Palveluasumisyksiköt ovat monelle vammaiselle tuttuja, vähintäänkin kaverin kautta. Itse asuin sellaisista yhteensä kolmisen vuotta. Ko. ajanjakso jakautui kahden eri tahon omistamien yksiköiden välille. Toinen kuunteli asukkaiden tarpeita ja ymmärsi yksilöllisyyttä ja toinen, noh, ei niinkään. Ikäviltä kertomuksilta (lue aiheesta mm. tästä ja tästä) ei ko. aiheesta ole voinut välttyä. Asumispalveluihin liittyy kuitenkin tiettyjä seikkoja, joita… Jatka lukemista Mitä kaipaan asumispalveluyksiköistä?
Vammaisuuden näyttämö osa 7: Kerro minulle jotain hyvää -romaani
Kerro minulle jotain hyvää (Me Before You) oli elokuvaversiona eräs ensimmäisistä teoksista, jotka arvostelin Vammaisuuden näyttämössä. Pääset lukemaan filmin arvostelun tästä. Koska teos oli´vinksahtaneesta narratiivistaan huolimatta varsin koskettava, päätin masokisteilla lisää ja hypätä alkuperäisteoksen pariin. Jos pidin elokuvaa tunteita herättävänä, niin kirja, se se vasta olikin tapaus! Romaani on kuunneltavissa myös BookBeatisssa. Jojo Moyesin Kerro… Jatka lukemista Vammaisuuden näyttämö osa 7: Kerro minulle jotain hyvää -romaani
Asiat, jotka jokaisen avustajana työskentelevän tulisi mielestäni oppia
Henkilökohtainen apu mahdollistaa vammaisen itsenäisen ja omannäköisen elämän. Koska jokainen on yksilö, vaihtelee henkilökohtaisen avustajan työ hyvin paljon vammaisen tarpeiden ja toiveiden mukaan. Näin ollen jokaiselta avustajalta odotetaan hiukan eri valmiuksia. Herääkin kysymys onko avustajan tutkinto uhka vai mahdollisuus. Vaikka toimenkuva vaihtelee, ei työ ole rakettitiedettä ja sitä voi tehdä kuka vain, kunhan asenne on… Jatka lukemista Asiat, jotka jokaisen avustajana työskentelevän tulisi mielestäni oppia
Asumispalvelut eivät saa tehdä voittoa ihmisarvon kustannuksella
Kirjoitin viime keväänä, eduskunnan hylätessä Ei myytävänä - aloitteen, siitä, kuinka elämällämme tuntuu olevan hintalappu. Kuinka suurimmassa osassa asumispalvelun paikoista tunnutaan tekevän kaikki kiireellä, voittoa ajatellen. Kuinka asukas voi joutua pahimmassa tapauksessa odottamaan apua ihan perusarjen askareissakin sellaiset kaksi tuntia. Vessaankaan ei pääse silloin, kuin pitäisi. Postauksessani pohdin sitä, onko tällainen ihmisarvoista elämää. Käy lukemassa… Jatka lukemista Asumispalvelut eivät saa tehdä voittoa ihmisarvon kustannuksella
Kielimuurit palvelutilanteissa
Vammaiselle turvattomuuden tunne on usein valitettavan tuttua. Harva meistä selviää arjestaan täysin itsenäisesti, vaan tarvitsemme apua päivittäisissä toimissa ja usein useita muitakin palveluja, kuten kuljetuspalvelumatkoja. Monelle meistä nämä ovat välttämättömiä arjen sujumiseksi. Toisinaan arki ei suju palveluiden toteutumisesta huolimatta. Palvelut toteutuvat puutteellisesti. Hyvä esimerkki puutteellisesta toteutumisesta on avuntarvitsijan ja tarjoajan välinen kielimuuri. Älkää käsittäkö väärin,… Jatka lukemista Kielimuurit palvelutilanteissa
Mikä ihmeen vammakriisi ja miten siitä selviää?
