Tämä postaus on osa “Mitä BDSM voi tarjota vammaiselle ja miksi teemasta tulisi puhua enemmän?” -juttusarjaa, jossa avaan laajemmin lopputyössäni esiin nousseita seikkoja. Tarkemmin juttusarjan rakentumisesta ja tarkoitusperistä voit lukea tästä. Ko. postaukseen on listattu myös sarjan muut osat ja linkit niihin löytyvät ko. postauksesta aina, kun uusi osa on julkaistu.

—

Kiinnosti kulttuuri tai ei, on BDSM:sta hyvä tietää yksi asia: Se ei ole väkivaltaa. Kaikesta, mitä sessiossa tapahtuu on sovittu joko etukäteen tai session aikana. Rajoista on puhuttu etukäteen. Molemmat osapuolet tietävät, miten kommunikoidaan, jos tilanne tuntuu epämiellyttävältä. Kuitenkin, kuten kaikkialla muuallakin, voi myös BDSM-kulttuurissa tapahtua tarkoituksellista tai tahatonta väkivaltaa. Syynä tahattomaan väkivaltaan voi olla esimerkiksi liian vähäinen kommunikaatio. Puhumisen tärkeyttä ei siis voi korostaa liikaa.

Ei ole yhtä tapaa harrastaa BDSM-leikkejä. Tapoja on yhtä monia kuin on ihmisiä tai sessiointikumppaneita, eli henkilöitä, joiden välisessä kanssakäymisessä on läsnä BDSM-elementtejä. BDSM: n toteutustavat voivat myös vaihdella voimakkaasti kumppanista toiseen. Toisen kanssa voidaan harrastaa esimerkiksi sitomista, toinen on taas hyvä aiheuttamaan kipua, kolmannen kanssa voidaan harrastaa alistamista tai nöyryyttämistä, ja niin edelleen. Jollain toki on vain yksi sessiointikumppani. On tärkeää tiedostaa, ettei BDSM-leikkejä tarvitse harrastaa vain sellaisen ihmisen kanssa, johon on voimakas romanttinen tunneside. Sessioida voi myös puhtaasti siihen tarkoitukseen valitun, luotettavan partnerin kanssa. Koska BDSM:ssa leikitellään tunteilla ja tuntemuksilla, on tärkeää, että omat ja kumppanin sessiontitarpeet sopivat yhteen. Omista rajoista, tarpeista ja haluista, niin session kuin jälkihoidonkin suhteen, on tärkeää puhua etukäteen.

Koska BDSM: n toteutustavat ovat moninaisia, ja ihmisten käsitykset siitä, mikä on BDSM-kulttuuria ja mikä ei, vaihtelevat, on tiedonhaku tärkeää. Tiedonhaku on tärkeää turvallisuussyistä: Esimerkiksi sitomaan ei kannata lähteä ennen kuin tietää, mitä tekee. Kannattaa vaikkapa etsiä sidontakirjoja, joita löytyy nykyään markkinoilta yllättävän paljon shibarin nostettua päätään harrastajamaailmassa, tai vastaavasti etsiä netistä vinkkejä. Myös sidontaan tarkoitetut  sakset, jotka eivät riko ihoa,  on hyvä pitää lähellä, jos käykin niin, että kesken sidonnan iskee paniikki ja köysistä on päästävä heti. On myös muistettava, ettei vedä solmuja liian tiukalle. Veren on kierrettävä. Sidottavalta on myös kysyttävä selvästi, mistä hänet saa sitoa. Myös esimerkiksi se on hyvä selvittää, mihin on turvallista vaikkapa lyödä.

BDSM:n kannattaa tutustua teorian tasolla jo ennen kuin on halukas aloittamaan akteja. Väyliä toteuttaa itseä on lukuisia, eikä kaikenlainen BDSM ole kaikkien juttu. Onkin syytä tutustua etukäteen sellaisiin seikkoihin, jotka itseä voisivat kiinnostaa. “Kyllä”, “Ei”, ja “Ehkä”-listat ovat hyvä tapa kartoittaa omaa suhtautumista erilaisiin asioihin. On tärkeää muistaa, että omat mieltymykset BDSM:n suhteen voivat vaihdella esim. elämäntilanteen mukaan. Vaikka jotkin asiat eivät olisikaan omia juttuja, kannattaa niihin tutustua silti, jotta esimerkiksi uuden sessiointikumppanin käyttämät termit eivät tunnu aivan vieraalta kieleltä.

