vuoksi spastisuus lisääntyy ja toisinaan liikkuminen on pitkään jatkuneiden kiputilojen jälkeen hyvin hankalaa, vaikkei se ulospäin näkyisikään. Inhoan sitä, kun en pysty tekemään jotain, mikä normaalisti olisi minun mittapuullani helppoa. Kivun vaikutusten purkaminen kestää.

Olen menettänyt osittain uskoani lääkäreihin tämän asian suhteen. Olen valittanut usealle lääkärille kivuista, joiden varmaa syytä ei tiedetä ja jotka ovat alkaneet leikkauksen jälkeen. Minusta tuntuu, että he nostavat kätensä pystyyn. Minulle ehdotetaan lääkettä tai lääkeannoksen nostoa. Lääkkeet eivät ole auttaneet. Syytä tai kunnon ratkaisua en ole saanut. Fysioterapeuttien tekemä faskiakäsittely auttaa, vaihtelevan ajan. Olen siitä kiitollinen, mutta tarvitsisin jotain kestävää. Lue teemasta lisää tästä.

Haluan oppia lisää ja vaikuttaa. Kipu ja sen aiheuttamat ongelmat ovat herättäneet minussa halun ymmärtää kehoani ja vammaani. Fysioterapiakäynnit kuluvatkin siihen, että manuaalisen käsittelyn ja aktiivisen harjoittelun aikana keskustelemme miksi jokin paikka esimerkiksi kiristää ja mihin se linkittyy. Uskon tiedon helpottavan olemista, vaikken voisi suoraan sen avulla parantaakaan oloani. Toisaalta, koska tiedän, mitkä asiat helpottavat oman kehoni toimintaa edes vähän, tahdon nostaa esille vaikkapa manuaalista käsittelyä, jotta sen tärkeys ymmärrettäisiin. Ehkä joku saa siitä apua.

Olen löytänyt suostumuksellisen kivun. Kun kipukohtaus on päällä tunnen menettäväni vallan kehostani. Keho tuntuu vieraalta ja tunnen olevani sen vanki. Etsiessäni helpotusta tähän inhottavaan oloon, löysin suostumuksellisen kivun. Löysin kivun hyvät aspektit. Kun kipu on suostumuksellista, antaa se vallan tunnetta, vaikka luovuttaisikin kehonsa toisen, luotettavan ihmisen armoille. Suostumuksellinen kipu antaa uudenlaisia kehotuntemuksia ja opettaa tuntemaan sitä paremmin. Lue aiheesta tästä ja tästä.

Olen ymmärtänyt kehon ja mielen yhteyden. Kipu vaikuttaa mieleen. Yhteyttä on turha kieltää. Kun minuun sattuu ja esimerkiksi liikkuminen on hankalaa, on myös mieli maassa. Kaikki tuntuu hankalalta, ahdistaa ja vituttaa. Silloin toimin käytännössä minuun sisäänrakennetun velvollisuudentunteen voimin. Lue enemmän mielen ja kehon yhteydestä tästä.

Kipu on vaikuttanut minuun ja toimintaani paljon. Olisin luultavasti hyvin erilainen ihminen ilman kipua. Kaikki sen vaikutukset eivät kuitenkaan ole negatiivisia, sillä kipu on herättänyt minussa myös halun oppia ja vaikuttaa. Lisäksi olen löytänyt tieni suostumuksellisen kivun pariin. Siitä huolimatta ei-toivottu kipu on asia, johon tulee puuttua ja löytää sellaiset hoitokeinot ja muodot, jotka toimivat yksilöille.

Lue myös:
Miten masennus on minuun vaikuttanut?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.