Mielenterveys

Mitä eristäytyminen tekee ihmissuhteillemme?

Ihminen on laumaeläin. Hän kaipaa ympärilleen sosiaalisia kontakteja. Hän janoaa toisen ihmisen kosketusta ja asioiden jakamista muiden kanssa. Jokainen meistä tietää, kuinka päivä paranee, jos saa viettää ihmisen kanssa aikaa ja nauraa selän kipeäksi. Ellei nyt satu olemaan sellainen päivä, jolloin voisi vain hautautua asuntoonsa ja sulkea kaikki yhteydenpitokanavat ulkomaailmaan. Jokainen meistä tietää, kuinka hyvältä tuntuu toisen ihmisen halaus. Etenkin silloin, kun sitä oikeasti tarvitsee. Sellainen halaus, jossa ei parhaimmillaan saa hetkellisesti henkeä. Kuinka hyvältä tutun ja turvallisen ihmisen halaus nyt tuntuisikaan. Sellainen kainalo, jossa on hyvä olla. Vallitseva maailmantilanne on altistanut ihmissuhteitamme kriisien mahdollisuuksille fyysisen läheisyyden puuttuessa.

Emme voi osoittaa kiintymystämme tavoilla, joilla olemme tottuneet, kuten halaillen tai suukotellen. Unohtamatta sitä, että sosiaalisia kontakteja on ylipäätään vältettävä. Olemme joutuneet keksimään vaihtoehtoisia tapoja osoittaa kiintymystä ja uudenlaista yhteistä tekemistä. Luojan kiitos tämä sosiaalinen eristäytyminen tapahtui sosiaalisen median aikakaudella, muuten en tiedä millaiset mahdollisuudet meillä olisi toteuttaa sosiaalisia tarpeitamme.

Kommunikaatiokeinoja on paljon: pitkät puhelut, perinteiset tai videomuodossa olevat. Jos videopuhelun tahtoo valita, on siihen tarjolla lukuisia erilaisia sovelluksia, aina Skypestä WhatsAppiin ja Zoomiin. Erilaiset sovellukset tarjoavat myös mahdollisuuden lukuisiin aktiviteetteihin itselle tärkeiden ihmisten kanssa. Esimerkiksi suositusta lautapelistä Scrabblesta on olemassa verkkoversio, samoin shakista ja kaikista muista suosituimmista peleistä. Näinä aikoina on tärkeä pitää yhteyttä heihin, joista välittää. Ehkä normaaliakin enemmän, sillä kaikki on muuttunut elämässämme niin radikaalisti. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan ole sama asia, kuin istua samassa tilassa viettämässä iltaa. Tilanteesta puuttuu kosketus ja muut elementit, jotka tekevät kasvotusten tapahtuvasta vuorovaikutuksesta ainutlaatuista. 

Minä, joka vihaan videopuheluita yli kaiken, enkä halua niitä tällaisessakaan tilanteessa käyttää, tunnen olevani kusessa. Olen täysin sanallisen ulosantini varassa ja kuten jokainen meistä tietää, se voidaan tulkita monilla tavoin väärin. Kirjoittamalla ilmaistusta asiasta puuttuvat ilmeet, eleet ja äänenpainot. Ystävällinen viesti voidaan tulkita vihamieliseksi, eivätkä hymiötkään välttämättä pelasta tilannetta. 

Vallitseva tilanne osoittaa sen, millaisilla ihmissuhteilla on toivoa selvitä olosuhteista vähemmillä kolhuilla, ja millaiset kohtaavat suuria haasteita. Sellaisissa suhteissa, joissa ollaan jo opittu toisen käytösmallit, ollaan kohtalaisen varmoilla vesillä. Jos esimerkiksi tietää, ettei henkilö ole hyvä teknologian kanssa ja vihaa pitkien viestien näpyttelyä, ei tylyltä tuntuvista vastauksista välttämättä loukkaannuta. Se voi vain olla toisen tapa viestiä. Liian monet väärin tulkitut viestit voivat nimittäin johtaa pahimmillaan jopa välirikkoon tai vähintään sellaiseen negaatioon, joka kostautuu myöhemmin. Taas ne suhteet, jotka eivät ole vielä löytäneet keskinäisiä kommunikaation tapoja, ovat suurempien haasteiden edessä. Samoin tilanteissa, joissa kanssakäyminen tapahtuu lähes poikkeuksetta kasvotusten, eikä normaalioloissa juuri viestitellä. Näin ollen nämä ihmiskontaktit joutuvat opettelemaan uudenlaiset tavat kommunikoida, ainakin poikkeustilan ajaksi. Kaikilla se ei toimi. Osa taas huomaa, ettei yhteistä ole silloin, kun yhteinen tekeminen puuttuu. Tämä on surullista, mutta näin saattaa käydä. 

