Yleinen

Tunteitaan ei pitäisi pyydellä anteeksi

Ihminen on luonteeltaan laumaeläin ja tarvitsee ympärilleen sosiaalisia suhteita voidakseen hyvin. Jokainen ihmissuhde, oli se luonteeltaan millainen tahansa, opettaa ja muovaa meitä ihmisenä, vaikka emme sitä itse aina tiedostaisikaan. Vaikka ihmissuhteemme ovat meille yleensä, ainakin toivottavasti, voimaannuttavia, voi niistä toisinaan olla myös haittaa.
Läheisestä ihmisestä tahtoo pitää huolta, se on ihmiselle varsin luontaista.

Moniongelmaisista ihmisistä voi kuitenkin toisinaan olla ympäristölleen haittaa. Se voi aiheutua esimerkiksi tunnelukoista. Tunnelukoilla tarkoitetaan muun muassa omien tunteiden haitallisia kokemisen tapoja. Haasteina voivat olla esimerkiksi tunteiden tunnistamisen hankaluus ja/tai niiden säätelyn ongelmat Usein nämä tavat ovat syntyneet kokemuksesta, ettei omiin tunnetarpeisiin vastata.

Tunnelukot itsessään eivät ole haitallisia lähipiirille. Jokaisella meillä on ongelmamme ja olemme kaikki silti yhtä arvokkaita. Ongelmaksi tunnelukot muodostuvat silloin, jos niitä ulkopuolelta seuraava ei osaa suhtautua havaitsemaansa neutraalisti, vaan ottaa niistä jollain tavoin itseensä. Lukoista kärsivän kanssa läheisissä väleissä olevan itsetunto voi kärsiä ilman syytä, tai hänen oma tunneilmaisunsa voi heikentyä, kun toisen kanssa tottuu olemaan jotenkin varuillaan.

Silloin oppii itse pahoittelemaan toimiaan, turhaan. Ties kuinka monta kertaa olen nykyisessä läheisessä ihmissuhteessani pyytänyt anteeksi tunnepurkaustani ja saanut vastineeksi lähinnä hämmennystä. Olen puhunut avoimesti siitä, että minua pelottaa näyttää miltä minusta oikeasti tuntuu, sillä mieleni on tottunut siihen, että voimakkaat ilmaukset, olivat ne millaisia tahansa, voivat saada toiselta ihmiseltä hyvin kylmän vastaanoton.

Olen useampaan otteeseen kuullut läheiseltäni, ettei hänellä ole aikomustakaan kylmäillä ja että saan olla ihan niin pöljä, kuin itsestä tuntuu. Haluan uskoa näitä sanoja, mutta se on haastavaa, sillä aiemmat tilanteet ovat aiheuttaneet pinnan alla kyteviä traumoja. Ehkä itsellenikin on muodostunut jonkunlaisia lukkoja?

Lukkojen purkaminen vaatii työtä. Se ei tapahdu hetkessä ja vaatii usein ammattiapua. Jo ongelmakohtien tunnistaminen on haaste itsessään. Perustavanlaatuisen ongelman tähän liittyen aiheuttaa kulttuurimme. Me suomalaiset ajattelemme usein, ettei tunteiden näyttäminen ole hyvästä. Etenkin mieheksi itsensä mieltävät kokevat sen sukupuoleensa sopimattomaksi.

Ajattelumalli on väärä ja aiheuttaa ongelmia paitsi ihmisen oman itsensä kanssa, myös kommunikaatiossa. Meidän pitäisikin pyrkiä kulttuuriin, jossa tunneilmaisu olisi vapaampaa. Sinä, joka elät tunnelukoista kärsivän läheisyydessä. Ole ymmärtäväinen, mutta älä anna niiden vaikuttaa itseesi.

Vastaa