Mistä on kyse? Lue enemmän tästä. Puhuin aiemmin keväällä siitä, kuinka vammaisten työllistäminen on ollut jo pitkään esillä mediassa ja yleisenä puheenaiheena ja kuinka meidät vammaiset pitäisi integroida paremmin yhteiskuntaan. Pääset lukemaan kyseisen postauksen tästä. Teksti oli hyvin työllistämismyönteinen ja käsitteli epäkohtia, joihin yhteiskuntamme (ja meidän yksilöiden omalla toiminnallamme) pitäisi puuttua, jotta voisimme puhua tasa-arvoisista… Jatka lukemista Kynäniekan teehetket jakso 1: Pahaa punaviiniä ja puhetta työllistymisestä
Tekijä: Kynäniekka
Mitä henkilökohtaisen avun tarvitseminen on opettanut minulle?
Synnynnäisen vammani vuoksi minulla on ollut avustaja enemmän tai vähemmän koko elämäni ajan. Täysi-ikäistyttyäni avustajan läsnäolo elämässäni kasvoi siinä mielessä, että suvulta saamani apu väheni. Määrätietoisena ja yksityisyyttä arvostavana ihmisenä nimittäin tahdoin hittoon äidin nurkista heti kun siihen kykenin. 18 ikävuoden kilahtaessa mittariin minusta itsestäni tuli työantaja. Lienee siis oikeutettua sanoa, että ikääni nähden minulle… Jatka lukemista Mitä henkilökohtaisen avun tarvitseminen on opettanut minulle?
Rekrytointi – ja miten siitä selviää?
Rekrytointi on asia, jota jokainen työnantajana toimiva vammainen joutuu toisinaan tekemään. Toisille tämä prosessi on harvinaisempi, toiset ovat siitä onnettomassa asemassa, että prosessi on syystä tai toisesta säännöllinen. Uskon vakaasti, että jokainen rekrytoinnin kanssa tekemisiin joutuva vammainen voi samaistua näihin kauhuihin: Aikarajasta aiheutuva paniikki: Usein uutta työntekijää ehtii etsimään vaihtelevasti. Kuukausi saattaa tuntua pitkältä ajalta,… Jatka lukemista Rekrytointi – ja miten siitä selviää?
Kirjoittaminen tunnetyöskentelyn välineenä
Tuntuuko elämä rikkinäiseltä? Koetko olevasi hukassa, vailla suuntaa? Onko sisälläsi tunteita, joita et tunnista osaa sanoittaa? Tahtoisitko päästää irti ankeuden harmaasta ikeestä ja tuntea jälleen jotain sellaista, mitä muistat etäisesti joskus tunteneesi? Iloa, rauhaa, rakkautta? Kirjoittamista sanotaan terapeuttiseksi. Sitä se onkin, sillä kirjoittaessa omat ajatukset jäsentyvät paperille selkeämmin kuin pyöriessään päässä. Niitä pääsee tarkastelemaan helpommin… Jatka lukemista Kirjoittaminen tunnetyöskentelyn välineenä
Seksiin ei ole vain yhtä kaavaa
Media antaa usein kovin yksipuolisen kuvan seksistä. Jos mietitään elokuvia tai sarjoja, on niiden antama kuva yleensä hyvin yhdyntäkeskeinen. Artikkelitkin painottuvat usein yhdynnän ympärille, joskin teksteissä käsitellään nykypäivänä yhä enemmän myös muunlaisia seksin muotoja ja sen ympärille kuuluvia tekijöitä. Audiovisuaalisessa viihteessä, varsinkin pornossa, kuva ihmisten välisestä kanssakäymisestä on hyvin kapea. Se luo harhakuvitelmia ja osittain… Jatka lukemista Seksiin ei ole vain yhtä kaavaa
Miksi seksistä puhuminen on vaikeaa?
Kyllä, on jälleen aika puhua seksistä. Viimeksi kun avasin sanaisen arkkuni aiheesta, pohdiskelin kaikkien tasavertaisia oikeuksia seksuaalisuuteen ja sen ilmentämiseen. Nyt on aika pohtia sitä, miksi seksistä puhuminen on niin kovin vaikeaa. Heille, jotka kokevat seksuaalisen kanssakäymisen merkitykselliseksi osaksi elämässään, on säännöllinen seksi tärkeä osa mielenterveyttä. Seksin merkitystä mielen hyvinvointia lisäävänä tekijänä on tutkittu vuosien… Jatka lukemista Miksi seksistä puhuminen on vaikeaa?
4 pientä asiaa, jotka ärsyttävät pyörätuolia käyttävää
Vammainen joutuu kohtaamaan elämässään paljon haasteita. Byrokratian kanssa taistelu uuvuttaa vieden voimat. Toipuminen kestää. Maailma on täynnä ableismia ja meihin kohdistuvia ennakkoluuloja. Joudumme jatkuvasti todistelemaan omaa pystyvyyttämme ja pätevyyttämme, myös itsellemme. Entäpä pienet jutut? Millaisten pienten haasteiden äärellä pyörätuolinkäyttäjä usein uin? Mihinkään ei yllä. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin pyöriä kaupassa, ja tässä kohtaa puhun… Jatka lukemista 4 pientä asiaa, jotka ärsyttävät pyörätuolia käyttävää
4 pientä asiaa, jotka ärsyttävät pyörätuolinkäyttäjää
Unohdetaan hetkeksi paperien pyörittely ja yhteiskunnan ennakkoluulot. On aika keskittyä hetkeksi kohtalaisen pieniin, mutta kuitenkin ärsyttäviin ongelmiin ja asioihin, joita vammainen arjessaan kohtaa. Mihinkään ei yllä. Mikään ei ole ärsyttävämpää kuin pyöriä kaupassa, ja tässä kohtaa puhun erityisesti ruokakaupoista. Yksin pyöriminen olisi suunnattoman vapauttavaa, mutta ei. Jos varsinkin isoimmille kauppaostoksille lähtisi ilman avustajaa, joutuisi… Jatka lukemista 4 pientä asiaa, jotka ärsyttävät pyörätuolinkäyttäjää
Stop henkiselle väkivallalle!
Henkinen väkivalta on aihe, josta vaietaan. On aika puhua siitä ääneen. Monet ovat joutuneet sen kohteeksi. Mukaan lukien minä ja useat ystäväni. Toisinaan voi käydä niin, ettei uhri itsekään tunnista henkistä väkivaltaa ennen kuin yrittää parantaa sen aiheuttamia haavoja. Ihmisillä tuntuu olevan jokseenkin kieroutunut käsitys väkivallasta. Monet pitävät väkivaltaa todellisena vasta, kun siitä jää silmillä… Jatka lukemista Stop henkiselle väkivallalle!
Selätä itseinho
Itseviha on myrkyllisin asia maailmassa. Se tuhoaa minäkuvan ja sitä kautta ihmissuhteet, sillä ihminen vetäytyy kuoreensa ja on läheistensä tavoittamattomissa. Itsevihan kourissa ihminen suhtautuu muihin varauksella ja pelkää, että onnenhetket katoavat sormia napsauttamalla. Pelkää kaiken olleen vain unta. Negatiiviset ajatuskierteet omaan itseensä liittyen juontavat usein juurensa ihmisen menneisyyteen. Olemme ehkä saaneet läjäpäin huonoa palautetta ympärillämme… Jatka lukemista Selätä itseinho