Tietysti jos mietitään romanttisia ihmissuhteita, monella on pelko siitä, että erillään asuvasta kumppanista eristäytyminen aiheuttaa eron. Mitä suhteesta jää jäljelle, kun puuttuu fyysinen läheisyys ja kosketus? Parhaimmassa tapauksessa henkinen yhteys syvenee ja päädytään tilanteeseen, jossa puhutaan yön pikkutunneille saakka, ihan kuten alkuaikoina. Toisaalta, kun fyysinen vetovoima ei ole häiritsemässä keskustelua, voidaan ymmärtää, ettei mitään yhteistä ole. Toisen tavat voivat ärsyttää ja yhteistä tekemistä ei etänä ole. Saattaa kauhukseen huomata, ettei toista olekaan ikävä. 

Kaikki on mahdollista, mutta nämä pelot jo itsessään aiheuttavat lisää ongelmia. Epävarmuus ja pelko näkyvät myös viesteissä. Tämä voi aiheuttaa sitä, että toinen tulkitaan väärin ja riidat ovat valmiit syttymään. Asiaa ei auta se, että jo hyvin varhaisessa vaiheessa eristäytymistä lehdet alkavat kirjoittaa siitä, kuinka parisuhde on mahdollista pelastaa. Miksi kauhukuvia ihmisten mielessä pitää vahvistaa? Eikö heidän luovuuteensa pelastaa suhdettaan luoteta? 

Ihmissuhteet, oli kyse romanttisista tai platonisista suhteista, ovat koetuksella. Vaikka olisi tottunut siihen, että itselle rakasta ystävää tai kumppania näkee harvoin esimerkiksi etäisyyden takia, on tilanne täysin uudenlainen. Tähän emme olisi voineet valmistautua, emmekä voi olosuhteille mitään.  Toisaalta, videopuhelut ynnä muut voivat helpottaa pysyvämminkin arkeamme. Etäsuhteilevat saattavat saada vallitsevasta tilanteesta ideoita normaaliin arkeensa. Ja hekin, jotka eivät varsinaisessa kaukosuhteessa elä, saattavat löytää näistä kommunikaatiotavoista helpotuksen kiireiseen arkeen.. Myös kauempana asuviin isovanhempiin on jatkossakin helpompi pitää yhteyttä, sillä he ovat pakostakin joutuneet sukeltamaan sosiaalisen median ihmeelliseen maailmaan. 

Lakataan miettimästä mitä suhteistamme puuttuu, ja keskitytään siihen mitä voimme muuttaa ja kehittää. Voimme parantaa henkistä yhteyttä, voimme parantaa keskinäistä ymmärrystä. Vaikka suhteiden ylläpito vaatiikin nyt aivan erilaista panostusta, on se silti mahdollista. Me selviämme tästä. Tämä menee ohi. Ja kun tilanne on viimein väistynyt, tuntuu niiden tärkeiden ihmisten halaaminen vielä paremmalta.

Lue muut postaukseni liittyen vallitsevaan maailmantilanteeseen:
Miten sosiaalinen eristäytyminen vaikuttaa mielenterveyteen?
Vammaisnäkökulmaa sosiaaliseen eristäytymiseen
Missä ovat vammaisten ihmisoikeudet?
Kuka huolehtii vammaisista kriisin aikana?
Miten käy vammaisten palveluiden poikkeustilan jälkeen?
Kuntoutuksesta poikkeustilassa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.