Olen puhunut blogissani paljon siitä, kuinka vammaisuus on monelle vierasta ja kuinka erilaisuutta karsastetaan. Olen painottanut myös median suurta roolia mielikuvien luomisessa ja moninaisten narratiivien oleellisuutta, vaikka kyseessä olisikin fiktio. Vaikka ihminen tiedostaisi asian olevan keksitty, omaksuu hän silti alitajuntaisesti jotain. Dokumentin puolestaan tiedetään perustuvan faktaan. Sen siis ymmärretään olevan totta. Juureni ovat fiktiossa, mutta… Jatka lukemista Vammaiset dokumenteissa – uhkakuvia ja mahdollisuuksia
Avainsana: Kirjoittaminen
Vammaiset pahiksina – uhka vai mahdollisuus?
Disclamer: Mikäli käytän postauksessa väärää termiä, voi minua oikaista. Postauksessani "Miksi vammaisuudesta kirjoittaminen on hankalaa?" mietin, olisiko rajoitteista kirjoittaminen helpompaa, jos vammaisen kuvittelisi pahaksi ja ilkeäksi rikollisneroksi, joka suunnittelee ottavansa maailman hallintaansa. Minua myös häiritsee se, ettei mieleeni millään tahtonut tulla yhtäkään vammaista pahista. Ja ne hyvin harvat esimerkit, jotka lopulta mieleeni tupsahtelivat, olivat toteutettu… Jatka lukemista Vammaiset pahiksina – uhka vai mahdollisuus?
Feministisestä kirjoittamisesta ja kynäilyjen haasteista ylipäätään
Toisinaan kirjoittajan polun alkutaipaleilla olevilla saattaa olla harhaluuloja siitä, mitä kirjoittajana oleminen oikeastaan on. He saattavat ajatella, että täysiverinen kirjoittaja on jotenkin valmis. Sellainen tekstitaituri, joka ei tee virheitä asioissa, joiden äärellä painii. Tämä harhaluulo on erittäin haitallinen, sillä pahimmassa tapauksessa se estää monia lupaavia kirjoittajanalkuja jatkamasta yrittämistä ensimmäisten vaikeuksien jälkeen, ja saavuttamasta sitä kautta… Jatka lukemista Feministisestä kirjoittamisesta ja kynäilyjen haasteista ylipäätään
Onko vamma vaikuttanut urapolkuuni?
Olen aina sanonut, ettei vamma vaikuta merkittävästi elämänlaatuun, kunhan palvelut ja ympäristö toimivat kuten niiden kuuluisi toimia. Olen edelleen tästä samaa mieltä, tavallaan. Vamma kuitenkin vaikuttaa siihen, voiko elämässä toteuttaa esimerkiksi niitä kaikkein fyysisimpiä haaveita, kuten vaikkapa pelastajan ammattia. Rajoite vaikuttaa myös tapaan nähdä maailmaa. Se tekee ihmisestä sellaisen, kuin hän on. Vamman piikkiin ei… Jatka lukemista Onko vamma vaikuttanut urapolkuuni?
2020 merkityksellisimmät postaukset – tähän asti
Käynnissä oleva vuosi on ollut minulle sisällöntuottajana varsin hämmentävää aikaa. Blogini on saanut paljon enemmän huomiota suhteessa viime vuoteen ja olen päässyt tekemään aivan mahtavia yhteistöitä. Olen oppinut itsestäni kirjoittajana ja tekijänä paljon. Olen saanut teksteistäni paljon positiivista palautetta, jos en suoraan niin välillisesti. Se on auttanut minua jatkamaan rustaamista silloin, kun pohdin, onko missään… Jatka lukemista 2020 merkityksellisimmät postaukset – tähän asti
Bloggaaminen tunnetyöskentelyn välineenä
Olen puhunut blogissani aiemmin siitä, mitä kirjoittaminen minulle merkitsee: Kuinka se on minulle pakokeino todellisuudesta ja väylä ilmaista itseäni. Saan sillä purettua ajatuksia ja tunteita joita en välttämättä uskaltaisi ääneen lausua tai se tuntuu muuten ongelmalliselta. Saan tällä tavoin myös ajatuksiani laajemmalle yleisölle, kuin mitä muuten olisi mahdollista. Koen kirjoittamisen myös äärimmäisen terapeuttiseksi, vaikka toisinaan… Jatka lukemista Bloggaaminen tunnetyöskentelyn välineenä
Mitä vuosi bloggarina on minulle opettanut?
Kynäniekan salaiset mietteet on ollut pystyssä yli vuoden! Käsittämätöntä ajatella, että aika on mennyt näin nopeasti (ja toisaalta aivan turkasen hitaasti. Vuoteen on mahtunut 157 postausta ja lukemattomia turhautumisia siitä, kun aiheet tuntuvat kaikkoavan mielestä. Ärräpäitä on sadellut senkin vuoksi, että ideoita kyllä on, mutta niitä ei yksinkertaisesti tunnu saavan paperille, vaikka kuinka yrittää. Lauseet… Jatka lukemista Mitä vuosi bloggarina on minulle opettanut?
Kirjoittamisen suurimmat sudenkuopat
Jokainen, joka on kirjoittanut vähääkään pidemmän aikaa edes jollain tasolla tavoitteellisesti tietää, että se ei ole mitään ruusuilla tanssimista. Utopiaa ovat ne ajatukset, että kirjoittajat istuisivat päivästä toiseen rentoina kahviloissa sumppia siemaillen ja näppäimistö taukoamatta laulaen. Sellaista kuvaelmaa meille maalataan ainoastaan kertomuksissa tai tarinoissa, jossa itseä halutaan kuvata jonkinlaisena luovana nerona. Todellisuudessa kirjoittaminen on tuskaa,… Jatka lukemista Kirjoittamisen suurimmat sudenkuopat
Omakustanneromaanin julkaisusta prosessina
Kirjoittaminen on aina ollut minulle pakokeino todellisuudesta. Keino ilmaista itseäni ja tunteitani, tehdä mahdottomasta mahdotonta. Lapsena olin sitä mieltä, että minusta tulee kirjailija. Toki sitä edelsi vaihe, jolloin vihasin kaikkea kirjoittamiseen liittyvää. Ääni kellossa muuttui, kun sijoituin hyvin ala-asteeni kirjoituskilpailun 3 - ja 4.-luokkalaisten sarjassa. Silloin taisi olla ensimmäinen kerta, kun uskoin omaavani kykyjä… Jatka lukemista Omakustanneromaanin julkaisusta prosessina
Kirjoittaminen tunnetyöskentelyn välineenä
Tuntuuko elämä rikkinäiseltä? Koetko olevasi hukassa, vailla suuntaa? Onko sisälläsi tunteita, joita et tunnista osaa sanoittaa? Tahtoisitko päästää irti ankeuden harmaasta ikeestä ja tuntea jälleen jotain sellaista, mitä muistat etäisesti joskus tunteneesi? Iloa, rauhaa, rakkautta? Kirjoittamista sanotaan terapeuttiseksi. Sitä se onkin, sillä kirjoittaessa omat ajatukset jäsentyvät paperille selkeämmin kuin pyöriessään päässä. Niitä pääsee tarkastelemaan helpommin… Jatka lukemista Kirjoittaminen tunnetyöskentelyn välineenä