Vammaisurheilu on nostanut päätään viime vuosina. Yhä useampi meistä voi löytää rajoitteestaan huolimatta lajinsa ja kilpailla siinä, mikä on oikeudenmukaista. Tietenkin sitä toivoisi voivansa kisata yhdessä vammattomien kanssa, mutta tietyissä lajeissa se olisi haastavaa, vähintäänkin pisteytysasteikon vuoksi. Tasa-arvo ei ole löytänyt tietään kuntosaleille. Itsehän pidän kunnostani huolta paitsi MOTOmed - kuntopyörää polkemalla, myös käymällä kuntosalilla.… Jatka lukemista Kuntosali kuuluu kaikille!
Kategoria: Vammaisuus
Vammaisuus ≠ samanlaisuus
Vammaisia pidetään usein keskenään homogeenisenä ihmismassana. Tällä tarkoitan siis sitä, että meidän kaikkien ajatellaan olevan jotenkin samanlaisessa elämäntilanteessa. Julkisena puhujana törmään tähän harhaluuloon usein. Se on normaalia heiltä, joilla ei ole minkäänlaista kosketusta vammaisuuteen. Hämmentävän usein huomaan tämän asenteen kuitenkin lähipiirissänikin. On totta, että meitä vammaisia yhdistävät monet asiat. Kipuilu oman kehon kanssa, kunnan ja… Jatka lukemista Vammaisuus ≠ samanlaisuus
Mitäs tuijotat?
Olin taannoin lomareissulla eräässä pikkukaupungissa. Reissu oli ihana ja mieli lepäsi. Mutta erään lieveilmiön huomasin matkallani voimakkaana. Minua tuijotettiin. Etenkin salilla huhkiessani tuijotus oli toistuvaa. Olen lukenut, että vammaisten tuijotus ja passiivisen vihamielinen kohtelu on lisääntynyt. Voi olla, että olen turtunut tuijotukseen suuremmissa kaupungeissa, tai että en ympärillä tapahtuvalta vilskeeltä moista huomaa. Tässä katselussa oli… Jatka lukemista Mitäs tuijotat?
Vammaisellakin on oikeus olla teini
Vammaista kasvatetaan usein kuplassa. Vanhemmat tai muut läheiset saattavat nähdä ulkopuolisen maailman erityisnuorelle jollain tavalla vaarallisena tai uhkaavana. Jonakin sellaisena, johon valtavirrasta poikkeava ja runsaasti apua tarvitseva ei ehkä sovellu. Teini-iässä ilmiö saattaa olla voimakkaimmillaan. Vammaisen teinin vanhemmat voivat asettaa jälkikasvulleen muita lapsia tiukemmat rajat, ja olla hänen menoistaan kiinnostuneempi, kuin vammattomien vahemmat. Tämän seurauksena… Jatka lukemista Vammaisellakin on oikeus olla teini
Jatkuva esilläolo vammaisena – miltä se tuntuu?
Miltä jatkuva esilläolo tietyn ominaisuuden, minun tapauksessani vammaisuuden, kautta on tuntunut? Miten se on vaikuttanut kokemukseen itsestä? Näihin kysymyksiin vastaan tässä postauksessa.
Sinulle, rakas CP
Olet ollut kanssani ensihetkistä lähtien, vaikka läsnäolostasi ei heti tiedettykään. Sinusta saatiin kuulla vasta, kun en oppinut taitoja muiden tahdissa. Vasta silloin äitini sai tietää diagnoosista, joka seuraisi minua lopun elämääni. Vasta silloin tiedettiin, että minulla on CP. Toisinaan minulta kysytään, enkö toivoisi elämää ilman sinua. Ymmärrän kysymyksen, mutta en sisäistä sitä. En osaa kuvitella… Jatka lukemista Sinulle, rakas CP
Havaintoja vammaisena larppaamisesta osa 2
Olen aiemmin kirjoittanut liveroolipelaamisen eli larppaamisen hyvistä puolista, mutta toisaalta haasteista, ainakin näin vammaisen näkökulmasta. Pääset lukemaan postauksen tästä. Tuolin kanssa pelaaminen voi aiheuttaa haasteita. Vaikka hahmolla ei olisi tarvetta apuvälineille, ei pelaaja voi heittää rajoitteitaan jonnekin nurkkaan pelin ajaksi paremman immersion vuoksi. Immersiolla tarkoitetaan tilaa, jossa pelaajien keskittyminen on täysin pelissä ja heistä on… Jatka lukemista Havaintoja vammaisena larppaamisesta osa 2
Deittailusta
Moni meistä toivoo omaavansa hyvän ja tasapainoisen elämän, jonka jakaa jonkun toisen kanssa. Suhteeseen päätyminen tosin tarkoittaa, että se erityinen ihminen pitäisi ensin tavata. Ja sekös vasta hirveää on. Ennen kuin Sen Oikean ihmisen tapaa, riski muutamaan fiaskoon on suuri. Erityisesti vammaiselle deittiviidakossa seikkailu voi olla painajainen. Ai miksikö? Nettideittailu on avannut ihmisille uudenlaisia mahdollisuuksia.… Jatka lukemista Deittailusta
Sananen avustajakoirista
Mikä on avustajakoira? Mitä se merkkaa saajalleen? Miksi sen saaminen on hankalaa? Näihin kysymyksiin ja moneen muuhun vastaan tässä postauksessa.
Ahdistuksesta ja turvattomuuden tunteesta
Turvattomuus on tunnetila, jonka valtaan jokainen meistä joskus tahtomattaan joutuu. Uskallan väittää, että me vammaiset koemme olomme edes lievästi turvattomaksi useammin kuin vammattomat verrokkimme. Alla kerron esimerkkejä tilanteista, jotka voivat tuntua vammaisesta turvattomilta tai ahdistavilta. Nostan aiheen esille, jotta me kaikki voisimme luoda yhteisöstämme mukavamman kanssaihmiselle ja toisaalta myös nostaa esiin ikäviä kokemuksia. Lähentelevät ihmiset… Jatka lukemista Ahdistuksesta ja turvattomuuden tunteesta
Kynäniekan salaiset mietteet 