Mielenterveys

Miten neuvoisin esimerkiksi nuorempaa itseäni ihmissuhteiden ja seksuaalisuuden saralla?

Seksuaalisuus on monille arka aihe. Siihen liittyy monia sellaisia asioita, joiden kanssa voi kipuilla. Suhde omaan seksuaalisuuteen voi muuttua ja muuttuukin elämän varrella erilaisten tapahtumien myötä, joko hyvään, tai huonompaan suuntaan. Usein myös tajuaa jotain aiemmasta suhtautumisesta ja siitä, miten on kehittynyt itsensä näkemisessä.

Vaikka oma seksuaalisuussuhteeni on hyvin aaltoilevaa ja aito tasapaino vain hetkellistä, koen kuitenkin, että olen oivaltanut joitakin vinoutumia menneisyydestä. Teen kaikkeni etten enää palaisi, vaikka mikä olisi. Miten neuvoisin nuorempaa itseäni tai muita seksuaalisuuden ja ihmissuhteiden saralla omien kokemusteni, ja lähipiiriäni tarkkailemalla tehtyjen havaintojen pohjalta?

Rakasta itseäsi. Yhteiskuntamme luo meille paljon paineita. Mielikuvia siitä, miten meidän tulisi käyttäytyä tullaksemme hyväksytyiksi ja rakastetuiksi. Mielikuvia siitä, miltä meidän pitäisi näyttää. Tämä muotti, johon meitä ehkä, ainakin meidän oman ajattelumme mukaan, yritetään tunkea, ei välttämättä ole meitä varten. Voi olla, ettemme voisi täyttää näitä mahdollisesti kuviteltuja vaatimuksia edes silloin, jos yrittäisimme. Eikä meidän tarvitsekaan. Sinä riität. Olet hyvä juuri tuollaisena. Kunhan olet hyvä muille ja kannat kortesi kekoon yhteiskunnan jäsenenä, tavalla, joka itsestäsi tuntuu hyvältä. Älä kuitenkaan ryhdy tossuksi muille, vaan pidä puolesi. Ellet rakasta itseäsi, et voi rakastaa muita.

Puhu. Kerro kipuilevasi asioiden x, y ja z kanssa. Ihmiset eivät lue ajatuksia. Lähipiirisi saattaa pitää itsestäänselvyytenä asioita, joita sinä kyseenalaistat itsessäsi. Siksi he eivät ota asioita keskusteluun. Avautuminen helpottaa. Hakeudu neuvojallekin heti, kun siltä tuntuu.

Jos olisin itse hakeutunut neuvojalle jo ennen, kuin seksielämän aloittaminen tuli varsinaisesti ajankohtaiseksi kysymykseksi, olisin luultavasti säästynyt monenlaisilta henkisiltä kivuilta ja tuskilta. Ensimmäisen kumppanini kanssa kaikki olikin fyysisen kanssakäymisen aspektin näkökulmasta mutkatonta ja tapahtui varsin luonnostaan. En ehkä olisi kyseenalaistanut itseäni, kelpaavuuttani ja kykyäni moisiin akteihin. Olisin kaivannut ammattilaista, jolle sanoittaa epäilykseni itsestäni. Jos olisin hakeutunut neuvojalle heti ensimmäisten kokemusten ja kysymysten heräämisen jälkeen, en ehkä olisi ollut hukassa itseni kanssa niin kauaa.
Lue myös: Missä on vammaisten seksivalistus?

Älä tyydy. Älä ota rinnallesi ”ihan ok” ihmistä, vain jotta sinulla olisi joku. On olemassa ihmisiä, jotka saavat sukat pyörimään jaloissasi ja joiden kanssa sinulla on uskomattoman hyvä olla. Heitä kannattaa odottaa.

Yksin oleminen on takamuksesta, tiedän sen. Etenkin jos on paljon läheisyyttä ja hellyyttä kaipaava ihminen, ovat vaikkapa pimeät talvi-illat yksin helposti jotain aivan kamalaa. Siitä huolimatta sellaisessa ihmissuhteessa, oli se sitten vaikkapa säätö tai seurustelusuhde, on kamala olla, jossa ei voi olla täysin oma itsensä. Sellaisessa tilanteessa, jossa ihminen joutuu jatkuvasti varomaan sanojaan tai olemaan muuten roolissa, ei ihminen voi hyvin. Eikä tilanteessa, jossa ei saa tarpeitaan tyydytetyksi, olivat ne sitten henkisiä, fyysiseen läheisyyteen liittyviä tai seksuaalisia. Ihmisen täytyy olla suhteissa, jossa hänet kohdataan ja jossa häntä kuunnellaan.

