Vammaisuuden näyttämö

Vammaisuuden näyttämö osa 6: Älä irrota

Kata Melanderin Älä irrota (2017) on koskettava tarina vammaisuudesta, rakkaudesta ja itsensä hyväksymisestä ja löytämisestä. Romaani on loistavasti kirjoitettu, saihan se allekirjoittaneen rintaan kivistävän tunteen useampaan otteeseen. Teos ei ole ahdistava, vaikka se on raadollisen rehellinen kuvaus lamauttavan kivun kanssa elämisestä. Juuri samaistuttavuutensa takia romaani meni ihon alle.  Kirja kertoo nuoren ja älykkään Saaran tarinaa,… Jatka lukemista Vammaisuuden näyttämö osa 6: Älä irrota

Vammaisuus

Vammaisellakin on oikeus olla teini

Vammaista pidetään usein kuplassa. Vanhemmat tai lähin elinpiiri saattavat nähdä ulkopuolisen maailman erityisnuorelle jollain tavalla vaarallisena tai uhkaavana. Jonain, johon valtavirrasta poikkeava ja runsaasti apua tarvitseva ei ehkä sovellu. Teini-iässä ilmiö saattaa olla voimakkaimmillaan. Vanhemmat voivat asettaa jälkikasvulleen muita lapsia tiukemmat rajat ja olla hänen menoistaan kiinnostuneempi kuin vammattomien. Tämän seurauksena teini saattaa kapinoida vammatontakin… Jatka lukemista Vammaisellakin on oikeus olla teini

Mielenterveys

Kuulumisten kyselyn ei tulisi olla retorista

Elämme kiireisessä maailmassa. Maailmassa, jossa harvoin pysähdymme kysymään toisen kuulumisia. Saatamme esittää aiheeseen liittyvän kysymyksen, mutta emme välttämättä keskity siihen, mitä toisella on sanottavanaan. Liian usein olemme tehneet olettamuksia esimerkiksi jo lauseen alusta tai vaikkapa siitä, mitä olemme sosiaalisesta mediasta lukeneet. Kenties olemme keksineet asioita. Emme onneksi elä sellaisessa kulttuurissa kuin englanninkielisissä maissa, joissa kuulumisten… Jatka lukemista Kuulumisten kyselyn ei tulisi olla retorista

Mielenterveys, yhteiskunta

Entä jos en sovi muottiin?

Yhteiskunnassamme on tietty malli, johon meidän haluttaisiin istuvan. Tämä malli on yksinkertaisuudessaan: Käy koulut, paina töitä, hanki talo ja jälkikasvua ja anna heille mahdollisimman virikkeiden ja rakkauden täyteinen elämä, tee lisää töitä. Äläkä sitten muuten missään nimessä erotu joukosta millään tavoin. Kaikki eivät kuitenkaan asetu tähän yhteiskuntamme luomaan kuvitelmaan. Toisinaan valinta on tietoinen, mutta joskus… Jatka lukemista Entä jos en sovi muottiin?

Kirjoittaminen

Omakustanneromaanin julkaisusta prosessina

Kirjoittaminen on aina ollut minulle pakokeino todellisuudesta. Keino ilmaista itseäni ja tunteitani, tehdä mahdottomasta mahdotonta.   Lapsena olin sitä mieltä, että minusta tulee kirjailija. Toki sitä edelsi vaihe, jolloin vihasin kaikkea kirjoittamiseen liittyvää. Ääni kellossa muuttui, kun sijoituin hyvin ala-asteeni kirjoituskilpailun 3 - ja 4.-luokkalaisten sarjassa. Silloin taisi olla ensimmäinen kerta, kun uskoin omaavani kykyjä… Jatka lukemista Omakustanneromaanin julkaisusta prosessina

Sekalaisia

Miten valita itselle sopiva peli ja kuinka valmistautua?

Oletko kiinnostunut larpaamisesta, mutta et tiedä, mitä tehdä, tai mistä aloittaa? Ensin täytyy löytää itselle mieluisa peli. Sopivia pelejä kannattaa katsoa mm. Suomi Larp - ja Larp ilmoitustaulu! -ryhmistä Facebookissa, sekä Larp.fi:n kalenterista, jonne kootaan tulevat pelit. Larp.fista löytyvät listattuina myös aloittelijaystävälliset pelit, eli sellaiset, joihin untuvikonkin on helppo sujahtaa. Genren valinta on tärkeää. Pelejä… Jatka lukemista Miten valita itselle sopiva peli ja kuinka valmistautua?

Mielenterveys, Sekalaisia

Muistoja ensimmäisestä larpista

 Harva voi sanoa täyttäneensä vuosia itselleen sadan tuntemattoman ihmisen keskellä maailmanlopun jälkeiseen aikaan sijoittuvalla klubilla. Minä voin. Ne olivatkin astetta rankemmat pippalot, joista toipuessa arki näytti hetken harmaalta. Samalla löysin kuitenkin elämälleni uudenlaista sisältöä.  Tässä postausksessa heittäydyn siis muistelemaan ensimmäistä liveroolipelikokemustani. Roolipelit olivat toki olleet läsnä elämässäni jo vuodesta 2008, mutta internetin syövereissä tapahtuvana foorumipelaamisena.… Jatka lukemista Muistoja ensimmäisestä larpista

Vammaisuus

Sinulle, rakas CP

Olet ollut kanssani ensihetkistä lähtien, vaikka läsnäolostasi ei heti tiedettykään. Sinusta saatiin kuulla vasta, kun en oppinut taitoja muiden tahdissa. Vasta silloin äitini sai tietää diagnoosista, joka seuraisi minua lopun elämääni. Vasta silloin tiedettiin, että minulla on CP. Toisinaan minulta kysytään, enkö toivoisi elämää ilman sinua. Ymmärrän kysymyksen, mutta en sisäistä sitä. En osaa kuvitella… Jatka lukemista Sinulle, rakas CP

Vammaisuus

Havaintoja vammaisena larppaamisesta osa 2

Olen aiemmin kirjoittanut liveroolipelaamisen eli larppaamisen hyvistä puolista, mutta toisaalta haasteista, ainakin näin vammaisen näkökulmasta. Pääset lukemaan postauksen tästä. Tuolin kanssa pelaaminen voi aiheuttaa haasteita. Vaikka hahmolla ei olisi tarvetta apuvälineille, ei pelaaja voi heittää rajoitteitaan jonnekin nurkkaan pelin ajaksi paremman immersion vuoksi.  Immersiolla tarkoitetaan tilaa, jossa pelaajien keskittyminen on täysin pelissä ja heistä on… Jatka lukemista Havaintoja vammaisena larppaamisesta osa 2