Vammaisuus

Kielimuurit palvelutilanteissa

Vammaiselle turvattomuuden tunne on usein valitettavan tuttua. Harva meistä selviää arjestaan täysin itsenäisesti, vaan tarvitsemme apua päivittäisissä toimissa ja usein useita muitakin palveluja, kuten kuljetuspalvelumatkoja. Monelle meistä nämä ovat välttämättömiä arjen sujumiseksi. 

Toisinaan arki ei suju palveluiden toteutumisesta huolimatta. Palvelut toteutuvat puutteellisesti. Hyvä esimerkki puutteellisesta toteutumisesta on avuntarvitsijan ja tarjoajan välinen kielimuuri.  

Älkää käsittäkö väärin, on täysin ok palkata ulkomaalaista työvoimaa. On hienoa jos pystyy ja tahtoo palkata ihmisiä toisista kulttuureista ja taustoista. Siinä voi itsekin oppia paljon erilaisuudesta ja elämästä. 

 Suvaitsevaisuus, avarakatseisuus tai monikulttuurisuus eivät saisi kuitenkaan mennä turvallisuuden edelle. Turvallisuus on uhattuna, jos osapuolet eivät ymmärrä toisiaan tai riski kohtalokkaille väärinymmärryksille on suuri.

En tarkoita, että vaikkapa avustajan tai taksinkuljettajan tulisi osata suomea, kunhan englanti sujuu mutkattomasti. Tämä pätee siis ainakin omalla kohdallani, olinhan suunnitellut meneväni britteihin opiskelemaan. Heille, joille vieraat kielet tai kommunikaatio ylipäätään tuottavat haasteita, on ensiarvoisen tärkeää, että henkilö kykenisi kommunikoimaan omalla äidinkielellään.  Vaikka kielet eivät sinänsä tuottaisi ongelmia, on ymmärrettävää, että joitain hoidollisia tai muuten monimutkaisia avustustoimenpiteitä on hankala selittää kielellä, jota toinen tai kumpikaan osapuolista ei puhu jouhevasti.

Luulisi olevan itsestäänselvää, että turvattomuutta aiheuttaa se, ettei tule kuulluksi tai ymmärretyksi. Yhtä selvää ajattelisi olevan sen, että tämmöisiä tilanteita pyritään välttämään viimeiseen asti. Totuus on kuitenkin aivan toinen. 

Liian usein olen törmännyt tilanteeseen, jossa esimerkiksi taksikuski ei puhu suomea ja englantikin takkuaa. Mitenkäs siinä sitten etenkin suuntavaistottomana selität, että “Hei, nyt mennään sitten muuten ihan väärään suuntaan”? Ei siinä, väärään suuntaan menemisestä voi kai selvitä elekielelläkin. Entä he, joille elekielen tuottaminen on hankalaa? Eniten minua kuitenkin huolettaa se, että toisinaan joutuu väittelemään taksikuskin kanssa siitä, että pyörätuolia ei ole kiinnitetty kunnolla. Suomea sujuvastikin puhuvan kanssa voi olla hankala saada läpi se, että yhdellä remmillä kiinnitetty pyörätuoli ei yksinkertaisesti pysy paikallaan. Kuinka itsensä ja paremman kiinnityksen tarpeen selittää sellaiselle, jolle englantikin tuottaa ongelmia?

Avustustilanteissa olen törmännyt samaan ongelmaan. Palkatessani itse työntekijäni varmistan jo haastatteluvaiheessa, ettei ainakaan kielestä johtuvia kommunikaatiovaikeuksia tule. Silloin kuin asuin tuetussa asumisessa, törmäsin toisinaan henkilöstön kanssa näihin ongelmiin toistuvasti.

Ihmiset olivat mukavia, mutta kielimuuri aiheutti ehdotonta haittaa keskenäisessä kanssakäymisessämme. Asioita päätyy vääriin paikkoihin, minua ei välttämättä avusteta oikein. Jälkimmäiseksi mainitusta voi aiheutua jopa vaaratilanteita, kuten kaatumisia. Vaikka tilanne sujuisikin ilman mitään vaaraa, on palvelu tehotonta. Kaikki sujuu hitaammin, sillä joudutaan puolin ja toisin varmistamaan, onko tämä tai tuo oikein. Liiallisen hitauden ei uskoisi olevan yrityksellekään kannattavaa.

Kuka on vastuussa, jos jotain sattuu kielimuurin vuoksi? Kannetaanko tämä vastuu, vai yritetäänkö sitä vierittää osapuolelta toiselle tai vähätellä tapahtunutta?

Palvelualoilla työskentelevän henkilöstön kielitaitoon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Se takaisi sen, että työympäristössä olisi kaikilla mukavampaa. Viihtyäkseen ja tunteakseen olonsa arvostetuksi ja kuulluksi, täytyy ihmisen tulla ymmärretyksi, oli hänen roolinsa kohtaamisessa mikä tahansa. Yhteisen osatun kielen ansiosta epäkohtiin voidaan puuttua paremmin. Ennen kaikkea sillä vältytään vaaratilanteilta.  

Mietteitäni kuljetuspalvelusta ja avustamisesta, sekä kohtaamisista:

Onko Kela-kyydeissä järkeä?
Vammaispalvelulain mukaan myönnetyt kuljetuspalvelumatkat ovat fiasko
Kaikkien pitäisi työskennellä avustajina kerran elämässään – vai pitäisikö?
Onko avustajan sukupuolella väliä?
Kummallisia kohtaamisia
Ahdistuksesta ja turvattomuuden tunteesta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.