Pidä huolta mielestäsi – yksinkertaisesti

Kun käsitellään mielenterveyttä, puhutaan yleensä ainoastaan siihen liittyvistä sairauksista, ja sanaan “mielenterveys” liitetään negatiivista kuvastoa. Kovin monesti unohdetaan, että termillä itsessään tarkoitetaan henkistä hyvinvointia. Miten tässä kiireisessä maailmassa voi omasta henkisestä hyvinvoinnistaan pitää huolta? Mitkä yksinkertaiset, arkiset keinot sitä edistävät?

Katkaise myrkylliset ihmissuhteesi. Meillä jokaisella on luultavasti kokemusta ihmissuhteista, jotka vievät enemmän kuin antavat. Olemme saattaneet jäädä niihin kiinni velvollisuudentunteen, jonkinasteisen kiitollisuudenvelan, tai kenties nostalgian vuoksi. Kenties nämä kaikki ovat toimineet motivaationa jäädä epäterveelliseen ihmissuhteeseen. Muistelemme aikaa, jolloin suhteen toinen osapuoli oli meille vielä läheinen, suhteemme tasa-arvoinen, ja kaikki välillämme oli hyvin. Mikäli tilanne on nyt se, että sinä olet tämän ihmisen pääsääntöinen tukipilari, vaikka hän selvästi osoittaa sinun hyvinvointisi olevan suhteessa toissijaista, katkaise välit. Tiedän sen olevan raskasta. Mutta vaikka välien katkaiseminen sattuu, pidemmällä tähtäimellä se ratkaisee myrkyllisen ja voimia vievän elämäntilanteen. Vaikka ihmiset kuinka toista vannoisivat, he eivät muutu. Lue aidon ystävän tunnistamisesta, kuulumisten kyselystä, sekä välittämisestä.

Nuku riittävästi. Unella on merkittävä vaikutus henkiseen hyvinvointiimme. Mikäli emme nuku tarpeeksi, tarkkaavaisuutemme herpaantuu ja kaikki tuntuu poikkeuksellisen raskaalta. Olemme ärtyneitä ja yllämme leijuu harmaa pilvi. Kaikki ahdistaa. Riittävä uni takaa osaltaan sen, että meillä on energiaa tehdä asioita. Kehomme jaksaa toimia niin kuin sen pitäisi. Aina riittävän unen saaminen ei kuitenkaan ole helppoa. Esimerkiksi itselläni kivut saattavat vaikeuttaa nukkumista ja pitää hereillä yön pimeinä tunteina. Mikäli unettomuus vaivaa liiaksi, kannattaa asiasta kääntyä rohkeasti lääkärin puoleen, ja kysyä mitä asialle voitaisiin tehdä. Itse suosittelen riittävän vahvoja melatoniineja mikäli esimerkiksi nukahtamisen kanssa on ongelmia.

Aikatauluta päiväsi. Monelle meistä on luontaista ajatella päivää kokonaisuutena. Etenkin jos elämässä on valtavasti velvoitteita ja/tai mielenterveydellisiä haasteita, voi päivän askarelista tuntua mahdottomalta. Suosittelen pyrkimään “peruna kerrallaan” -ajatukseen, mikä ei tietenkään ole ihmiselle välttämättä kovinkaan helppoa. Asiaa auttaa se jos aikatauluttaa päivänsä: “Kahdesta neljään luen tenttiin ja neljästä kuuteen kirjoitan esseetä.”

Huolehdi kehostasi. Nykymaailmassa voi olla vaikeaa löytää aikaa liikunnalle, etenkin jos hikoilu ei ole koskaan kuulunut omaan arkeen. Suosittelen sitä silti jokaiselle. Paitsi että liikunta vapauttaa kehossa mielihyvähormoneja, parempi fyysinen kunto myös auttaa kehoa jaksamaan. Yhtä tärkeää, kuin raskaat liikunnalliset suoritukset, ovat myös kehoa huoltavat harjoitteet, kuten venyttelyt. Tämä ei päde vain vammaisiin ihmisiin, joille venyttelyt ovat usein toimivan elämän välttämättömyys, vaan myös heihin, joilla ei vammaa ole. Jos keho on jumissa, vaikeuttaa se liikkumista myös sellaiselle ihmiselle, jolla varsinaisia fyysisiä rajoitteita ei ole. Myös kipujen riski kasvaa. Huolla siis kehoasi, huollat siinä samalla mieltäsi. Se voi tuntua aluksi tylsältä, mutta pidemmän päälle siitä on hyötyä ja siitä tulee rutiini. Siihen ei voi vedota, etteikö itselle sopivaa lajia ole. Varmasti löytää jotain, mitä pystyy harrastamaan iästä, vammasta ja elämäntavoista huolimatta. Täytyy vain jaksaa etsiä.

Katso mitä laitat suuhusi. En haluaisi olla se ihminen, joka mäkättää ruoasta. Fakta kuitenkin on, että ruokatottumukset vaikuttavat hyvinvointiimme radikaalisti. Jos syömme miten sattuu ja milloin sattuu, näkyy se kehossamme. Ruoansulatuksemme voi kärsiä ja energiatasomme heitellä, millä on suora yhteys hyvinvointiimme ja jaksamiseemme.