Vaikka BDSM-kulttuurin kulmakiviä onkin avoin kommunikaatio ja keskustelu, tapahtuu myös kulttuurin sisällä väärinkäytöksiä. Kokemattoman subin eli alistuvan henkilön tietämättömyyttä voidaan käyttää väärin. On olemassa domeja, jotka saalistavat kokemattomia subeja ja ovat esimerkiksi välinpitämättömiä tämän rajoja kohtaan. On otettava huomioon, etteivät dominoivat osapuolet ole ainoita, jotka voivat käyttäytyä kulttuurissa väärin. Myös alistuvammassa roolissa olevat eli subit voivat käyttäytyä väärin. BDSM-Baari on listannut sivuilleen ns. vaaran merkkejä, joita kannattaa tarkkailla. Samankaltainen kattava lista löytyy myös Akateemisten Kinkyjen Häkki – sivustolta. Häkki ei vaadi kirjautumista.

Mitä tietoa kaivataan?

Valtaosa eli 26 39:sta vastaajasta oli väitteen “Olen saanut kulttuurista riittävästi tietoa tai tiedän mistä hakea sitä”, kanssa lähes samaa mieltä tai täysin samaa mieltä.  Tämä yllätti minut.

Kun puhutaan siitä, millaista tietoa vammaiset kaipaisivat, on vastaus selvä. Heitä mietityttävät samat asiat kuin vammattomia: Miten asettaa rajat uuden kumppanin kanssa? Mistä välineitä voisi ostaa? Miten niitä voisi tehdä itse? Lisäksi esiin nousee spesifimpiä seikkoja, kuten voiko jotain asioita, esimerkiksi tuoleja, saada apuvälineenä kunnalta?

Vammaiset kaipaavat tietoa inklusiivisuudesta ja esteettömyydestä. Tahdotaan löytää tiloja ja yhteisöjä, jotka eivät ole ableistisia. Olisikin hyvä, jos yhdistyksien tapahtumatiedoissa lukisi aiempaa selvemmin esimerkiksi esteettömyydestä.  Kyselyssä nousi esiin myös se, ettei seksityöläisillä, kuten ammattidominoilla, useinkaan lue sivuillaan, ovatko vammaiset asiakkaat tervetulleita tai onko ammattilaisella aiempaa kokemusta ko. asiakaskunnasta. Tämä on tärkeä pointti ja jokainen alalla kykenee onneksi helposti lisäämään tietoisuutta tältä osalta.

Luonnollisesti kaivataan myös muuta tietoa kuin perinteisen cis-heteronormatiivisen kuvaston luoma kuva tai aikuisviihteen näyttämä malli.

Mistä tietoa voi saada?

