Ihminen on syntymästään saakka seksuaalinen olento. Seksuaalisuus on osa meitä kehdosta hautaan, silloinkin kun emme omaa minkäänlaista seksuaalista viettiä. Se, millaiseksi seksuaalisuutemme muotoutuu ja millaisiksi seksuaalisiksi olennoiksi itsemme koemme, voi vuosien varrella vaihdella niin hyvässä kuin pahassa. Siihen vaikuttavat monet ulkopuoliset seikat, jotka vaikuttavat mielemme sisäisiin tiloihin. Millaiset seikat sitten vaikuttavat seksuaalisuuteemme ja käsityksiimme siitä?
Aikakausi, jolla ihminen on varttunut. Eri vuosikymmenillä seksuaalisuuteen ja seksiin on suhtauduttu varsin eri tavalla. Vielä omien vanhempieni, ja varsinkin heidän vanhempiensa nuoruudessa, seksi oli julkisessa keskustelussa vaiettu aihe. Jos siitä puhuttiin, keskustelu pyöri lähinnä lisääntymisen ja ehkäisyn ympärillä. Nautinnosta puhuminen on yleistynyt vasta viime vuosina. Tämän keskustelun kapeuden vuoksi ihmiset ovat saattaneet tuntea häpeää omista haluistaan ja ajatuksistaan. Pahimmassa tapauksessa ne on saatettu pyrkiä tukahduttamaan.
Kotoa ja lähipiiristä saadut mallit. Ihminen kun on mallioppivainen olento, ja varsinkin lapsuudessa vanhemmilla on suuri vaikutus siihen, millainen henkilö lapsesta kasvaa. Tämä pätee ihmiseen kokonaisuutena, mutta myös seksuaalisuuteen liittyvissä ajatuskeloissa. Jos aiheesta vaietaan ja hyssytellään, niin lapsi oppii luultavasti saman mallin ja häpeää omaa seksuaalisuuttaan. Vaikka hän kokisi myöhemmällä iällä olevansa hyvin seksuaalinen, ei hän välttämättä uskalla sanoittaa tarpeitaan tai halujaan, saatikka keskustella näistä asioista muiden ihmisten, kuten tulevien kumppanien, ystävien tai vaikkapa seksuaalineuvojien kanssa. Tämä voi johtaa siihen, että ihminen ei ole seksuaalisesti tyytyväinen. Seksuaaliseen tyytyväisyyteen kun vaaditaan erilaisia työkaluja, joista tärkein on kumppanin tai kumppanien kanssa kommunikointi.
Olisi tärkeää, että nuori voisi tuntea pystyvänsä puhua ongelmistaan ja huolistaan silloin, kun sellaisia tulee. Nuorelle on tärkeää puhua ehkäisystä. Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin pohtia, kuinka ihmistä lähestytään ja kertoa suostumuksen välttämättömyydestä. Myös erilaisista nautinnon tavoista olisi hyvä keskustella nuoren kanssa. Nuori voi kokea tarvetta puhua, ja silloin hänelle tulisi tarjota turvallinen ympäristö keskustella mieltä askarruttavista kysymyksistä. Yksi ihminen voi olla riittävä tälle nuorelle, joka pohtii seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä. Nuoren hyvinvointia voidaan tukea antamalla hänelle mahdollisuus lähestyä ilman pelkoa tuomitsemisesta.
On tärkeää, että nuoren seksuaalisuus tunnistetaan ja häntä kannustetaan ilmaisemaan sitä turvallisesti ja omat ja toisen rajat huomioiden. Jos seksuaalisuus on teema, josta keskustellaan kotona avoimesti, mutta myös valistuneesti, auttaa se jälkikasvun varttumista seksuaalisesti älykkääksi olennoksi. Keskustelu on hyvä aloittaa jo nuorella iällä, lapsen ikätason mukaisesti. Ensimmäiset seksuaaliset itsetyydytyskokemukset kun tapahtuvat usein jo hyvin nuorena, ennen kuin ihminen välttämättä edes varsinaisesti tajuaa, mistä on kysymys.
Traumat. Taannoin kirjoitin postauksen: “Sinulle, joka olet kokenut trauman”. Kirjoitin tämän postauksen kannustaakseni trauman kokeneita puhumaan kokemastaan, jos he vain siihen pystyvät. Samalla muistutin heitä heidän arvostaan. He ovat arvokkaita, eikä mikään heidän kokemansa paha sitä vähennä. Samassa postauksessa puhuin siitä, kuinka traumat vaikuttavat kokonaisvaltaisesti elämäämme: Niin käytökseemme kuin siihen, miten itsemme ja muut näemme.
Jos ajatus kosketuksi tulemisesta laukaisee esimerkiksi paniikkia, tai oma minäkuva on vääristynyt, voivat esimerkiksi seksuaaliset kohtaamiset olla haastavia, etenkin uuden ihmisen kanssa. Jos emme näe itseämme hyvässä valossa, voi ajatus itsestä seksuaalisena tai haluttavana olentona tuntua hyvin kaukaiselta.
Yleiset huonot kohtaamiset. Onko käynyt niin, että tarpeita ei ole kuunneltu, tai niihin on suhtauduttu jotenkin alentuvasti? Onko se tuntunut kokonaisvaltaiselta? Oliko jokin intiimi kohtaaminen vain kerta kaikkiaan kamala tai mitäänsanomaton? Nihkeät kohtaamiset vaikuttavat luonnollisesti siihen, miten toimimme seksuaalisessa tilanteessa. Saatamme esimerkiksi hävetä jotain mieltymystämme, emmekä sanoita niitä ääneen, vaikka niiden olisi mahdollista tulla toteutetuiksi.
Hyvät kohtaamiset. Sellaisen ihmisen kanssa, jolle puhuminen ja omien mietintöjen sanoittaminen on tuntunut luonnolliselta, on kohtaaminen usein ollut hyvä. Silloin koemme tulleemme kuulluiksi. Nämä hetket lisäävät usein seksuaalista itsevarmuuttamme, ja koemme itsemme luontevaksi kohdatessamme saman tilanteen uudestaan. Uskallamme olla avoimempia ihmisten kanssa ajatusmaailmastamme. Tämä taas voi lisätä vetovoimaamme muiden ihmisten silmissä.
Lukeminen kasvattaa seksuaalista älykkyyttä ja muokkaa käsitystämme seksuaalisuudesta. Lukeminen ja tietopankkinsa laajentaminen kannattaa aina, sillä se avaa silmiä uusille asioille. Kenties ymmärrämme jotain toisen käytöksestä, tai omastamme. Löydämme ehkä parempia tekniikoita jonkin asian toteuttamiseen, tai keksimme jonkin uuden asian, jota haluaisimme kokeilla yksin tai kumppanien kanssa. Ylipäätään se, että luemme seksuaalisuudesta, avaa ajatusmaailmamme käsitteeseen liittyvistä seikkojen moninaisuudesta ja näin ollen lisää valveutuneisuuttamme maailmassa. Sillä, mitä luemme, on merkitystä.
Seksuaalisuuteen vaikuttavat siis monet asiat niin hyvässä kuin pahassa. On tärkeää tunnistaa, mistä omat negatiiviset kelat johtuvat ja miten niitä voitaisiin minimoida. Elämään on tärkeä löytää myös niitä tekijöitä, jotka muuttavat omaa suhdetta seksuaalisuuteen positiivisempaan suuntaan.
Lue myös:
Miksi seksuaalisuuteen ja seksistä liittyvistä seikoista vaikeneminen on haitallista?
Mistä ihmiset saavat seksuaalikasvatuksen?