Luo rutiineja ja toisaalta riko niitä. Rutiinit antavat päivään rytmiä ja auttavat esimerkiksi elämänhallinnallisista ongelmista kärsiviä. Rutiineilla voi ennaltaehkäistä ikäviä yllätyksiä, jotka saattaisivat horjuttaa mielen tasapainoa ja aiheuttaa ylimääräistä stressiä. Yllätyksiltä ei voi tietenkään kokonaan välttyä, mutta rutiinit auttavat hahmottamaan kokonaisuutta ja pitävät peruspalatettia kasassa. Toisaalta yhtä tärkeä on välillä rikkoa näitä rutiineja ja tehdä jotain spontaania silloin, kun siltä tuntuu. Lähteä vaikka seikkailulle naapurikaupunkiin tai yöuinnille hyvän ystävän kanssa.

Näe ihmisiä. Ihmisenä, joka kärsii nykyään valtavasta sosiaalisesta ahdistuksesta vapaa-ajallaan, tiedän, että kynnys lähteä tapaamaan muita voi nousta toisinaan kamalan korkeaksi, vaikka kyseessä olisi rakas ihminen. Pelko siitä, että sosiaaliset akut saattaisivat olla useamman päivän tyhjät tapaamisen jälkeen, saattaa olla todellinen. Aina ei vain jaksa ja se on ok. Toisinaan on kuitenkin hyvä pakottaa itsensä ulos. Ystävien näkeminen, vaikka se väsyttäisikin, tekee usein hyvää. Silloin saa unohtaa hetkeksi stressin ja murheet. Lue: Yksinäisyydestä ja yksin olemisesta

Ole itsellesi armollinen. Tämä liittyy vahvasti rentoutumiseen, josta puhun tarkemmin alhaalla. Armollisuudesta on kuitenkin hyvä puhua myös erikseen. Meillä on nykyään kamala tarve suorittaa kaikkialla ja koko ajan. Ilman suorittamista pelkäämme putoavamme yhteiskunnan kelkasta. Osittain pelko on toki aiheellista, mutta liiallinen suorittaminen aiheuttaa valtavasti paineita ja on haitaksi mielenterveydelle. Aina ei tarvitse olla paras ja loistaa. Joskus on myönnettävä, että nyt lautasella on ihan liikaa ja asioita täytyy priorisoida. Mitkä ovat minun tilanteeni kannalta tärkeimmät tehtävät juuri nyt? Mistä voin vähän luistaa? Parhaansa yrittäminen on myös omien voimavarojensa kuuntelua. Olla paras jossain ja parhaansa yrittäminen ovat kaksi eri asiaa.

Olivatpa murheet pieniä tai suuria, puhuminen kannattaa. Se asettaa huolia uuteen perspektiiviin. Ihmiset kun eivät näe toistensa päiden sisään, joten omia murheita purkaessa ne täytyy selittää toiselle hyvin selkeästi. Näin ollen, kun ajatuksiaan selvittää ääneen toiselle ihmiselle, saattaa niistä yhtäkkiä tajuta jotain aivan uutta. Toisaalta muilta ihmisiltä saattaa saada vinkkejä miten jonkin asian voisi ratkaista, jos jotain ratkaistavaa on. Aina ei tarvitse saada edes vinkkejä tai oivalluksia. Joskus riittää tieto siitä, että toinen kuuntelee.

Ota aikaa rentoutumiselle. Kiireisessä maailmassa se ei aina ole helppoa. Mutta joskus on hyvä pysähtyä ja olla tekemättä mitään. Maata esimerkiksi auringossa ja miettiä elämäänsä, tai lukea jotain erittäin jännittävää kesken jäänyttä kirjaa. Masentuneelle, tai jostain muista mielenterveysongelmista kärsivälle, ajatus pysähtymisestä voi tuntua pelottavalta, sillä päässä voi pyöriä vilkkaasti paljon käsittelemättömiä asioita. Tämäkin on yksi syy sille miksi haluaisin jokaisen puhuvan ongelmistaan. Vaikka ajatus pelottaisi, on pysähtyminen silti mielelle hyvästä. Jos ei halua olla yksin ajatustensa kanssa, kannattaa tämä tauko ottaa hyvässä seurassa.

Esimerkiksi masennus on siitä viheliäinen sairaus, että se saattaa viedä kaiken nautinnon asioista, jotka tavallisesti saisivat elämän tuntumaan hyvältä. Tehdä harmaaksi nekin asiat, jotka aiemmin tuottivat valtavasti iloa. Positiivisia asioita saattaa olla erittäin hankala löytää. Positiivinen ajattelu ei paranna masennusta. Masennus ei ole asennekysymys. Silti kannustaisin jokaista etsimään jotain valoisaa synkistäkin päivistä. Sen ei tarvitse olla suuri asia. Tietoinen harjoittelu voi kuitenkin tehdä ihmeitä. Ihminen saattaa alkaa nähdä positiivisia asioita myrskypilvien keskelläkin.

Mielen hyvinvoinnin hoitamiseen ei tarvita jotain suurta ja mahtavaa. Pienet arkiset asiat, joiden rutinoituminen vie aikaa, ovat avainroolissa. Ole kärsivällinen. Älä pelkää huoltaa mieltäsi ja tehdä juuri niitä asioita, jotka itsestäsi tuntuvat hyvältä. Älä pelkää puhua. Älä pelkää olla itsesi.