Vaikka monet kyselyyn vastanneista sanovat löytäneensä riittävästi tietoa esim. itse etsimällä internetistä tai yhteisöistä, eivät kaikki kuitenkaan ole osanneet etsiytyä oikean tiedon pariin. Google on suuri ja mystinen paikka, josta löytyy paljon oikeaa tietoa, mutta myös valheellista. Lukemaansa suhtautuminen kriittisesti on tärkeää. Seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä voi kääntyä seksologin puoleen. 39:sta vastaajasta 26 oli kuitenkin täysin eri, tai lähes täysin eri mieltä väitteen “Olen saanut tukea seksuaalisuuteen liittyvissä kysymyksissä ammattilaiselta”, kanssa. Seksuaalineuvojan kanssa voi pohtia esimerkiksi rajojen asettamista, tai sitä, mitä BDSM itselle merkitsee. Jos kommunikaatio tuntuu hankalalta, on ammattilaisella usein tarjota tähän työkaluja. Vastaavasti ammattilaisen kanssa voi käydä läpi tilanteita, joissa on tapahtunut jotain ikävää. Jos ammattilainen on erikoistunut kulttuuriin, voi hänellä olla esimerkiksi vinkkejä siihen, millaisia välineitä vammainen pystyisi itse käyttämään.  Esimerkiksi floggerilla voi olla hankala huitoa ja parempi väline kivun tuottamiseen voisi olla vaikkapa paddle. Seksologi voi myös ohjata kinky-yhteisöjen tai sivustojen piiriin. Myös toiminta – tai fysioterapeuteilla voi olla näkemystä helppokäytttöisiin välineisiin. On kuitenkin täysin ymmärrettävää, jos ei tunnu luontevalta tulla omalle fysioterapeutille ulos kinkykaapista, etenkään, jos tähän ei ole lämpimiä välejä. Voi olla, ettei fysioterapeutti ymmärrä BDSM-välineistöstä mitään. Osa seksologeista on kuitenkin fysio – tai toimintaterapeutteja.  Monella seksologian ammattilaisella saattaa olla myös kontakteja esimerkiksi seksityötä tekeviin henkilöihin, joilla on tarjolla myös BDSM-palveluita.

Jos haluaa tutustua kulttuuriin ja oppia lisää, ovat bileet ja kanssaihmisten foorumit hyviä paikkoja tähän. Siellä pääsee tutustumaan ihmisiin, sekä oppimaan erilaisista tavoista toteuttaa itseään. Lisäksi kohtaamisissa voi purkaa huolia ja murheita teemaan liittyen, tai kysellä, onko jokin normaalia. Bileissä ei luonnollisestikaan tarvitse tehdä mitään, ellei se tunnu omalta jutulta. Ennen bileisiin menoa kannattaa tutustua tarkemmin, mitä juuri kyseinen iltama tarkoittaa, kuten onko illassa pukukoodia ja mitkä ovat tapahtuman säännöt. Kansainvälisissä foorumeissa kannattaa ottaa huomioon se, kuinka eri maissa voi olla jo kulttuurisella tasolla omastamme poikkeavia käsityksiä vaikka siitä, mikä on esimerkiksi fyysisen läheisyyden näkökulmasta ok ja sallittua.

Myös kyselyni vastauksissa nousi esiin kinky-yhteisöjen ja bileiden tärkeys tiedonsaannin kannalta.

Millaisia ongelmia BDSM-aiheiseen tiedonsaantiin liittyy?

Vaikka aikuisviihde onkin oiva tapa tutustua omiin mieltymyksiinsä, ei se ole todellinen kuvaus kulttuurista. Pornosta puuttuu usein kommunikaatio, sekä jälkihoito, jotka ovat molemmat tärkeitä sessiointiin liittyviä seikkoja.

Eräs ongelma, minkä vastaajat nostivat kyselyssä esiin, on kielimuuri. BDSM:sta on kyllä paljon tietoa, mutta suuri osa siitä on englanniksi. Vaikka monet osaavatkin englantia hyvin, saattaa spesifimpi teemaan liittyvä sanasto tuntua vieraalla kielellä hankalalta. Jos tietoa haluaisi etsiä suomeksi, löytyy sitä etenkin vammaisnäkökulmasta melkein olemattomasti, ja englanniksikin vain vähän. Tätä kritisoivat myös monet vastaajat.

Seksuaalisuudesta vammaisnäkökulmasta on ylipäätään alettu puhua vasta viime vuosina. BDSM on vielä stigmainen aihe, joten esimerkiksi välineitä, joista vammainen voisi sessiossaan hyötyä, tai kyetä kumppaniinsa käyttämään, ei ole listattu juuri missään. (Poikkeuksena Mahdollisuus nautintoon – opas. Oppaasta on tulossa myös selkokielinen versio.) Vaikka BDSM ei olekaan välineurheilua, voivat erilaiset välineet helpottaa vammaisen toimimista.