Kokeile rohkeasti. Älä arastele testata uusia juttuja, vaan lähde rohkeasti mukaan eri juttuihin. Kunhan teet sen luotettavien ihmisten kanssa. Muista, että kaiken seksuaalisen täytyy tuntua kaikista tilanteessa olevilta hyvältä. Jos jotain ei halua tehdä, täytyy se ilmaista. Toisen on kuunneltava ja kunnioitettava tätä. Uusien asioiden testaaminen voi jännittää. Siksi niistä kannattaa ehkä lukea esimerkiksi netistä jotain perustietoa, jotta osaa hiukan sanoa, onko kyseessä oma juttu. Jos jokin tuntuu ajatuksen tasollakin etovalta, sen voi suoraan heittää romukoppaan. Toisten kokemuksista kuuleminen voi auttaa. Muiden kokemukset ja tuntemukset eivät kuitenkaan vastaa välttämättä omia, sillä jokainen on yksilö. Jos kyseessä on terve, hyvänlaatuinen jännitys, suosittelen rauhassa kokeilemaan. Ilman sitä on mahdoton tietää, mistä syttyy. Pelin kun voi puhaltaa koska tahansa poikki.

Mieti, mistä pidät. Jokaisella on omat rajansa ja mieltymyksensä, se on ok. Vaikka maailmankatsomustaan on intiimiyden maailmassa välillä hyvä laajentaa, on itselleen silti oltava rehellinen. Omat tarpeet ja halut on hyvä oppia sanoittamaan, mutta ennen sitä täytyy tietää, mitä ne ovat. Tämän löytäminen taas vaatii paljon pohdintaa. Mieltymykset voivat myös vaihdella elämäntilanteesta, kumppanista ja mielentilasta riippuen.

Älä pelkää ihmisten tapaamista. Lähesty ihmisiä avoimesti, äläkä ajattele jokaisen kohtaamisen olevan automaattisesti nihkeä. Vaikka sanon, että suhtaudu vieraisiin ihmisiin ns. uteliaisuudella, pidä silti järki päässä. Huolehdi turvallisuudesta. Turvallisuudella en tarkoita tässä pelkästään ehkäisyä, vaan yleisesti koko tilannetta. Tapaa uusi tuttavuus aina ensin julkisella paikalla. Jos menet myöhemmin esimerkiksi hänen kotiinsa, tai otat uuden kaverin luoksesi, kerro siitä jollekin. Sopikaa luotettavan ystävän kanssa, milloin laitat hänelle viestiä, että kaikki on ok. Näin hän tietää, koska pitää huolestua, jos sinusta ei ala kuulua ja mistä sinua kannattaa lähteä etsimään.

Opi huonoistakin kohtaamisista. Jos kaikki ei mennytkään ihan suunnitellusti, voi aina yrittää kääntää sen, esim. ”No, tuo ei ainakaan ole sellainen juttu / ihmistyyppi, joka olisi minua varten.” Kaikki eivät vain tule kaikkien kanssa toimeen. Se on elämän karu fakta. Se ei tarkoita vastapuolen olevan läpeensä paha. Kemiat eivät vain kohdanneet. Olen sitä mieltä, että jokainen ihminen, oli polkujen risteytyminen kuinka lyhyt tahansa, sattuu elämäämme syystä.

Ole rehellinen itsellesi. Oletko esimerkiksi kaapissa seksuaalisen suuntautumisesi tai sukupuoli-identiteettisi kanssa, koska pelkäät läheistesi reaktiota? Onko sinun hankala hyväksyä suuntautumistasi, sillä olet kasvanut korostetun heteronormatiivisessa yhteiskunnassa? Se on ymmärrettävää, sillä reaktiot eivät aina ole positiivisia. Itsensä hyväksyminen ja identiteetin löytäminen ovat aina prosesseja, toiselle kivuttomampia kuin toiselle. Ihminen voi kuitenkin aidosti hyvin vasta sitten, kun voi olla rehellinen itselleen ja muille. Kun ympärillä on tukiverkko ja ihmisiä, jotka eivät kyseenalaista, vähättele tai tuomitse, voi olla aidosti oma itsensä. Siksi tuo pelottava loikka asioiden myöntämiseen kannattaa tehdä. Lue myös: Mietteitä vähemmistöjen kaapittamisesta sekä Näkymättömät biseksuaalit

Se, että itsensä kanssa kokee toisinaan olevansa rikki, ei tarkoita, etteikö voisi tukea muita. Takapakit ja ajoittainen rikkinäisyys kuuluvat ihmisyyteen. Nekään eivät tarkoita, etteikö ihminen voisi olla enemmän sinut itsensä kanssa, kuin esimerkiksi muutama vuosi takaperin. Kaikki yllä kuvaamani kohdat ovat sellaisia, jotka toivon jokaisen nuoren, ja miksei vanhemmankin, itsensä kanssa kamppailevan lukevan. 

Lue myös:
Suhteeni seksi  – ja kehopositiiviseen vaikuttamiseen
Miten vammaisten seksuaalista itseilmaisua voitaisiin tukea?

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.