Vammakriisi on mitä todennäköisemmin tuttu lähes jokaiselle esimerkiksi jonkin fyysisen rajoitteen kanssa elävälle. Kriisi liittyy siihen, miten näkee itsensä suhteessa vammaan ja miten kuvittelee näyttäytyvänsä muiden silmissä. Kuinka suuren osan itsestä vamma määrittää, tai toisaalta ajattelee sen määrittävän? Kriisi hiipii syntymävammaisen elämään usein viimeistään teini-iässä, mutta voi sen jälkeen ilmetä missä vaiheessa tahansa. Haluan painottaa,… Jatka lukemista Mikä ihmeen vammakriisi ja miten siitä selviää?
Onko fysioterapeutin koulutuksen nykytilanne uhka tulevien osaajien ammattitaidolle?
Olen kuntoutujana huolissani fysioterapeutin koulutuksen nykytilasta. Olen käynyt fysioterapiassa lähes koko ikäni ja vaikka suurin osa asiakassuhteistani on ollut pitkiä, olen ehtinyt nähdä jos jonkinlaista terapeuttia. Nykytilanteeni on se, että toinen terapeuteistani on pitkän linjan tekijä ja monin tavoin lisäkouluttautunut, kaikkinensa erittäin pätevä. Toinen terapeuteistani on muutama vuosi sitten valmistunut, eikä lisäkoulutusta ole konkareihin nähden… Jatka lukemista Onko fysioterapeutin koulutuksen nykytilanne uhka tulevien osaajien ammattitaidolle?
Miksi vähemmistöön kuuluvien sisältöjä sensuroidaan somessa?
Sosiaalinen media avaa uusia mahdollisuuksia itseilmaisuun, keskusteluun, kohtaamiseen, tiedonvälitykseen ja vaikuttamistyöhön. Se mahdollistaa kanssakäymisen ajasta ja paikasta riippumatta, samoin kuin uuden oppimisen ja erilaisten ilmiöiden leviämisen. Verkko tarjoaa vammaisillekin uusia mahdollisuuksia. Vertaistuen löytäminen ja yhteydenpito on aiempaa helpompaa. Unohtamatta sitä, että vaikuttamistyö on monipuolistunut ja kiinnostaa meistä yhä useampia. Erilaisuutta voi omalta osaltaan normalisoida niin… Jatka lukemista Miksi vähemmistöön kuuluvien sisältöjä sensuroidaan somessa?
Miksei vahvaksi kehuminen ole välttämättä hyvä juttu?
Juttua on päivitetty 9.3.2021 minusta viikolla 9 julkaistun IL-docin ja siitä poikineen palautteen vuoksi. Kursivoidut osat ovat docin inspiroimaa tekstiä. Ihminen kaipaa toiminnastaan kehuja. Ne piristävät päiväämme ja saavat meidät uskomaan siihen, mitä teemme. Ylitsevuotavat, tai ns. perusteettomat kehut menettävät kuitenkin uskottavuutensa. On myös eri asia kehua (tuntematonta) henkilöä persoonana, kuin kehua jotain hänen tekemäänsä… Jatka lukemista Miksei vahvaksi kehuminen ole välttämättä hyvä juttu?
Mitä vuosi 2020 tuo tullessaan?
Uusi vuosi ja uudet kujeet, niinhän sitä sanotaan. Aloitin blogin vuoden alussa ja paljon on tapahtunut niin kirjoittajalle kuin alustallekin. Nyt olen löytänyt sen tyyliin, joka miellyttää eniten omaa silmääni, mutta samalla kuvastaa sitä, mitä minä olen: Erilainen. Sitä minä olen ylpeästi. En voi sanoa ”Vammainen ja ylpeä siitä.” Ylpeä voi olla ainoastaan sellaisesta, minkä… Jatka lukemista Mitä vuosi 2020 tuo tullessaan?
Kynäniekan salaiset mietteet 