Vaikka bileet ovat hyvä paikka tutustua kulttuuriin, ei vammaiselle välttämättä tarjoudu osallistumiseen mahdollisuuksia. Tapahtumat järjestetään usein esteellisissä tiloissa. Vaikka BDSM-kulttuurissa pyritäänkin luomaan bileisiin turvallisempaa tilaa, ei se ole mutkatonta. Se, mikä taho on järjestämässä bileitä, vaikuttaa usein myös siihen, kenelle tila on turvallinen. Bileissä voi tapahtua samanlaista syrjintää kuin muuallakin. Vammaiselle kynnys mennä alakulttuurin bileisiin voi olla suurempi kuin vammattomalle.

Seksologian ammattilaisen tulisi pystyä suhtautumaan mihin tahansa kohtaamaansa asiaan, myös BDSM-kulttuuriin, neutraalisti. Ammattilaisetkin katsovat maailmaa omista lähtökohdistaan ja näin ollen kulttuuriin liittyvä stigma saattaa näkyä myös asiakastyössä. Kenties ammattilainen ei ole vain etsinyt tietoa teemasta, eikä näin ollen  osaa vastata vammaisen kysymyksiin. Kenties ammattilainen suhtautuu teemaan negatiivisesti ja sen näkyy hänen käytöksessään. Vammainen ei saa näin apua tarvitsemiinsa asioihin ja pahimmillaan tuntee olonsa tuomituksi ja vialliseksi.

Mitä tulisi tehdä, jotta ymmärrys BDSM-kulttuurista lisääntyy?

Yleinen seksikeskustelu pyörii vielä hyvin paljon heteronormatiivisen, penetraatiokeskeisen ajattelun ympärillä. BDSM:n hienous on siinä, että se näkee koko kehon nautinnon tuottamisen välineenä. Tällaisesta ajattelusta hyötyisivät aivan kaikki. Se kuitenkin vaatisi sitä, että seksi uskallettaisiin yleisesti nähdä monipuolisemmin kuin mitä nyt nähdään. Kulttuuriin vihkiytyneiden tulisi uskaltaa puhua kokemuksistaan ja havainnoistaan avoimemmin myös sellaisille, jotka eivät piireihin kuulu.  Nyt niin ei stigman vuoksi tehdä.

Keskustelun siitä, että me vammaisetkin omaamme seksuaalisuuden, tulisi aueta. Ammattilaisten tulisi tehdä enemmän tutkimuksia siitä, mitä kaikkea BDSM voi tarjota ihmiselle.

Ihmisille on avattava sitä, mitä kaikkea BDSM voi olla. Representaatioihin esimerkiksi mediassa, on kiinnitettävä enemmän huomiota. Huonoja fiktion BDSM-representaatioita, kuten 50 Shades of Grey ja 365 Days kyllä löytyy, mutta missä ovat ne teokset, jotka ovat perehtyneet asiaan?

BDSM:sta on hyvä tietää asioita, vaikka se ei itseä erityisemmin kiinnostelisi. Ennen kuin alkaa sessioimaan, on hyvä etsiä tietoa, sekä henkisen että fyysisen turvallisuuden vuoksi. Yhteisöjen tuki on tärkeää. Vaikka tietoa on paljon, kamppailevat ihmiset silti yhä myös peruskysymysten, kuten rajojen asettamisen äärellä. Vammaisilla on toimintarajoitteisiinsa liittyviä kysymyksiä, mutta myös muunlaisia.

Jos haluat perehtyä enemmän BDSM-kirjallisuuteen, tässä muutama hyvä vinkki:

Tiia Forsström, Jouni Forsström: BDSM-Aapinen
Lee Harrington, Mollena Williams: Playing Well With Others
Kate Kinsey: How to Be a Healthy and Happy Submissive
Princess Kali: Enough to make you blush exploring erotic humiliation

Sivustoja esim.

BDSM-Baari
Rsyke
Fetlife
Häkki

Muita tekstejäni BDSM-teemasta:
(lista päivitetty 17.12.2022.)
Miten tehdä BDSM – sessiosta turvallinen?
Mitä jokaisen tulisi tietää BDSM-bileistä?
Seksilelut arviossa: BDSM-Edition sekä Seksilelut arviossa: BDSM-EDITION 2
Dominan asiakkaana